Kun vauva ei nuku ilman vaunujen heijausta, syliä tai kapaloa! HUONOSTI NUKKUVIEN VAUVOJEN ÄIDIT, ideoita kaipaisin
Meidän tempperamenttinen(!) poikavauveli, kohta 3 kk, on ollut alusta asti (nojoo, ekat kaksi viikkoa meni ihan hyvin) huono nukkuja. Ongelmia on aiheuttanut koliikiksikin kutsutut vatsavaivat ja yleinen vaikeus nukahtaa.
Kyseessä on esikoiseni ja olin saanut odotusaikana lähipiiriltäni tiedoksi, että vauva nukkuu alusta alkaen vain sänkyyn laittamalla, jos se opetetaan siihen pienestä pitäen. Tämä ei toteutunut edes synnytyssairaalassa meidän kohdallamme. Alkuun ajattelin tekeväni jotain väärin. Olen saanut syylistämistä siitä, että heijaan ja nukutan vauvaa. Mutta jos en tätä tee, vauva ei nuku. Ja omassa sängyssä saa itkullaan itsensä täysin hysteeriseksi ja menee paniikkiin. Ja kuten kaikki täällä tietää: vauva on saatava nukkumaan. Yliväsymys ei ole ratkaisu. Eikä vauva nukahda omaan itkuun - sekin on testattu.
Meillä on hyvät iltarutiinit: valojen himmennys, tilanteen ja kodin rauhoitus, ilmakylvyt ja iltakylpy. Vauva nauttii näistä. Jossain vaiheessa alkaa väsy kuitenkin hiipiä ja kitinä/itkuisuus alkaa. Aikamme kanniskelemme, kunnes vauva on valmista kamaa unten maille. Tämän toteutamme kapalossa. Joka on osoittautunut ainoaksi mahdollisuudeksi.
Päivisin nukutan vaunussa. Sinne vauva menee yleensä itkevänä, varsinkin jos en ole huomannut laittaa vaunuun juuri oikealla hetkellä (= riittävän väsynyt, mutta ei yliväsynyt)
Vauva nukkuu päivällä 45 min pätkissä, joskus jopa 1,5 t. Joskus saan heijaamalla nukahtamaan uudestaan vaunussa. Monesti en.
Hereillä ja syötettynä vauva on todellinen ilo! Todella aktiivinen liikkuja ja kommunikoija. Naurua ja vilskettä riittää!
ainiin, Tutti kuuluu olennaisena osana nukahtamiseen.
Onko kenelläkään kokemusta vauvan nukahtamisvaikeudesta. Onko teillä heittää mitään vinkkiä minulle. KIITÄN! (taas)
Kommentit (11)
Meillä ei ollut pahaa koliikkia mutta lapsi oli muuten vain tosi huono nukkumaan. Edelleenkään ei nukahda yksi (joskus tosi harvoin) ja ikää on jo 1v8kk.
Sinä kyllä äitinä tiedät mikä on parasta lapsellesi. Rankaahan se on, mutta se helpottuu aikanaan. Voi olla että teillä menee ohi kun aloitatte kiinteät ruoat. Meillä tilanne helpottui silloin.
Yksi vinkki on että jos imetät niin tarkasta oma ruokavaliosi. Jos juot maitoa aiheuttaako se kipuja pienelle? Meillä pahin itku loppui kun lopetin itse maidon juomisen.
Jaksamista teille :)
Unohdin äsken mainita, että koska yritän kaikkeni: olen itse imetysdieetillä välttäen munat, maidot, viljat, soijan. Joten ruokavalion suhteen oon nyt maksimidieetillä ja käynnissä on altistus viljalle. Tosin tämän dieetinkään aikana ei nukkuminen ole helpottunut. Kivut varmasti, ainakin hieman. Tai sitten se on ollut aika mikä on auttanut.
Meillä on ihan sama juttu ja tämä on jo toinen lapsi...taas huomaan syyllistäväni itseäni siitä, että vauva ei nuku kuin lyhyitä pätkiä ja nukahtaa vain syliin / rinnalle. Eli apua en ikävä kyllä osaa antaa, mutta meitä on varmasti paljon muitakin.
