Voi, kun on hyvä ja helpottunut olo, kun se tanskalaispoika löydettiin elossa.

Vaikka toisen kärsimyksestä lukeminen aiheuttaa ihan oikean tunnereaktion ja ihan syystökin sinussa, niin kai olet tajunnut, että iltapäivälehdistö tekee sen laskelmoidusti (isot tilit heille). Jos ihmiset oikeasti välittäisivät ja auttaisivat me lukisimme laajoja artikkeleita esim. kaivohankkeiden edistymisestä maailman kuivimilla kolkilla ja tyttöjen koulutuksesta esim. nepalissa. Mutta se ei myy. Liian kaukana oleva rakenteellinen pahoinvointi ei myy, koska se on oikeasti liian järkkyä ja sitä ei voi tajuta. Joka päivä kuolee lapsia nälkään, parannettavissa oleviin tauteihin ja janoon. Entä jos ajattelisimme kuin Schindler lopulta? " Tämänkin röökiaskin hinnalla olisi voinut pelastaa kaksi ihmistä välittömältä nälkäkuolemalta"



Huh, kun tilitin:)

Tosi hyvä kun poika löytyi!

Ja tiedostan myös sen, että lapsia siepataan paljon paljon enemmän, kuin mitä suomen lehdissä kirjoitetaan.

Mutta aina, kun lukee lapsesta, jolle on tehty pahaa ja näkee hänen kasvonsa lehdessä niin kyllä siinä toivoo aina parasta.

ap

Mutta myös siitä, että välillä tänne av:lle eksyy ihan oikeasti välittäviä ja fiksuja ihmisiä, kuten ap ja 2.



Jos maailmassa olisi enemmän kaltaisianne empaattisia ihmisiä, maailma olis parempi paikka.



Ugh, olen puhunut.



Nyt, hyvää ötyä.