Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

vauvan rytmi taaperon kanssa

04.05.2008 |

heippa!

meillä poika nyt 3 vkoa ja esikoinen 3v 8kk. Tiedän et pieni vauva luo rytminsä itse mutta miten te joilla isompi lapsi kotona rytmitätte pväänne´? meillä esikoinen herää 7-8 aikaan ja ulos menemme puol 10 mutta vauva on sillon vasta herännyt yäunilta ja haluis seurustella. Pitäisikö mun alkaa tehdä vauvalle rytmiäö vai mitä? neuvoja



t. manteli ja pojat 3vkoa ja 3v 8kk

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
04.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja rytmeissa on ollut sovittamista, varsinkin, kun esikoinen menee aamuisin vahaksi aikaa preschooliin ja vauva pitaa roudata naille reissuille mukaan.



Alussa, kun vauvan rytmi oli mita oli, menimme paiva kerrallaan. Meilla vauva ei ole koskaan ollut hyva nukkumaan reissussa/ulkona, joten esikoinen sai usein odotella tyton heraamista ja sitten lahdimme ulos. (Esikoinen ei nuku enaa paivaunia, joten tama ei niin sido.) Joskus vauva sai lahtea reissuun, valvoi sitten tai nukkui. Vaati siis molemmilta lapsilta hieman sopeutumista.



Vahitellen tytto alkoi aamuisin heraamaan aikaisemmin ja kolmen-neljan iassa aloin rytmittamaan tietoisemmin. Vauva heraa nykyaan ensimmaisena, aamu-unet heti pojan mentya preschooliin, puoliltapaivin esikoisen tultua kotiin ovat seuraavat unet. Ulkoilua klo 14-16, myohaiset paivaunet ja sitten valveilla iltaan, kunnes molemmat lapset menevat nukkumaan 19.30. Tuon illan nukkumaanmenoajan rytmitin aikas aikaisesta ihan tietoisesti, eli aloin iltanukuttamaan illalla kahdeksan aikaan joka paiva. Vahitellen se sitten tarttui.



Alussa se rytmittaminen on siis hankalaa, kun vauva tekee niinkuin tahtoo, mutta vahitellen se perheen tahti sielta sitten muokkautuu. Ensimmaisen kanssa oli niin helppoa rytmittaa paivat hanen tarpeittensa mukaan, pikkukakkonen joutuu sopeutumaan hieman enemman. Muistan kylla, etta alussa tama tuntui ihan mahdottomalta palapelilta :)



Vierailija
2/11 |
04.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnea paljon poikavauvan johdosta!



T: nonuli ja tytöt tontuista

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
05.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lykätkää ulos lähtöä sen verran että vauvallekin maistuu taas uni!

Vierailija
4/11 |
05.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta vauvan syntyminen on jo pelkältään niin iso muutos esikoiselle ja muille perheen lapsille, että tutusta päivärytmistä isopien kanssa kannattaa pitää kiinni niin pitkälle kuin se vain on mahdollista. Isompien on päästävä ulos ja saatava ruoka (suunnilleen) tiettyihin aikoihin päivästä toiseen.



Minulla on 3 lasta. Esikoiselle ja kakkosella on ikäeroa 1v 8kk ja kakkosella ja kolmosella 2v 1kk. Esikoisen kanssa mentiin aika pitkälle vauvan tahtiin, mutta kakkonen ja kolmonen " joutuivat" sopeutumaan valmiiseen päivärytmiin ja heillä säännöllinen rytmi löytyikin nopeammin kuin esikoisella aikanaan. Itse olen jo pienen vauvan kanssa tehnyt niin, että kun muut perheessä heräävät olen availlut verhoja ja ottanut vähän peittoa pois, jotta vauva alkaisi heräilemään. Isommista tulee sen verran kiitettävästi ääntä, että erityisesti ei ole tarvinnut alkaa kolistelemaan. ;0) Näin vauva on herännyt " järkevään" aikaan muun perheen rytmin kannalta ja uloslähteissä onkin sitten taas maistunut uni vaunuissa. Silloin jos uni ei ole maistunut, vauva on saanut tutustua ulkomaailmaan sylistä tai kantoliinasta. Kantoliina on siinä mielessä loistava keksintö, että silloin kädet jäävät vapaaksi isompien kanssa touhuiluun.



