Onko mielikuvituksettomuuden merkki elää seuraavan kaavan mukaisesti

Miksi tehdä ehdoin tahdoin asioita eri lailla, jos tuollainen elämä tuntuu luontevalta?

ensiksikin, tutustutaan 15-vuotiaina ja siitä eteenpäin elämä menee kuten ap ehdotti, paitsi että ero tulee viimeistään 4-kymppisenä, jonka jälkeen molemmat alkavat elää sitä kadonnutta nuoruuttaan ja huoraavat ja juhlivat minkä kerkeävät ja lapset kärsivät.



Vanhainkodissa eletään sitten sen 5. aviopuolison kanssa ja lukuista lapset eri suhteista tappelevat vanhainkodin aulassa siitä kuka saa mitäkin perinnöksi sitten kun muori tai ukko heittää lusikan nurkkaan.

Esim. äitini asuu edelleen yksin isoa omakotitaloa ja samassa omakotilähiössä on useita samanlaisia mummeleita.



Muutenhan tuo kuulostaa ihan seesteiseltä, monellahan tulee avioeroa, lapsettomuutta sairastumisia jne, joihin ei voi vaikuttaakaan edes. Ei se elämä aina mene niinkuin suunnittelee.

Onko siitä jotain haittaa jos elämä menee tuon kaavan mukaan? Tuohan ei sinällään kerro elämästä, nuo ovat puitteet jotka voivat kätkeä sisäänsä ihan mitä vaan.

ensiksikin, tutustutaan 15-vuotiaina ja siitä eteenpäin elämä menee kuten ap ehdotti, paitsi että ero tulee viimeistään 4-kymppisenä, jonka jälkeen molemmat alkavat elää sitä kadonnutta nuoruuttaan ja huoraavat ja juhlivat minkä kerkeävät ja lapset kärsivät.

Vanhainkodissa eletään sitten sen 5. aviopuolison kanssa ja lukuista lapset eri suhteista tappelevat vanhainkodin aulassa siitä kuka saa mitäkin perinnöksi sitten kun muori tai ukko heittää lusikan nurkkaan.

ihan muutaman harvan yksittäistapauksen, jossa on tavattu lukion tokalla, abivuotena tai heti sen jälkeen.

yksi joka on tavannut miehensä 17 vuotiaana, nyt olen 35 ja saman miehen kanssa olen edelleen lapsen saimme vähän aikaa sitten. Meillä on mukavaa yhdessä ja mikä pararasta tunnen miehen niin hyvin, että voin melkein arvata mitä hän ajattelee.

jos siis tekee asioita siksi että niin kuuluu tehdä, se on yleensä aika mielikuvituksetonta.



mutta jos nyt sattuu tuntumaan siltä, että noin kuuluu tehdä niin se voi olla hyvinkin mielikuvituksellista...

Tapasi miehensä joskus 17v:nä tms. ja on ollut siitä saakka sen kans yhdessä, nyt ollaan molemmat kohta 40v. Mun elämään on mahtunut vaikka mitä, hänen elämänsä on mennyt hyvin kaavamaisesti.

Minä olen hyvin onnellinen enkä vaihtaisi päivääkään pois elämästäni, ja kaverinikin vaikuttaa onnelliselta. Jos olisin elännyt kaavan mukaan, en olisi ollut onnellinen, sen tiedän, mun on elämässä aina pakko repäistä välillä.



Mutta se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.