Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kokoseuranta, jos kaksi ekaa lasta on ollut isoja

28.01.2009 |

Meillä on kolmas lapsi harkinnassa, mutta monet asiat vielä mietityttää. Omat lapseni ovat olleet isoja, ensimmäinen 4250g, vaikka syntyi suunnitellulla sektiolla pari viikkoa etuajassa perätilan vuoksi, toinen 4500g (6 päivää la:n yli, normaalisynnytyksellä). Molemmissa tapauksissa lasten kokoarvio meni ihan metsään, ekaa veikattiin 3500g:n painoiseksi ennen leikkausta, toinen arvioitiin max 3900g:n painoiseksi, kun tulin synnyttämään.



Synnytys meni ihan OK, hartioita jouduttiin repimään ulos ja lapsen pää oli ilmeisesti ollut jumissa, kävimme jopa kallokirurgilla, kun lapsen korvat oli ihan eri kohdissa. Kirurgi sanoi, että kallo palauttuu vielä paikoilleen, jotain vinoutta voi jäädä.



Nytpä mietin sitten semmoista, että tarkkailtaisiinko tuota kokoa yhtään enempää, jos alkaisin odottaa kolmatta. Eli ei esim. annettaisi mennä yliaikaiseksi. Onko kenelläkään kokemusta? Alatiesynnytyksen koin sektiota paremmaksi, mutta pelottaa, jos lapsi on vielä tuota 4500g:tä suurempi. Molemmat lapset ovat olleet lisäksi tosi isopäisiä, hatut 39 ja 38,5. Molemmat syntyivät Helsingin naistenklinikalla.

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
28.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sokerit ei olleet koholla raskauksissa ja painoa tuli vain 12 kg kummastakin, joten lasten iso koko ei johtunut minun liiasta syömisestä tai sokerista. Paino palautui takaisin kolmessa viikossa synnytyksen jälkeen, eli ei kai ollut paljon ylimääräistä painoa. Olen normaalikokoinen 174 cm, 63 kg.

Vierailija
2/8 |
28.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakaan pohjoisemmassa ovat aika tiukkana siitä, ettei kokoarvioon edes pääse ennen kuin 2 viikkoa yli, vaikka edelliset ovat olleet isoja. Edellinen lapsi oli 4,4kg ja nykyisen la oli, mutta tarkistukseen ei pääse kun kerran edellinenkin mahtui tulemaan (solisluu on kyllä jokaisella murtunut). Vähän masentaa, mutta täytynee vaan tsempata ja luottaa siihen, että vauva päättää ruveta tulemaan ennen kuin on "ylisuuri".

Sitten pääsisi tarkistukseen, jos olisi sokereissa jotakin häikkää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3/8 |
29.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolmas lapsi on tulossa, edellinen painoin 4,1kg mikä oli suunnilleen maksimi mikä mahtui tulemaan. Tätä arvioitiin rv 38 painavan 3,5kg ja nyt huomenna tulee 41 viikkoa täyteen - ketään ei enää kiinnosta vauvan koko tai minun pelkoni lapsen tai itseni vammautumisesta synnytyksessä :( Esikoinen syntyi 2 viikkoa etuajassa ja painoin 3,3kg, oli arvioitu la:han mennessä 4kg tai vähän alle, tälle ei ole edes arvioitu laskettuun aikaan mitään kokoa mutta kyllä lyhyelläkin matikalla sanoisin että yli 4kg mötikkä siellä jo on! Yliaikakäynti tulee reaalisten raskausviikkojen mukaan vasta 42+3 viikolle kun neuvolan viikot heittävät tällä kertaa melko radikaalisti. Minusta silloin on jo ihan liian myöhäistä alkaa yrittää alakautta synnytystä tai arpomaan että mahtuuko vai eikö mahdu :( Yksi synnytyslääkäri sanoi joskus noin rv 25 että katsotaan, otetaanko sinut käynnisteltäväksi ennen laskettua aikaa mutta mitä paskaa, ei sitä mihinkään kirjattu ja nyt ei ketään kiinnosta mitä yksi äiti yrittää täällä tuskailla.

Vierailija
4/8 |
30.01.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinulla, joka kirjoitit, että kaikilla solisluut murtuneet alatiesynnytyksen yhteydessä, niin eivätkö tee sektiota ja etkö itse sitä vaadi? Meillä aluksi lapsella 4,4 kg epäiltiin erbin pareesia, käsi toipui kuitenkin parissa viikossa.



Nyt toista odottelen vk 36 ja kerran olen käynyt äitiyspolilla synnytyspelon vuoksi ja ens viikolla on uusi aika. Eivät ole edes pelkopoliklinikalle laittaneet, joten sektiotoive taitaa onnistua näin "pelkillä" lääkärissäkäynneillä.



Edellisellä kerralla ylimalkainen lääkäri kyllä arvioi lapsen koon täysin nappiin, mutta koska olen niin iso (173 cm) niin ei mitään ongelmia ulostulon kanssa. Eipä taida kuitenkaan pituus korreloida suoraan ihmisen muuta kokoa, joten eipäs meinannut mahtuakkaan ulos paitsi erittäin tiukan ulosauton(imukuppi) avulla. Lapsi suoraan elvytykseen ja itse päädyin nukutukseen kun istukka ei irronnut. Verenhukka oli sen verran monta litraa, että verensiirron tarvitsin.



Ja oli sinänsä koomista nyt lukea kätilöltä saamaani paperinivaskaa, missä lueteltiin esim. alatiesynnytyksen edut. Minun kohdallani mikään niistä ei toteutunut, joten ei sekään ole mikään täydellisen turvallinen vaihtoehto.



