kun täällä velloo tämä sukupuolikeskustelu, niin voisko joku pelkkien poikien äiti
sillä haluaisin sen sitten olevan tyttö. Jotta en missään vaiheessa edes ajattelisi mitään pettymystä, jos tyttöä ei tulisi, en halua kolmatta, ennen kuin on ihan sama, kumpi tulee.
T. KAhden pojan onnellinen äiti
Kommentit (30)
Veljesten välillä voi olla läpi lapsuus- ja nuoruusiän todella läheiset välit. Varmasti touhuamista löytyy vuosien saatossa enemmän kuin siskon ja veljen kesken.
Tähän täytyy nyt sanoa, että ei se ihan noinkaan mene.
Minulla esikoinen on poika ja vajaa kaksi vuotta nuorempi pikkusisko. Ovat kuin paita ja peppu. Yhteiset leikit löytyy lähes aina. Välillä tapellaan ja välistä taas vahän leikitään. Ovat toistensa parhaat kamut ja esikoinen menee syksyllä eskariin. 7 kk sitten meille syntyi kolmas lapsi, joka myös tyttö, eli esikko kasvaa kahden siskon kanssa :)
Tiedän nais -ja miespuolisia ihmisiä, jolle se oma sisko/veli on todella hyvä ystävä viellä aikuisenakin.
Ei siinä varmastikkaan se sukupuoli ratkaise. Itselläni on sisko, jonka kanssa ei valitettavasti ole läheiset välit, vaikka mukulana yhteiset leikit olikin...
Minulla ei ole sinulle muuta vastausta kuin se, että tämäkin kuuluu niihin elämän haasteisiin ja mysteereihin. Me kaikki kuolemme, se on vain hyväksyttävä. Me joko saamme lapsia tai emme, lasten sukupuoliin emme voi vaikuttaa, nämä asiat ovat vain hyväksyttävä.
Itse mietin tuota asiaa jossain vaiheessa. Tulin siihen johtopäätökseen, että olisihan se mielenkiintoista olla tytönkin äiti, mutta näin olen myös onnellinen. Jotkut tuolla toisessa ketjussa kirjoittivat viisaasti, että lapsen luonne merkitsee enemmän kuin sukupuoli. Tähän uskon. Kannattaa elää omaa elämäänsä välittämättä ulkoisista odotuksista ja paineista. Ne kaksi poikaa ovat sinun ihanat poikasi, osaksi sinun vertasi ja lihaa. Sanotaanhan sitä, että pojan ja äidin suhde on niin läheinen, että siinä on jopa molemminpuolisen riippuvuussuhteen vaara.
Ja ne puheet siitä, että aikuiset tyttäret ovat perheineen enemmän tekemisissä äitiensä kanssa, ovat ihan tapauskohtaisia. Jos sinulla on hyvät välit poikasi ja miniäsi kanssa, olet varmasti juuri niin läheinen lastenlastesi kanssa kuin itse tahdot.
Elämässä ei ole takeita mistään, ei ihmissuhteita, siitä saako lapsenlapsia, terveydestä, mistään. Mutta jos on niin onnellisesti käynyt, että olet tullut äidiksi, siinä riittää onnellisuuden aihetta loppuiäksi.
Olen aina halunnut vain kaksi lasta, en kolmea. Toisekseen en kestäisi sitä puhumista, että nyt nuo tekevät tyttöä....
Minulla ei ole mitään syytä haluta tytärtä. Kun katson poikien juttuja isänsä kanssa niin odotan sitä päivää, että minä pääsen helpolla, kun he eivät roiku minun helmoissani, vaan enemmän isänsä.
Toinen poikani on samanluontoinen kuin minä: pohdiskeleva ja keskusteleva. Hänen kanssaan puhumme syvällisiä. Ei se keskusteluyhteys ole sukupuolesta kiinni.
Minun isälläni on vain yksi veli, eli isoäidilläni oli vain kaksi poikaa. Hän eli todella rikkaan elämän. Minäkin hoidin häntä vanhana, ja molemmat miniät auttoivat. Kyllä se on anopista itsestäänkin kiinni, saako hän naiskontakteja sitten vanhana.
Ja jos sitten ajattelee lapsia itseään, niin mikään ei ole lapsen kannalta parempaa kuin omata hyvä kaveri kotona. Kyllä samaa sukupuolta olevat ovat enemmän parhaimpia kavereita kuin eri sukupuolta oleva, ainakin keskimäärint. Olen siis todella onnellinen poikieni puolesta, että heillä on toisensa.
En todellakaan ole sitä mieltä, että jäisin jostain paitsi elämässä.
Itse haluaisin tytön lähinnä siitä syystä, että lähipiirissäni aikuiset tytttäret matkustelevat, harrastavat, yms. äitiensä kanssa. Tai kun lukee lehtiä niin äiti ja tytär ovat olleet vapaaehtoistyössä Afrikassa, leirillä Kuubassa yms.
Varmasti on aikuisia poikiakin, jotka reissaavat tai käyvät vaikka salilla äitinsä kanssa, eikä tietenkään ole mitenkään selvää, että tytär haluaa viettää aikaa äitinsä kanssa, mutta uskon kuitenkin että todennäköisempää. Ei minua tytössä kiinnosta mitkään vaalenpunaiset vaateet:)!
