Järkyttävä vauvakuume, mutta mies ei voi saada lapsia.
Meillä siis taustalla lapsettomuutta, ja pitkien ja rankkojen hoitojen jälkeen saimme yhden lapsen. Lapsettomuus johtuu miehestä.
Lapsen syntymän jälkeen olimme samaa mieltä, että enää ei lähdetä hoitoihin, sillä ne olivat niin rankkoja ja tulosta ei meinannut millään tulla. Olimme jo luovuttamassa, kun viimeisestä hoidosta sitten yllättäen tulinkin raskaaksi.
Nyt minulla on valtava vauvakuume, taas... tiedän että mieskin olisi enemmän kuin onnellinen jos saisimme lisää lapsia, mutta hoitoihin hän ei enää halua. Enkä itsekään halua enää käydä läpi sitä samaa rääkkiä. Ei kai auta muuta kun yrittää tajuta, että lapsia ei enää tule... miten tästä pääsee yli?
Kommentit (19)
ota vaikka koiran- tai kissanpentu (jos olet eläinrakas), johon saat sitä vauvakuumetta vähän purettua.
ei pysty saamaan lapsia, ja olen raskaana. Käytimme luovutettuja siittiöitä, ja tulin ensimmäisellä yrityksellä raskaaksi.
En ymmärrä miksi vastustatte niin ankarasti luovutettujen siittiöiden käyttöä. Kyllä se lapsi silti on miehenkin oma, kun sitä yhdessä odotellaan.
Huonolla pohjalla on suhde, jos miehen mielestä on vain äidin lapsi.
Hoidot, jos niitä edes hoidoiksi voi kutsua, on inseminaatiossa tosi helpot.
Sain 5.n päivän kuurin klomeja (=pillereitä) ja jouduin pistämään itseäni kerran vatsaan. Itse inseminaatio oli ohi sekunneissa, eikä se satu yhtään.
Yksityisellä olemme olleet hoidossa, siellä on alusta asti oltu sitä mieltä että kun kerta mahdollisuus on saada biologisesti omia lapsia, niin niitä myös yritetään saada. Tästä syystä siis emme ole noita luovutettuja siittiöitä edes miettineet, kyse ei ole mistään sen kummemmasta. Ja nyt kun asiaa mietin, niin mielummin yrittäisin lapselle täyssisarusta ja kävisin nuo rankat hoidot uudelleen läpi, kun mahdollisuus kerta on olemassa.
Olisikin päässyt niin helpolla, että olisi tarvittu vaan inseminaatio... me siis kävimme läpi rankimmat mahdolliset hoidot moneen kertaan.
-ap
Kuinkahan pahasti täällä kivitettäisiin mies, joka pohtii naisensa jättämistä siksi, ettei tämä voi saada lapsia.
Itse en ainakaan olisi voinut enää katsoa enää peiliin, jos olisin lapsettomuuden vuoksi dumpannut rakastamani ihmisen.
Maailmassa on monta lasta ilman vanhempia jotka kaipaa kotia. Miksi ette adoptoi?
Onhan se varmaan hienoa että voi saada täyssisaruksen ensimmäiselle lapselle, ja ymmärrettävää että sen haluaa.
Mutta jos se vaatii niin kovia uhrauksia ja rankkoja hoitoja että ei loppujenlopuksi saa sitä lasta ollenkaan kun ei jaksa käydä niitä hoitoja läpi uudestaan ja uudestaan, niin miksi ei harkitsisi helpompaa (ja huomattavasti halvempaa) tapaa eli inseminaatiota luovutetuilla siittiöillä?
Eikä sitä kannata yksityisellä tehdä. Julkisessa maksaa vain poliklinakkamaksun, ja yrittää saa niin monta kertaa kuin tarvitsee. Plus tietenkin ne lääkkeet, mutta niiden hinta oli 10.n euron luokkaa.
-17
Jos sä olet päättänyt, että sä haluat lisää lapsia ja se on sun elämän tarkoitus, niin ei muutakun äijä vaihtoon. Muuten susta tulee ylitse katkera vanha akka, joka pilaa miehensä ja lapsensa elämän.
Jos miehesi rakastaa sinua aidosti, hän kyllä ymmärtää.
Meillä kuitenkin on jo tuo yksi lapsi... ja itse omassa lapsuudessani vanhempieni eron kokeneena haluan hänelle tarjota ehjän kodin.
-ap
Yksinkertaista.
Itse päätät mistä luovut.
Siinähän ei kummempia hoitoja tarvita.
Meillä jokseenkin sama tilanne ollut, nyt toista odotan syntyväksi. Ei auta kun jatkaa. Ja ei se välttämättä miestä vaihtamalla parane; eihän sitä uuttakaan voi pyytää siemennestetutkimukseen menemään heti aluksi, jotta voi olla varma että sen kanssa onnistuu.
