5-vuotiaan yht' äkkiset sosiaaliset ongelmat

5-vuotiaamme on aina tullut hyvin toimeen muitten lasten kanssa, ottaa muut hyvin huomioon ja on ollut suosittu kaveri. Nyt hän itse jättäytyy leikeistä pois jos paikalla on useampia lapsia. Jos sattuu olemaan vain yksi leikkikaveri, leikit sujuvat hyvin, mutta jos paikalla on useita lapsia, hän helposti jättäytyy leikeistä pois. Jos hän esim. kesken leikin käy vessassa, on hänen tosi vaikea mennä toisten leikkiin enää takaisin. Sama tilanne jos joku toinen lapsi sattuu sanomaan jotain ilkeää tai komentaa tms, 5-vuotiaamme tulee minulle sitä itkemään. Ennen hän ei välittänyt tällaisista asioista ollenkaan, eikä ollut läheskään noin herkkä. Tuleeko näille tällaisia vaiheita vai mikä ihmeen juttu tämä nyt voi olla?



Ongelmaksi on myös tullut harrastukset. Lapsi on ollut hoidossa parina päivänä viikossa ja hän on sitten käynyt harrastamassa mieleisiään harrastuksia parina iltana viikossa. Nyt hän ei enää halua mihinkään harrastukseen vaan haluaa vain olla kotona ja kotonakin vain kiukkuaa miksi ei mennä minnekään. Jos vien hänet harrastuksiinsa, hän jää sinne itkemään ja roikkuu minussa aivan hysteerisesti. Hän on siis aina ennen mennyt mielellään harrastamaan. No, en tietenkään ole pakottanut häntä enää harrastustensa pariin. Harrastuksissa häntä selvästi on alkanut pelottamaan jos hän ei tunne kaikkia paikalla olevia lapsia ja jos joku sattuu sielläkin sanomaan jotain ilkeää tai riehumaan.



Ja kotona oleminenkin on ollut todella vaikeaa, kiukkuamista, riehumista, jopa äitin tönimistä ja lyömistä (jota en tosiaankaan hyväksy ja sen lopetan aina heti). Meidän mukavasta lapsesta on yht' äkkiä tullut pirttihirmu. Onko muilla samantyylisiä kokemuksia? Ja meillä ei ole oikeastaan mikään kotona tai perheoloissa muuttunut, joten en keksi mitään sellaistakaan syytä tähän ongelmaan.

Oma lapseni on nyt vasta 4-vuotias, mutta kausiluonteista vaihtelua on ihan hirveästi! Sama varmaan jatkuu vielä pitkään! On kausia jolloin on tosi herkkä ja sitten taas ei ole yhtäkkiä moksiskaan vaan on tosi sosiaalinen. Välillä harrastukset ja esiintymiset on pop ja sitten ei yhtäkkiä haluakaan tehdä yhtään mitään! Välillä on kausia, jolloin sanoisin rehellisesti, että on peräti väkivaltainen ja välillä sitten taas oikein herttaisen rauhallinen. Minusta lapsessasi ei tarvitse olla mitään vialla eikä mitään ole välttämättä muuttunut, hän on vain lapsi, joka välillä on kausiluonteisesti sosiaalinen, arka, villi, vetäytyvä, aktiivinen, passiivinen jne. Odota tuulen kääntymistä. :)

Itselle tuli mieleen, että olisiko jotain sattunut esim hoidossa (jotain kiusantekoa, lapsi pelästynyt jonkun riehumista tms.) niin että lapsi ei ole sitä osannut kertoa eikä kukaan aikuinen tilannetta nähnyt. Sitten alkaa pelkäämään vastaavia tilanteita ja jättäytyy mielummin pois leikistä. Tuttuun ja turvalliseen aikuiseen (eli sinuun) hän sitten kohdistaa kiukkunsa. Meillä tyttö vielä kotihoidossa, mutta jos kerhossa/jumpassa on ollut joku ikävä juttu tai haaveri, niin ei haluakkaan mennä seuraavalla kerralla, kun muistaa asian. Sitten täytyy vain keskustella asiaa läpi. Koitapa kysellä osaako lapsi kertoa, mikä tilanteissa pelottaa/jännittää. Ja alkaahan 5-vuotiailla olla jo omia kaverijuttuja, joista aikuiset eivät pääse kärryille utelemallakaan. Vertaisten seura alkaa olla yhä tärkeämpää. Kiukuttelu sinulle voi liittyä " pikkumurrosikään" eskari-iässä eli lapsella on itsenäistymisen ja riippuvuuden ristiriita, ollakko iso vai pieni vielä.