Meillä myös isompien ruoka- ja päiväuniajoista on pidetty kiinni, koska mikään ei ole rasittavampi kuin väsynyt ja nälkäinen uhmis. Joskus olen kokkaillut isommille ruokaa vauva sylissä tai kantoliinassa, joskus olen imettänyt vauvaa samalla kun olen auttanut isompia ruokapöydässä. Välillä vauva on viihtynyt sitterissä ja etenkin isompana on tykännyt istua sitterissä pöydän vieressä katsomassa kun muut ovat syöneet. Konstit on monet.



Arki tuntui pikkuvauva ajalta välillä yhdeltä säheltämiseltä ja sompaamiselta. Väkisin jokainen joutuu välillä odottamaan vuoroaan kun äidissä ei ole valitettavasti sellaista ominaisuutta, että ehtisi kahteen (tai kolmeen) paikkaan samaan aikaan. Vauvakaan ei kuitenkaan mene rikki siitä, että joutuu vähän itkemäänkin odottaessaan jos tarpeeseen kuitenkin vastaa minuuttien sisällä. Nyt kun kolmonenkin on jo yli vuoden, arki on ollut pitkään sujuvaa ja HELPPOA. Tsemppiä sinulle!

Vierailija
5/11 |
05.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täysin samaa mieltä Adalatin kanssa:)



Mulla on 4 tyttöä, heistä 3:lla ensimmäisellä on pieni ikäero, ja kyllä minä pidin kanssa isompien lasten tutuista rutiineista kiinni, ulos on mentävä ja ruoka oltava, päiväunet myös! Vauvat on tosi hienosti sopeutuneet aina isompien rytmiin!



Voit aivan hyvin alkaa mielestäni vauvaa muuttamaan samaan rytmiin isomman kanssa, juuri niinkuin adalatkin neuvoi, hellästi herättelet samaan aikaan esikoisen kanssa jne...

Vierailija
6/11 |
05.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa minusta aivan käsittämättömältä! Miksi haluatte tehdä lapsistanne NOIN joustamattomia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
06.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä tosiaankin tunnin heitto rytmissä teki paljon silloin kun lapset vielä nukkuivat päikkäreitä. Nyt ei nuku enää kun 1 v kolmonen, mutta hänkin on ihan silmät ristissä jos unille pääseminen venyy. Tietysti isommilla lapsilla rytmi ei ole niin tarkka eikä heitot niin haittaa, mutta ainakin meillä on tiedossa marinaa ja vinkunaa jos ruoka myöhästyy tunnilla (ja kolmonen on siinä vaiheessa niin nälkäinen, että rähinäksi menee). Kutsu sinä sitä joustamattomuudeksi, minä kutsun sitä rytmisyydeksi. Kun meillä on pidetty rytmeistä kiinni, ei ole IKINÄ tarvinnut tapella iltaisin nukkumaanmenosta, päiväunista tai syömisestä. Ainakaan minä en pystyisi tätä palettia pyörittämään jos syötäisiin milloin sattuu ja päiväunet olisivat silloin kun sattuu nukuttamaan ja iltaisin nukahtaminen venyisi. Uhmaikäisenkin kanssa on paljon helpompi toimia ja vääntäminen vähenee kun huolehtii siitä, että lapsi syö ja nukkuu riittävästi ja pääsee säännöllisesti ulos. Tuttu päivärytmi ja rutiinit tuovat lapselle turvaa niin arjessa kuin suurissa elämänmuutoksissa, joka pikkusisaruksen syntymä väistämättä on.

