Yhtä tuskaa!
Voi taivas ja joku sanoo et raskaus on elämän parasta aikaa!!
Aluks oli pahonvointi rv4-12, sit alko supistelut rv13-, lantion löystyminen alko tuntua ja vaivata rv20-! Nyt on rv 35 ja vauva on niin alhaalla ku voi ennen ku ulos tulee... ainakin uskon niin. Kohdunkaulaa ei ole ja -suu on auki parille sormelle. KUNNON yöunia ei ole nukuttu rv28 jälkeen lainkaan kun toi lantio senkun pahenee.
Nyt olen ekan viikon virallisesti äippälomalla ja heti sain oksennustaudin. Oli aika tuskaa, istua pöntöllä ettei pasko housuun, oksentaa sankkoon ja itkeä kun supistaa niin pe****eesti.
Tänään on tullut kolme TODELLA kipeää supistusta ja noita normi ei niin kipeitä tulee oikestaa kokoajan ku vaa liikkuu. Nyt alkaa väkisin miettiin et lepäiskö nyt rauhassa vai saisko tuon synnytyksen käyntiin kun vähän menis noita rappusia edestakasin ja hiukan jumppais tai lähtis reippaalle kävelylenkille?!?!!! Kun tuossa on se mahollisuus et tulee vaan entistä kipeemmäks eikä synnytyksestä tietookaa.
Sen verta taikauskonen oon et en uskalla alkaa seksillä kokeilee tota käynnistystä ku esikoinen läks sillä hommalla tuleen ja tulikin sit niin nopeeta et ei meinattu sairaalaan ehtiä.
En tiiä mitä haen tällä kirjotuksella mutta halusin kai purkaa omia tuntemuksia.
Ara 35+4
Kommentit (9)
VOimia! Saanko kysyä miltä lantion löystyminen tuntuu?
Mulla on ollut pahoinvointia tänne 18 vkolle asti. Selkää särkee ja vatsaa juilii. Päätäkin särkee välillä.
Toivottavasti sinulla helpottaa nuo oireet.
Tässä kirjoittamani teksti erääseen toiseen ketjuun koskien tuota lantion löystymistä:
Raskausaikana lantion nivelsiteet pehmenevät ja venyvät, jotta lantio pystyy laajenemaan synnytyksessä. Tämä on normaalia, ja aiheuttaa pientä epämukavuutta. Tätä kai esiintyy yleensä noin rv 20 eteenpäin...
Jos sitten taas kivut ovat kovia ja haittaavat liikkumista on kyseessä lantion löystyminen. Tämä on aika harvinaista.
Lantion löystyminen ilmenee useimmiten raskauden puolivälissä ja siitä eteenpäin. Jos tästä kärsii kerran, on suuri riski kärsiä siitä seuraavissakin raskauksissa.
Oireina on kivut lantiossa, epämiellyttävä tunne nivusseudulla, iskiastyyppistä särkyä ja kipua liikkuessa.
Usein vaiva pahenee raskauden edetessä, eikä siihen ole varsinaista hoitoa.
On syytä välttää kaikkea mikä aiheuttaa kipua ja vähentää omia vaatimuksiaan ja kuunnella kehoa. Levätä kannattaa usein, jo ennakoidusti ennen pahinta kipua ja kipukynnyksen ylittymistä.
On myös syytä keskustella ennakkoon kätilön kanssa synnytysasennoista, jotka ottavat huomioon lation löystymisen ja huomioida se myös lapsivuodeaikana.
Mikäli kärsiii tästä vaivasta kannattaa laittaa esim. sänkyyn jotain liukasta ja autoon, nouseminen ja kääntyminen on helpompaa näin!
----
Ja ketjun aloittaneelle kaikki sympatiani!
Minäkin kärsin viime raskaudessa ensin pahoinvoinnista, lantion löystymisestä, kamalasta supistelusta yms. yms. ja odotus ei todellakaan ollut ruusuilla tanssimista! Silloin vannoin, että ei enää ikinä.
Nyt ollaan sitten taas tässä tilanteessa... Ensin kamala pahoinvointi, sitten taas supistelut ja lantion löystyminen ja kamalat symfyysikivut. Ja vielä olisi kestettävää yli 10 viikkoa...
Viivi rv 27
Minullakin taitaa olla tuo lantion löystyminen!
Iskiastyyppistä kipua istuessa ja kävellessä...vihlonta säteilee pohkeisiin saakka.
SI-nivelet huutavat hoosiannaa ja tuntuvat napsahtavan aina liikkeelle lähtiessä. Konttausasennossa sänkyyn kömpiminen ei onnistu ilman tunnetta, että lantio räsähtää rikki...
Koko alaselkäkin on ihan tulessa, vaikkei tekisikään mitään. :( Otan asian puheeksi huomisella neuvolakäynnillä, josko saisin jotakin ohjeita terkalta.
Olen ollut siinä luulossa, että kyse on pelkistä iskiasvaivoista, mutta tuo lantionivelten löystyminen vaikuttaa kuitenkin todennäköisemmältä. Pitää perehtyä asiaan tarkemmin ja etsiä lisää tietoa...
Nivuskivuilta olen vielä välttynyt, mutta odotan niitä viikkojen lisääntyessä pelonsekaisin tuntein. Odotan neljättä lasta, eikä muiden kanssa ole ollut ihan tällaisia ongelmia SI-nivelissä. Välillä tekee niin kipeää, että tuntuu kuin jalat irtoaisivat.
Toivotan jaksamista kaikille, ei ole helppoa olla raskaana, ei.
Kanelisokeri 32+6
eniten kun " levittää" jalkoja... Tämä nyt siis tiedoksi jos joku miettii olisiko itsellä sellaista.