Mina voin kahden lapsen aitina sanoa, etta ei kylla ole sinusta tai yrittamisesta kiinni! Meidan eka oli ihan toivoton tapaus: oli vaikka minkalaista menoa, ihan kaksivuotiaaksi saakka, ja senkin jalkeen hankaluuksi nukahtamisessa kausittain. Nyt yli 3-vuotiaana menee illalla n. klo 20 nukkumaan, nukahtaa yksin, nukkuu yon hyvin, ja heraa siina seitsemalta virkeana. Tiedan etta ei helpota tietaa etta ehka 3 v. kuluttua on helpompaa, mutta kerroin kuitenkin (itse muistan kun vauva oli 5 vk ja huusi illat ja paivat ja vaikka milloin, etta kylla se sitten 3 kk iassa helpottaa, niin ajattelin etta enhan mina selvia viela melkein 2 kk hengissa nain! Mutta onneksi selvisin, ja nyt asialle voi jopa jo hymyilla).
iin siis, ja pojan kanssa nama ongelmat vaikka yritimme aina olla systemaattisia, nukuttaa omaan sankyyn, tasutella, jarutiinit ja vaikka mita.
Toisen lapsen kanssa oli IHAN erilaista: vauva nukkui kanssa samassa sangyssa yot n. 3 kk ikaiseksi saakka. Sen jalkeen vauva siirtyi omaan sankyyn (viela 3 kk meidan huoneessa, ja sitten puolivuotiaasta omassa). Nukuttaminen oli sita, etta vauva vaan laitettiin sankyyn, ja se nukahti, usein jopa ilman pienintakaan valitusta sinne ihan itse. Nukkui yot, ja kun viela herasi imetykselle yolla, niin imetin, ja laitoin takaisin omaan sankyyn, ja taas nukkui. Unipussi kaytossa.
Nyt han on 10 kk, ja edelleen nukuttaminen on tosi helppoa. Tai siis sanoisin ettei hanta tarvitse edes nukuttaa, vaan ' laittaa nukuumaan' . Toki josku hamaat tai nuha tai ilmavaivat hairitsee, mutta ne on poikkeuksia!
ELI: vauvat on erilaisia, eika ole aidin yritamisesta kiinni oppivatko nukkumaan omassa sangyssa ja nukahtamaan yksi. esikoisemme oppi sen tosi hankalasti ja kovan vaivan jalkeen, toinen kuin itsestaan, vaikka nukkuikin alussa meidan vieressa, ja joskus rinnan paalla. Eli yrita olla ainkaan syyllistymatta tasta: tarkeinta on etta jotenkin saatte kaikki lepoakin!
Älä syyllistä itseäsi! Koliikin syytä ei tunneta tarkkaan, mutta sen arvellaan liittyvän hermoston kehittymättömyyteen. Koliikkivauvoilla on usein vaikeuksia säädellä reaktioitaan. Kun ärsykkeitä tulee yli sietokyvyn, he saattavat joko vetäytyä tai sitten reaktio menee överiksi. Esikoisemme oli tällainen tapaus, että kun huuto alkoi, tyttö jumitti siihen eikä pystynyt rauhoittumaan, vaikka alkuperäinen hätä oli ohi. Toisaalta väsyneenä hän halusi olla omassa rauhassa. Häntä ei nimen omaan saanut heijata vaan piti viedä hänet sänkyynsä ja antaa unirätti, jonka hän veti naamalleen. Imetettäessäkin tyttö peitti käsillään kasvonsa. Koko vauvavuotena hänelle ei muodostunut kunnon rytmiä. Tyttö nukkui useita vaihtelevanpituisia pätkiä päivässä, mutta yöt sujuivat onneksi aika rauhallisesti.
Kakkostamme (nyt 1v 5kk) on täytynyt nukuttaa, aluksi tissille ja syliin, myöhemmin omaan sänkyyn, mutta kuitenkin niin, että häntä on täytynyt silitellä, taputella, heijata jne. Vasta aivan lähiaikoina hän on nukahtanut ilman kosketusta. Vaunuihin tai rattaisiin on kyllä nukahtanut. Toisaalta tällä tytöllä on sitten ollut " rytmitajua" pienestä pitäen, mikä on suuresti helpottanut arkea.
