poika 2v4kk menee aivan paniikkiin kun äitiä ei näy,miten toimia?
Meillä siis tilanne se, että poika 2v 4kk noin kuukauden verran alkanut takertumaan äitiin. Illalla alkaa kauhea huuto kun menen suihkuun ja pistän oven kiinni. Ulkoillaan yleensä paljon koko perheen kanssa(toinen poika 1v), mutta nykyään jos huomaa, että olenkin vaikka mennyt sisälle niin alkaa aivan hysteerisesti huutamaan äitiä ja isä ei kelpaa. Kävimme juuri uimahallissa ja poika oli isänsä kanssa miesten puolella, pois lähtiessä oli aloittanut saunassa hysteerisen huutamisen mikä loppui vasta kun pääsimme kotia. Ennen leikkinyt mielellään isänsä kanssa kahdestaan,käynyt kaupingilla, uimassa yms.Nykyäänkin kyllä touhuaa mielellään isänsä kanssa jos vain pysyttelen kokoajan lähettyvillä. Aletaan molemmat mieheni kanssa olla aika väsyneitä tilanteeseen.Olisiko kenelläkään kokemuksia samankaltaisesta tilanteesta tai vinkkejä miten pojan eroahdistusta voisi lievittää.Olen lähdössä 3 viikon päästä töihin ja mieheni jää kotia hoitamaan lapsia,hirvittää jos tilanne on edelleen sama, että poika huuta vaan tuntitolkulla äitiä kun olen töissä.
Kommentit (2)
mutta kyllä se menee ohitse. Itse yritin mahdollisuuksien mukaan välttää tilanteita, joissa huuto tuli. En tarkoita sitä että olisimme alkaneet elää tämän eroahdistuksen armoilla, vaan jos lapsia jostain syystä jaettiin vaikkapa kaupassa vanhempien kesken, 2,5 vuotias poika tuli minun mukaani. Jos jätin hänet hoitoon vaikka iso vanhemmille, kerroin asian edeltä käsin ja varmistin vielä lähtiessäni, että lapsi huomaa lähtöni. Isovanhemmat kertoivat että jos keskeytin esimerkiksi lapsen leikin ja halin ja sanoin että äiti tulee ihan pian, asiat menivät hyvin, mutta jos vain huusin ovelta hei, pikkumies saattoi hetken päästä saada ihan hysteerisen kohtauksen kun äiti katosi.
Älä murehdi töihin menoa, itkua tulee varmasti, mutta jos hoitopaikassa on osaava henkilökunta niin lapsi viihtyy siellä kyllä. Monta kertaa lapsen huuto lakkaa lähes heti kun äiti/ isä on hoitopaikan ovesta kadonnut. Itselle vain pitää tehdä selväksi, että vaikka sitä huutoa ja ulvontaa tulee niin lempeästi halaus, ja hoitotädille lapsi ja ulos. SIinä kohtaa ei saa itselle ruveta leuka väpättämään.. Voihan olla että te pääsette meitä nopeammin eroahdistuksesta eroon, kun lapsi huomaa että se äiti joka päivä löytyy. Meillä eroahdistus kesti melkoisen pitkään, mutta ihan pahin vaihe ei kauaa kestänyt. Meillä siis pikkumies jäi kyllä tutuille hoitoon melko pian ja äiti sai saunoa rauhassa, mutta esimerkiksi leikkikerhoon ei suostunut jäämään ilman äitiä. ( Meillä lapsi oli siis kotihoidossa. Leikkikerhon tädit eivät halunneet lastamme tukea tässä vaiheessa, joten jouduimme kerhoilun lopettamaan kunnes sitten löysimme srk-kerhon jossa tädit houkuttelivat pikkumiehen vaivihkaa mukaan leikkeihin)
Minunkin 2 v. 6 kk poikani käyttäytyy samalla tavalla. Aiemmin hän ulkoili isänsä kanssa parikin tuntia ja etsiytyi hänen seuraansa, vaikka äiti olikin ykkönen. Nykyään uloslähtö isän kanssa on kovin vaikeaa ja lisäksi hänen on pakko rynnätä sisälle kesken kaiken tarkistamaan että äiti on kotona. Jos isä yrittää vaihtaa vaatteita, poika kiemurtelee irti, huutaa paniikissa ja ryntää äidin luo. Hän myös kertoo että isä on huono, tykkään äidistä. Äidin lähtö voi saada hänet huutamaan puolikin tuntia.
Turha sanoa, että tämä on meistä molemmista raskasta.
Meillä tähän käytökseen löytyy selvä alkamisajankohta: poika on silloin tällöin tilapäishoidossa ja neljännellä kerralla oli kovin haluton menemään. (Olen hoitovapaalla, mutta joskus meillä on tarve satunnaishoidolle - isovanhemmat asuvat kaukana.) Jätin hänet kuitenkin ammattitaitoisen hoitajan luo. Päivä oli kuulemma mennyt itkeskellen ja siitä tämä alkoi :-(. Itse olen tulkinnut asian niin, että häneen on iskenyt menettämisen pelko ja hän on tajunnut että äiti voi kadota. Näin maallikkona ajattelen, että läsnäolo ja kärsivällisyys parantaa sen. Yritän olla paljon läsnä ja keksimme hänelle hauskaa tekemistä isän kanssa, jotta tilanne normalisoituisi.
Olisikohan teilläkin tapahtunut jotakin satunnaisesta poikkeavaa, joka voisi järkyttää turvallisuuden tunnetta? Tämä on pelkkä arvaus. Olen kuullut, että tämänikäisillä voi muutenkin olla hyvinkin vahvoja antipatioita toista vanhempaa kohtaan. Kovin paljon tämä ei varmaan auta, sillä olen itsekin ymmälläni.
Kreatiivi