Ja te ette halua käyttää luovutettuja siittiöitä, koska...?.
Mies pystyy kuitenkin saamaan omia lapsia vaikka helppoa se ei ole. Luovutettuja siittiöitä ei meille ole edes ehdotettu.
-ap
lapsellesi ehjää kotia.
Ehkä aina vaan syvenevän kuilun perhe-elämään.
ja odotan nyt kolmatta. Meilläkin on miehestä kii. Emme kuitenkaan olisi jättäneet lapsia vain hoitojen "kurjuuden" takia tekemättä. Tsemppiä!
Ja te ette halua käyttää luovutettuja siittiöitä, koska...?.
Mies pystyy kuitenkin saamaan omia lapsia vaikka helppoa se ei ole. Luovutettuja siittiöitä ei meille ole edes ehdotettu.
-ap
Miksi ei..?
Menkää yksityiselle. Kyllä tanskalaista spermaa saa.
Monet sijaisperhettä tarvitsevat lapsetkin tarvitsevat kotia aikuiseksi saakka. Adoptiotakin toki voi miettiä, mutta adoptiomaat ovat tällä hetkellä melko ruuhkaisia joten adoptio varmaan vaikeutuu koko ajan.
Miehen vaihtaminen ei muuten välttämättä auta, vaikka vain miehessä on todettua vikaa. Meillä myös miehellä huonot siittiöt mutta alkioiden huono laatu ja sitäkautta huonot tulokset hoidoissa voivat kuulemma silti johtua munasolun ominaisuuksista. Meille ainakin suositeltiin hoitoa lahjoitetulla munasolulla ennemmin kuin siittiöillä, vaikka mitään todettua vikaa ei minussa ollut. Kaikkea kun ei lääketiedekään ymmärrä näistä jutuista. Onneksi saimme lopulta ihanan lapsemme kansainvälisen adoption kautta eikä enää harmita muu kuin se että sisaruksen saaminen kestää ihan liian kauan.
itse olen joutunut työstämään asiaa, miten hyväksyä, ettei tule raskaaksi. On vaihtoehto, että pyrkii raskautumaan (edellä mainitut hoidot, luovutetut siittiöt, adoptio). Tässä on mm. se huono puoli, että koko elämä voi alkaa pyöriä tämän yhden asian ympärillä. Jää elämä elämättä. Minulla se ei mennyt ainakaan niin pahaksi kuin mitä luin yhdestä kirjastosta lainaamastani kirjasta, jossa lapsettomat kirjoittivat ajatuksiaan, siis että lapsettomuus hallitsee totaalisesti elämää. Minulla se oli lähinnä vuosien ajan pettymystä vähintään kerran kuukaudessa, mutta kaikesta huolimatta minulla oli muutakin elämää. Hyvänä puolena se, että on ainakin yrittänyt, ettei tartte 60-vuotiaana surra lapsettomuuttaan (anneli saaristo jossakin naisten lehdessä).
Toinen vaihtoehto lienee kokeilla, miltä tuntuu se toinen vaihtoehto eli pyrkiä hyväksymään, ettei tule raskaaksi. Meillä oli tilanne, että oli yksi lapsi. Mietin, että menisimme perhevalokuvaan. Eli että se jotenkin selventäisi, että meidän perhekoko on ehkä tässä. Valokuva jäi toteuttamatta, kun tulin kuitenkin raskaaksi, mikä tuntuu tällä hetkellä todelliselta ihmeeltä.
Raskautumisyritysvuosien aikaan yritin pitää ajatuksia muualla kehittämällä itselleni projektia sun toista, matkailua ym. ja minulla oli harrastuksia, joita ei pienen lapsen äidillä olisi voinut olla. Ehkä ne pitivätkin ajatuksia muualla, mutta toisaalta ne eivät valitettavasti olleet lopullisia ratkaisuja asiaan.
M
ei pysty saamaan lapsia, ja olen raskaana. Käytimme luovutettuja siittiöitä, ja tulin ensimmäisellä yrityksellä raskaaksi.
En ymmärrä miksi vastustatte niin ankarasti luovutettujen siittiöiden käyttöä. Kyllä se lapsi silti on miehenkin oma, kun sitä yhdessä odotellaan.
Huonolla pohjalla on suhde, jos miehen mielestä on vain äidin lapsi.
Hoidot, jos niitä edes hoidoiksi voi kutsua, on inseminaatiossa tosi helpot.
Sain 5.n päivän kuurin klomeja (=pillereitä) ja jouduin pistämään itseäni kerran vatsaan. Itse inseminaatio oli ohi sekunneissa, eikä se satu yhtään.