Miksi vaikean synnytyksen kokeneet jotenkin kuvittelevat, että synnytys on yleensä AINA hankala?
Vaikka todellisuudessa huomattavan suuri osa alatiesynnytyksistä sujuu nopeasti, mukavasti ja ongelmitta. Ja täältäkin taatusti saa myönteisiä kokemuksia lukea päivittäin - miksi niitä ei voi uskoa?
Tuossa toisessa ketjussakin joku pitkittyneen synnytyksen ja hätäsektion kokenut vakuutti, että jos miehet synnyttäisivät olisi alatiesynnytys tosi harvinaista. Miten niin? Suurin osa synnyttäjistä kokee alatiesynnytyksen luonnollisena ja ihanana - joskin tietysti kivuliaana - asiana, eikä vaihtaisi sitä ikimaailmassa pelkosektioon tms. Olen tästä aivan varma.
Minusta on surullista, että toisille naisille jää loppuelämäksi sellainen kuva, että normaali alatiesynnytys olisi jotenkin mahdoton ja kamala asia, josta pitäisi universaalisti pyrkiä eroon.
:-(
Kommentit (10)
ei osaa kuvitella mitä voi olla todellinen synnytyspelko.
Ja myös, elävässä elämässä suurin osa ketä olen tavannut, on kokenut karmean tai vaikean ja ainakin todella kivuliaan synnytyksen, ja kaikki kaverit vaihtaisivat/ovat vaihtaneet sektioon kuka mistäkin syystä, tai eivät halua enempää lapsia kuin sen yhden. Täällä palstalla törmää niihinkin jotka synnyttäisi heti uudestaan. Ja niissä ruusunpunaisia hempeilevissä sairaalan synnytysvalmennuksissa... ;)
ja hänkin ymmärsi kyllä, että ongelma oli lapsen virhetarjonnassa. Seuraava synnytys hänelläkin kesti alle tunnin sairaalaanpääsystä, ilman kipulääkkeitä ja lapsi 4,8kg.
EN tajua miten maailman luonnollisimmasta asiasta on yhtäkkiä tullut niin kamalan epäluonnollinen ja mahdoton.
Ilkeästi sanoisin, että vika on kyllä sitten naisissa...
Pelkään seuraavaa synnytystä, mutta vielä enemmän pelkään mahdollista sektiota, pelkään sitä ihan hulluuteen asti.
Eli esimerkiksi itse kahden vaikean synnytyksen jälkeen en kolmatta kertaa uskalla enää edes yrittää, vaikka tiedänkin että niitä positiivisia kokemuksia löytyy -muilta ihmisiltä.
Samoin kaveri jolla on takana kolme ongelmatonta luomusynnytystä, ei voisi kuvitellakaan pelkäävänsä synnytystä niin että haluaisi mielummin sektion. Vaikka hänkin tietää että niitä vaikeita synnytyksiä löytyy -muilta ihmisiltä.
Vierailija:
EN tajua miten maailman luonnollisimmasta asiasta on yhtäkkiä tullut niin kamalan epäluonnollinen ja mahdoton.
Luin taannoin Kaari Utrion jotain kolumnia jossa hän kertoi että joskus kaukana viime vuosituhannella naiset hyvästeli perheensä ennen synnytystä. Että varmaan silloinkin oli vika naisissa kun noin huonolla asenteella oltiin liikeellä.
Sehän se on jenkkilässä sektioprosentti nykyään.
Vierailija:
Luin taannoin Kaari Utrion jotain kolumnia jossa hän kertoi että joskus kaukana viime vuosituhannella naiset hyvästeli perheensä ennen synnytystä. Että varmaan silloinkin oli vika naisissa kun noin huonolla asenteella oltiin liikeellä.
Mulla on neljä synnytystä takana.
Toki ensimmäinen synnytys oli suhteellisen pitkä ja ehkä vähän kivuliaskin.
Ponnistusvaihe kesti puoli tuntia ja jouduttiin tekemään eppari ja siihen piti pyytää vielä lääkäri ompelemaan joka kesti ja kesti ja sattui kuin mikäkin...
En todellakaan pystynyt istumaan muutamaan viikkoon ja sairaalassakin oloaika vaan pyörrytti kun hemppa niin alhainen.
Kas kummaa toinen synnytys ja siitä eteenpäin olen käynyt vain pieraisemassa vauvan ulos;)
Olen kyllä puudutukset saanut mutta aivan loistavia synnytyksiä. Itse olen kävellyt sitten joka kerta synnäriltä osastolle.
Eli ensimmäisen synnytyksen jälkeen ei kannattais alkaa liikaa pelätä seuraavia koska YLEENSÄ seuraavat synnytykset ovat helpompia.
että toiset naiset ja hoitohenkilöstö vähättelevät vaikeaa synnytystä.
Minulla on ollut yksi vaikea synnytys ja kommentit joita ym. tahoilta sain kuulla, olivat tyyliä: " jotkut vaan kokee sen noin, kaikilla synnytys sattuu" . Joo, todella mieltä ylentävää.
Onneksi toinen synnytys oli ns. normaali joten nyt tiedän, ettei minussa ja kokemuksissani ole mitään vikaa vaan ensimmäinen synnytys oli ihan oikeasti vaikea.
koska kukin peilaa asiaa omaan kokemukseensa. vaikea kuvitella muuta, kun ei ole kuin se yksi neljä vuotta vanha kokemus.
M