Vierailija
8/11 |
06.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä kutsun sitä myös rytmisyydeksi ja tuttuudeksi ja turvaksi.



Meillä ei kanssa KOSKAAN olla tapeltu nukkumisien ja syömisien jne kanssa.



ja tosiaan, mun isommat tytöt on jo tosi isoja koululaisia, pikkulapsi aikojen rutiinit ja niistä kiinni pitäminen on tuoneet tytöille pelkkää hyvää:) Kyse on siitä että pienille lapsille tunninkin heitto voi olla iso juttu, ja pakka menee tosiaan sekaisin!! Tänä päivänä isot tytöt on hyvinkin joustavia. Eli ei meillä se että pikkulapsi aikana on pidetty ajoista ja rutiineista kiinni kun tauti ole tuonut kuin vaan hyvää!!



Mielestäni vauva syntyy jo valmiiseen perheeseen silloin kun siellä on ennestään lapsi/lapsia. Vauva totutetaan perheen muihin tapoihin ja aikoihin. Juuri esim. niin että vauva herätellään esikoisen kanssa aamusin samoihin aikoihin. Tietenkin pitää miettiä vauvankin ikää...



Ihmiset on erilaisia, mutta itse olen tosiaan adalatin kanssa aivan samaa mieltä, ja myös meillä 4:n lapsen kanssa arki rullaa hienosti:) Aina mennyt niin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
06.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosiaan mikä toimii meillä, ei välttämättä toimi muilla. Mutta siksi ihmettelen näitä joustamattomia rutiineja, koska niitä noudattavilla tuntuu olevan usein sellaisia ongelmia joita en meille osaa edes kuvitella! Meillä ei taistella ruoka-aikoina eikä iltaisin nukkumaan mennessä. Ei tarvi miettiä mihin aikaan voi lähteä kauppaan, koska vieraat pitää häätää tai itse lähteä kylästä jne.

Minusta taas turvallisuuta luo se, että lapsi voi luottaa siihen että " huolto pelaa" vaikka olosuhteet muuttuvat. Oltiin missä tahansa, mihin aikaan tahansa niin ruokaa, unta ja syliä on saatavilla tarpeen mukaan.

Vierailija
10/11 |
06.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokainen tavallaan!



Mun mielestä olisit vaan vermeli voinu miettiä ennenkun sanot että me rytmin kannattajat opetamme lapset joustamattomuuteen, kun et tiedä millaista on elämä " rytmikkäästi" .



Antaa kaikkien kukkien kukkia, turha näistä on alkaa vääntää, ap kysyi mielipiteitä ja näissä asioissa, niinkuin lähes kaikissa vanhemmuueen tulevissa, on ainakin " kaksi kuppikuntaa" .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
06.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse komppaan sekä adalatia mutta myös vermistä! Meilläkin on aina pidetty kiinni rutiineista ja päivärytmistä, mutta ei se maailma esikoisella kaadu, vaikka välillä tehdäänkin toisella tavalla, ollaan esim. kylässä tai kauppareissu venyykin...Eli jos " aikataulu" joskus heittää tunnilla, niin ei se ole koko elämää mullistavaa, oppii taaperokin paremmin joustamaan elämässä. Ja jos vanhemmat pysyvät määrätietoisina, niin ei se uhmiksen nukkumisiin tai syömiseen vaikuta. Tai jos päiväunet jäävät lyhyiksi, nukkuu sitten seuraavana päivänä yleensä pitemmän.



Meillä siis mennään pitkälti esikoisen (1v 10 kk) tahtiin ja vauva (2kk) saanut tottua tähän ja näin tulen jatkossakin toimimaan. Meillä on onneksi hyvin vaunuissa viihtyvä vauva ja on alusta asti heräillyt aamuisin samaan aikaan kuin muukin perhe. Kannattaa vain alkaa " säätämään" vauvan rytmiä alusta asti samaan kuin muullakin perheellä, helpottaa arkea huomattavasti! :)