No, minulla on yksi rakas poika ja joskus haluaisin vielä toisen lapsen -eikä sukupuolella ole oikeasti väliä!
olen tullut siihen tulokseen, että hän tarvitsee lapsenlapseksi tytön, jolle voi antaa kaiken sen, mistä itse jäi pikkutyttönä paitsi ja mitä ei minulle ymmärtänyt antaa.
Meillä on kolme poikaa, enkä "tarvitse" tyttöä. Mulla on tyttöjä kummilapsina ja heille ostan pitsiä ja tylliä ja nukkeja. Joka päivä kiitän siitä, että meillä on kolme LASTA, terveitä, ihania ja omia. Mä olen aina tullut poikien ja miesten kanssa paremmin toimeen kuin naisten kanssa, ehkä siksi en osaa kaivata tyttölasta.
Pitäisi kaikkien ymmärtää, että vanhemmat haluavat lapsen, lapsi itse ei tee valintaa syntyä meille meidän perheeseen.
Aluksi leikki sujuvasti autoilla ja junaradoilla. Nykyään ei enää juuri edes leiki, vaan pelaa tietokonepelejä veljiensä kanssa, käy heidän kanssaan luistelemassa ja laskemassa mäkeä. Mitä se niillä prinsessaleluilla tekisi kun ei kukaan kuitenkaan leikkisi hänen kanssaan niillä? Luuletko että teinipoikia innostaisi :) Ja itse en taas ole ikinä leikkinyt laste kanssa, se ei ole mielestäni vanhempien tehtävä.
Joo, on meidän perheen elämä vähän muuttunut. Nyt meiltäkin löytyy yksi sellainen, joka kuluttaa päivässä vaatekaappinsa tyhjäksi. Pojille voi parin viikon välein huomauttaa että jospas jo vaihtaisit vaatteesi...
Muuta eroa pienen tytön ja pojan välillä en huomaa. No, koska veljet kasvattavat 60% tuota tyttöä, niin koulivat hänestä kyllä aika jätkää. Esim. pitävät huolta että tyttö ei itke, marise eikä kitise ;)
Siis eikö neljäs lapsesi tuonut sinulle mitään lisää? Musta jotenkin kuulostaa siltä, että sä joko et arvosta tyttöjä, tai sitten yrität niin raivokkaasti puolustaa poikiesi "hyvyyttä", nyt kun se tyttökin tuli, että laitat tyttösi siitä maksamaan. Ymmärrän, ettei tytöllä ole tytön leluja, jos on vielä vauveli tai ei niitä itse kaipaa, mutta muuten kuulostaa kyllä aika kylmältä sun meininkisi...
Mä en ymmärrä, miksi sitä pitäisi jotenkin oikein tahallaan vähätellä, kun monen pojan /tytön jälkeen syntyy vielä se tyttö/ poika. TOtta kai lapsessa on jotain erikoista! JO oman persoonansa puolesta, mutta totta kai se muuttaa perhettä paljon radikaalimmin, jos syntyy lapsi eri sukupuolta, kuin aiemmat. Ellei sitä muutosta sitten jotenkin lyttää tai vähättele kuoliaaksi.
/i]
Se riittää hyvi että käyn kaksi kertaa vuodessa päivän vierailulla.
Itse haluaisin tytön lähinnä siitä syystä, että lähipiirissäni aikuiset tytttäret matkustelevat, harrastavat, yms. äitiensä kanssa. Tai kun lukee lehtiä niin äiti ja tytär ovat olleet vapaaehtoistyössä Afrikassa, leirillä Kuubassa yms.
Varmasti on aikuisia poikiakin, jotka reissaavat tai käyvät vaikka salilla äitinsä kanssa, eikä tietenkään ole mitenkään selvää, että tytär haluaa viettää aikaa äitinsä kanssa, mutta uskon kuitenkin että todennäköisempää. Ei minua tytössä kiinnosta mitkään vaalenpunaiset vaateet:)!No, minulla on yksi rakas poika ja joskus haluaisin vielä toisen lapsen -eikä sukupuolella ole oikeasti väliä!
Onko teillä tyttöä kaipaavilla jotain ongelmaa naiseudessanne? Onko jäänyt väliin äidin huomio murrosiässä? Miksi teidän pitäisi saada jokua, johon verrata omaa kasvamistanne ja kehitystänne? Miksi haluatte kilpailijan, saadaksenne tuntea voitonriemua kun se isä kuitenkin valitsee teidät eikä oidipaalivaiheessa kituvaa tytärtänne?
Mielestäni ihan outoa tuo kamala tytönkaipuu. Jos tuntee, että elämä on jotenkin vajaa ilman tytärtä, kannattaa miettiä em. seikkoja.
No ei kai tuo kaipuu ole mitään uutta auringon alla? Tuskin tätä nyt täytyy keittiöpsykologisoida sen enempää??? Toiset nyt kovasti haluaa omenan toiset appelsiinin ja joku ei tykkää laisinkaan hedelmistä? Eiköhän kautta aikojen ole miehet ehkä keskimäärin enemmän halunneet pojan eikä vähiten niiden "poikien juttujen takia" kuin myös naiset tytön "tyttöjen juttujen" takia?? Eikä siinä mun mielestä ole mitään väärää kunhan lapset on kaikki kuitenkin rakastettuja :)
On hurja "pojankaipuu" :( mikä auttaisi? ei varmaan muu kuin pojan saaminen, mutta miten... onhan niitä kikkoja mutta en sitten tiedä... Tyttö tottakai rakas olisi myös mutta kaipuu on mikä on...