miksi mies ei halua toista lasta?

monet miehet suostuu painostettuina tai silloin jos ei ole joutunut " kärsimään" esikoisen vauva-ajasta.

Pitäisikö sitten vaihtaa misetä jos itse haluaa useammaan lapsen?

meillä oli sovittu 2 lasta ja se tuli. olisin halunnut vielä kolamnnen mutta mies ei joten kunnioitan yhteistä päätöstämme ja nyt olen jo sinut asian kanssa.

Ensin lupasi alkaa yrittää alkuvuodesta, sitten keväällä, nyt kesällä ja tänään lakoi jo puhua et ehkä syksyllä tai ei ollenkaan. Turhauttaa!



MÄ HALUAN lisää lapsia!

onlette sopeutuneet ja löytäneet rutiinit yhden lapsen kanssa ja toien tietää muutosta ja lisää hommia joten mies jänistää ja ei halua muutoksia eikä suinkaan lisää hommia.



jos oikein kovin haluat toista lasta ja sopimuksesta ei pidetä kiinni niin mä sanoisin että voi lähteä kokonaan että ehdin etsimään uuden miehen ja saamaan toisen lapsen mikä on sovittu jo senkin takia että en halua esikoista ainoaksi lapseksi. ei ole reilu tapa mutta en välittäisi.

Sopia jo etukäteen... Juu, oli meilläkin sovittu. Minä halusin kaksi, mies kolme. Nyt meillä on yksi. Mies ei halua enempää. Minä haluan sen toisen vielä.

jos ei kerran pidä sopimusta niin lähteköön menemään jotta voi löytää miehen joka niitä lapsia haluaa.

En tajua keskustelun tasoa ollenkaan. Ehkä olen sitten kalkkis, vaikka ikää ei ole itsellänikään vielä ihan kolmeakymmentäkään...



Oikeastiko joku olisi valmis laittamaan miehen jopa kokonaan vaihtoon vain siksi, ettei saa hänen kanssaan kuin yhden lapsen? Mitä ihmettä olisitte tehneet, jos olisitte joutuneet kohtaamaan lapsettomuutta, joka olisi johtunut kaiken lisäksi miehestä? Eikö mikään riitä? Ja ihanko vakavissanne väitätte, että lapselle on lähtökohtaisesti surkeampi kohtalo kasvaa ydinperheen ainokaisena kuin joutua erolapseksi ja sen jälkeen mahdollisesti " saada" sisaruspuolia? :O



Rakastatteko ollenkaan miehiänne? Onneksi omani sentään halusi jatkaa rinnallani, vaikka en kyspynytkään hänen tahtiinsa näissä lapsihaaveasioissa. Nyt meilläkin on kaksi lasta, vaikka jossain vaiheessa ihan rehellisesti sanottuna en ollut varma, haluaisinko välttämättä yhtään omaa. Saati enempää kuin yhtä.

Lapset lentävät joskus pesästä, puolison kanssa on tarkoitus jakaa koko loppuelämä yhdessä. Vaikka lapset ovatkin minulle rakkainta maailmassa, en syntymättömien lasten/pelkkien lapsihaaveiden takia olisi ikimaailmassa ollut valmis luopumaan miehestäni! Onneksi hänkin tunsi minua kohtaan samoin.

satuttaa henkisesti niin siinä on syytä kyllikseen pistää mies vaihtoon on rakkauskin sen verran haavoittuvainen että ilman luottamusta toiseen on aika turha jatkaa. jos toisaalta ei sen perheen ainokaisenkaan elämä ole kivaa jos joutuu 15 vuotta kuuntelemaan naljailua siitä että toinen vanhemmista olisi halunnut lisää lapsia.