Tee niin kuin teistä hyvältä tuntuu. Pidä mahdollisuuksien mukaan rutiineista kiinni, koska ne tuovat vauvalle turvallisuutta. Vauvanne on vielä aika pikkuinen; parin kuukauden kuluttua asiat voivat olla jo paljon paremmin.
Laitan tähän vielä linkin juttuun, josta olen kokenut saaneeni tukea:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,820,2547,6444,6445,7649
Meidän kohta 6kk on nyt vasta alkanut nukahtaa sänkyynsä. Sitä ennen tissille sänkyyn ja sitä ennen vain liikkeeseen. Kapalosta päästiin 5kk iässä. Kaikki vauvat eivät todellakaan nukahda alusta asti omaan sänkyyn opettamalla ja toisilla se nukahtaminen/nukkuminen on vaikeaa muutenkin. Minun vauvani on nyt vasta alkanut ottaa edes jonkinlaisia päikkäreitä, alku kk nukkui vaan sylissä max 15min ja muu aika oli väsyitkua vaikka mitkä konstit koitettiin. Aika siis on meillä auttanut.
mutta haluan vaan sanoa kuten muutkin, että vauvat ovat erilaisia, älä syyllistä itseäsi. Lähipiirissä olen nähnyt erään huonon nukkujan.. Jotenkin hänen äitinsä niistä ensimmäisistä kuukausista selvisi ja nyt hän on maailman ihanin kaksivuotias vilpertti!
Itse kyllä vastasyntyneen kohdalla ajattelin, että hänen kuuluukin nukahtaa äidin turvalliseen syliin. Lisäksi hytkyttely voi auttaa mahdollisiin masuvaivoihin eli masuvaivojen takia paikallaan selällään oleminen voi olla vauvalle oikeasti hankalaa.
Poikamme on nyt vajaa 2 kk ja tällä viikolla syliin nukahtamisesta alkoi jostain syystä tulla aikaisempaa hankalampaa, joten kokeilimme omaa sänkyä - ja kappas, silittelemällä ja soittorasialla poika nukahtikin sinne nopeasti. Suosittelisin teillekin kokeilemaan tätä aika ajoin, voi olla että jossain vaiheessa onnistuukin. Jos ei onnistu nyt, niin ehkä jo kuukauden päästä. Itse en alle puolivuotiasta yrittäisi huudattamalla opettaa yksin omaan sänkyyn, mutta mielipiteitä on tietysti monia. Eikös niitä unikouluja yleensä suositella puolesta vuodesta eteenpäin?
Niin, ja pinnasänkyyn on muuten myynnissä sellaisia palloja jalkoihin, joiden avulla sitä voi keinuttaa.
Ei tästä varmaan kummoista apua ollut, mutta jaksamista sinne siis kovasti toivottelen!
eivät koskaan ole itse nukuttaneet " huonosti" nukahtavaa vauvaa. Jätä siis tuollaiset neuvot aivan omaan arvoonsa. Noin pieni vauva tarvitsee turvaa ja läheisyyttä, yksin nukkuminen tai nukahtaminen ei ole mikään hienostelujuttu.
Omaan korvaani tilanteesi kuulostaa aika normaalilta. Oma poika ei nukahtanut koskaan alle 4kk ikää vaunuihinkaan sängystä nyt puhumattakaan. Vain syliin, rinnalle tai kantoliinaan. Ei laitoksellakaan. Nukuimme perhepedissä ja annoin pojan olla niin paljon sylissä ja liinassa kuin mahdollista (äkvin suihkussa ja vessassa onnella yksin;)
Jos nyt jokin lohduttaa, niin aivan vauvan nukahtamis/univaikeudet eivät välttämättä tarkoita sitä että vauva olisi huono nukkumaan jatkossa ja aina. Miellä nyt 10kk poju viedään iltavellin jälkeen omaan sänkyynn, jossa poikkeuksia lukuunottamatta nukkuu läpi yön. Päiväunille nukahtaa rattaisiin. Eli ajan kanssa ohimenevä ilmiö, eikä siis voi meidän tapauksessamme esim. sanoa että lapsi joka on saanut nukahtaa rinnalle, syliin tai heijaten ei oppisi nukahtamaan itsekseen. Vauvat vaan ovat yksilöitä jo mahasta saakka.