Mutta tsemppiä!!

Vierailija
5/8 |
06.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toinen lapsi painoi 4530 g ja nyt odottelen kolmatta rv 28. Sokerirasitus tehtiin pari viikkoa sitten kun tuo edellinen lapsi painoi sen yli 4,5 kg. Arvot olivat kunnossa, joten siitä ei liene kysymys. Itse olen myös ollut aina hoikka, painoindeksi ennen raskautta 20, pituutta 173 cm. Tuohon pituuteen aina sitten vetoavat ja siihen että edelliset synnytykset menneet hyvin. Kuitenkin huolestuttaa, että mitä jos tämä seuraava vauva on vieläkin suurempi. Painoarvioihin en luota, edellinenkin meni metsään. Vasta luin jostain että suuria lapsia synnyttävät pitkät, vähän liikkuvat naiset. Siitäkin tuli heti stressi, vaikka mielestäni liikun aika paljon, nyt sitten yritän kuntoilla kaikista raskausvaivoista huolimatta entistä enemmän..

Vierailija
6/8 |
24.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

valitettavasti. Itselläni eka 3820g, toinen 4090g, kolmas 4510g. Kolmannen painoarvio oli 3500g, joten pikkasen heitti juu. Sokerirasituksessa olen joutunut käymään joka kerta, mutta arvot normaalit. Neljättä kun aloin odottamaan niin puhuin jo heti ultrakäynnillä rv20, että tämän lapsen painoa täytyy seurata ettei kasva niinkuin edellinen. (tiukkaa teki ulostulo, mutta onneksi ei vammoja syntynyt). Tekivätkin sitten painoarviota jo aiemmin ja sen tehnyt lääkäri sanoi, että hyvissä ajoin käynnistetään, ettei kasva 4kg. No seuraavan kontrollin teki eri lääkäri ja sanoi että kasvatellaan vaan vielä 2 viikkoa ja kontrolli. Ja 2 viikon päästä silloin rv39 taas eri lääkäri sanoi että vkonlopuksi kotiin ja ma osastolle käynnistykseen. Painoarvio oli tuolloin reilu 4kg. Poika syntyi sitten rv 39+4 4490g. Käynnistivät 3päivää. Ihan oli lääkäristä kiinni tämä. Ja niin se taitaa olla joka paikassa. Valitettavasti. Saisivat tehdä jonkun valtakunnallisen ohjeistuken tähän hommaan.



AIHA ja pienin 3kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
25.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla edelliset olleet 3995g, 4145g ja 4162g ja kaikki ovat menneet yli lasketun ajan. Spontaanit synnytykset.

Kolmatta odottaessa pelkäsin koko ajan, että vauva kasvaa liikaa ja syntyy nopeasti. Kakkonen syntyi 2 tunnissa! Kukaan ei kuunnellut, neuvolassa jaksoin jahkata asiasta joka kerta loppua kohden. Neuvolalääkäri oli kirjannut koneelle, että kontrolloidaan viikolla 40! Mitä se silloin enää hyödyttää jos vauva olisi vaikka jo syntynyt. Paska maku on jäänyt suuhun näiden kokoarvioiden suhteen. Ketään ei tunnu oikeesti kiinnostavan vaikka kuinka kerrot huolesi.

Nyt odotan kolmatta, huomenna laskettu aika eikä tätäkään ole todesta otettu että tunnen vauvan olevan suuri. Veikkaan itse, että isompi kuin edelliset. Tänään synnärillä käydessä kätilö sanoi, että ilman muuta pitäisi laittaa neuvolasta lähete jos äidistä tuntuu, että vauva on iso ja on epäilyt isosta vauvasta. Minä yritin kertoa, että olen yrittänyt joo mutta ei ketään kiinnosta. Myöhäistä se taitaa nyt olla...

Kakkosen synnyttyä jo sanottiin synnärillä, että jos teen enemmän lapsia niin pitää miettiä käynnistystä ennen laskettua aikaa ettei vauva kasva liikaa. Tässä sitä sitten ollaan, yhtään ei ole käynnistetty ja yli ovat menneet.



Z 39+6 ja pelko...

Vierailija
8/8 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla lapset 4920g (rv 41+3), 4435g (40+0), 3850g (36+3) ja 4715g (39+6), kaikki synnytykset säännöllisiä. Toisesta ja neljännestä tehtiin sokerirasitukset, ne myös normaaleja, mitään syytä lasten suureen kokoon ei ole.. kuin ne geenit ;)

Toisessa raskaudessa pääsin ylimääräiseen ultraan loppuraskaudesta, vauvan koon määrittämiseksi. Kohtelu lääkärin osalta oli joksenkin ylimalkaista, niin neuvolassa kuin polillakin. Pelkkä ensimmäisen lapsen suuri koko ei ainakaan tuolloin oikeuttanut ylimääräiseen seurantaan. Lähetteeseen merkittiin syksi synnytyspelko, ja pääsin sitten ultraan. Kokoarvio heitti ultrassakin puoli kiloa, max 4 kiloiseksi veikkasivat, jos syntyy lasketussa ajassa. Eikä "pikkurouvalla ollut mitään syytä pelätä synnytystä, kun ensimmäinenkin sujui niin hyvin".



Onneksi synnytykset ovat olleet helpohkoja, ponnistusvaiheet 1-9 minuuttia, lapset syntyneet vammoitta, eivätkä siis ole olleet tuon suurempia. Kokoarviot ovat jokaisen lapsen kohdalla heittäneet enemmän tai vähemmän (300g-1kg), ei niihin ole ollut edes luottamista.