Rouvaii ja poju 10kk, sekä masuasukki 16+3
Minusta (näin neljän lapsen äitinä) on elettävä vauva huomioiden.
Yhdellä lapsella nukahtaminen on helpompaa kuin toisella.
Meidän esikko oli samanlainen kuin ensimmäisen kirjoittajan vauva. Neuvolassa olivat sitämieltä että hän on koliikki vauva. No lopulta alettiin 3kk antamaan maitoa pullolla ja kas hän ei juonut kerralla kuin max 30ml. Ne koliikki vaivat hävisivät kun ruoka määrä hitaasti nousi ja masu pysyi täydempänä.Vauva ajasta on paljon aikaa ja edelleen hän on huono syöjä.
Toinen vauvamme joi maitonsa ja nukkui kuin tukki n.4tuntua aina kerrallaan.
Kolmas vauva piti kietoa kapaloon ja lopulta nukuin vauva kainalossa niin että tisu oli helppo tökätä suuhun kun hän heräsi...yö huudót osoittautuivat kolmosen kanssa allergioiksi.
Nelonen onkin sitten tapaus jolla oli ainakin 4vkoa vuorokausi päälaellaan. Hän valvoi yöt ja nukkui päivät! Pikkuhiljaa taas alettiin taas nukkua kapalossa.
Niille jotka arvostelevat vanhempia sanoisin että esim alkuperäis kansathan jo tiesivät että kapalon omaisessa nyytissä pikkuvauvat nukkuvat parhaiten.
Ihan ensimmäinen neuvoni on, että kuuntele neuvoja ja poimi niistä sitten itsellesi sopivat. Loppujen anna mennä toisesta korvasta ulos ja toisesta sisään. Vauvat ovat kaikki erilaisia, eikä samat ohjeet sovi kaikille!
Meidän esikoinen nukahti heti alsuta asti itsekseen omaan sänkyynsä. Tämä toinen on ihan toisenlainen. Aivan aluksi hän nukahti omaan sänkyynsä, mutta noin viikon vanhasta hän halusi nukahtaa ja NUKKUA rinta suussa. Omaan sänkyyn siirto sai aikaan suuren huudon.
Tähän tuli helpotusta, kun nukutin vauvan viereen. Yöllä onneksi nukahtaa heti syötön jälkeen ja jatkaa unia, kun varovasti siirrän hänet paikalleen. (Makuuasennossa imetys ei toimi, kun itse nukahdan siihen. Tämä on toki vauvan unelma - saa lupsuttaa rintaa nukkuessakin - mutta rinnat ei sitä kestä.)
Päivisin nukkuu vain vaunuissa, sänkyyn (siis parisänkyyn) ei nuku, ellen nuku vieressä. Jokin turvallisuusasia tms. tämä lienee.
En valitettavasti osaa muuta kuin kertoa, mikä on meillä tehonnut. Mutta toimi omalla tavallasi. Sinä tunnet vauvasi parhaiten ja tunnet, mikä on hänelle parhaaksi. Syysllisyys suohon!
Mupsi
ja käsittääkseni on ihan normaalia että vauva nukahtaa paremmin liikkeeseen, onhan se 9kk nukkunut äidin masussa heiluen! Meillä toimii hyvin kyllä myös unimaidon anto, eli iltapuuhien ja syöttöjen jälkeen annan vielä vikat hörpyt tyhjähköstä tissistä ja nukahtaa siihen. Mulle on kanssa sanottu että ei saa heijata sun muuta, mutta kun omasta mielestä niin saa tehdä niin heijaan kumminkin ja ihan hyvällä omallatunnolla. Vauvat on erilaisia, toiset nukahtaa helpommin kuin toiset. Meille ja teille on nyt vaan sattunut sellaset kaverit jotka ei yksinään nukahda.