Kaikkein pahin on maata sängyssä kyljellään ja yrittää ylimmällä jalalla suoristaa peittoa. AIVAN KAMALAA!! Samoin autosta nousu, sohvalta nousu, sängyssä kääntyminen... Kävelykin on välillä aivan kamalaa kun alapään " luihin" (tuntuu, että kipu olisi luissa, vaikka ei varmaankaan ole) sattuu niin paljon, että tekisi mieli huutaa!
Mulla ei kyllä muuten edellisessä raskaudessa otettu synnytyksessä mitenkään huomioon tätä vaivaa, ja synnytys menikin kyllä hyvin. Ja silloinkin tästä oltiin ihan tietoisia. Nyt vain satuin lukemaan, että se pitäisi ottaa synnytyksessä myös huomioon. En myöskään muista, että itseäni olisi enää synnytyksen jälkeen vaivannut ne kivut.
Mutta itselläni äityi viimeksi ainakin (toivottavasti ei tällä kertaa) niin pahaksi että jouduin useampaan otteeseen menemään sairaalaan, että sain tujumpaa särkylääkettä kipuihin...
viivi
tohon lantion löystymiseen.
Toi on ihan jäätäävää jsut ettei pysty kunnolla makaan kyljellään ja siitä nostaan jalkaa, esim peittoo suoristaakseen. Mut mulla oli siinälisänä et mulla on jalkojen välissä kaks tyynyä!! eli aika ristiriitasta!
Mulla alko vaivaan esikoisesta lantion löystyminen vasta näillä viikoilla et en pitänyt sitä NIIN pahana, mutta se oli karseeta kun mulla vaiva jatku tosiaan synytyksen jälkeen. Ja mulla ei kans otettu sitä synnytyksessä huomioon kun sitä ei ehitty ees ajatella, mulla kun oli syöksysynnytys. Mulle tarjottiin synnytyksen jälkeen mahdollisuutta jutella fysioterapeutin kans mut tyhmänä en sillon tarttunut siihen tilaisuuteen, nyt meinaan kyllä jos sitä tarjotaan.
Mä sain avun tällä kertaa tohon löystymiseen tukivyöstä. Oon lukenut paljon täällä viestejä jossa kerrotaan miten sen käyttö ei kannata kun omat lihakset ei joudu sitten hommiin mutta minä suosittelen niille jotka kärsii oikeasta lantionlöystymisestä. Varmaan pitää meinaan toi lihas juttu paikkansa muttakun tähän vaivaan ei mitkään lihas jutut vaikuta, valitettavasti! Mä sain ton vyön lainaksi paikalliselta fysioterapeutilta ja se sano että sitä kannattaa käyttää sitten synnytyksen jälkeenkin jos vaivat jatkuu taas sillon. Siis tää vyö on ihan eri kaliperia kun sellaset venuvat ja vanuvat kangas suikaleet mitä näkee. MUTTA minäkään en ole pystynyt sitä käyttämään sen rv28 jälkeen kun vauva valahti tonne alaslantioon ja näin vyö aiheuttaa vaan supisteluja.
Tsemppiä muillekin joilla raskaus ei ole ruusuillatanssimista!!
Ara
On minullakin yhtä tuskaa, olin sitten sängyssä yrittämässä vaihtaa asentoa tai laittaa jalkaa peiton alle. Toinen missä tuntuu erittäin pahalle on autoon nouseminen. Joudun käsin nostamaan jalat autoon, kun ne eivät ilman kipua muuten inahdakaan ja ovat sellaiset voimattomat...istuminen on yhtä tuskaa, vaikka miten suorassa koettaisi olla. Lisäksi pienilläkin kävelymatkoilla jalat notkuvat alla ja ristiselkä + SI-nivelet ovat jossakin ihme lukossa, ihan kuin selässä vetäisi suonta.
Otin asian puheeksi neuvolassa, muttei terkka todennut tuohon yhtikäs mitään...Ei varmaan tajunnut mistä oli edes kyse. :O
Tässä raskaudessa olen välttynyt häpyluun kivulta ja rikkiräsähtämisen tunteelta. Ainoa asento, missä tuntuu kipua häpyluun tietämissä, on yöllä sängyssä kyljeltä toiselle vaihtaminen.
Ikävintä tässä on se, että kipu ei välttämättä lopu synnytykseen. Lantio voi jäädä löysäksi pysyvästi...
Kanelisokeri 33+0
-ara-:
Mullakin oli syöksysynnytys, joten ehkä senkään takia en huomannut siinä mitään kipuja tuosta lantion löystymisestä...
Jos sulla jatkui kivut synnytyksen jälkeenkin niin oliko ne samanlaisia ja kestikö kauan, että loppuivat?
Minäkin sain fysioterapiasta viime raskaudessa tukivyön lainaan, mutta mä koin että siitä oli enemmänkin haittaa...
Kanelisokeri:
Mullakaan edellisessä raskaudessa kukaan ei ottanut tosissaan ensin kun aloin näistä vaivoistani puhumaan joskus raskausviikolla 18. Sain pitkään vain puhua ja kukaan ei juuri kommentoinut mitään. Sitten satuin itse lukemaan netistä tästä ja kysyin lääkärissä tästä. Siitä se vasta lähti ja sitten kyllä ottivat jo tosissaan, mutta mulle jäi se tunne, että kaikki eivät olleet edes kunnolla tietoisia tälläisestä vaivasta!
Joten jankuta vaan asiasta...
Tässä raskaudessa sentään uskottiin heti kun sanoin, että jo edellisessä kärsin tästä.
Ja tuo jalkojen " nostaminen" autoon on niin tuttua!!
Mutta apuahan tähän ei valitettavasti ole... Mulle on määrätty panacodia ja se auttaakin joskus, joskus taas ei...
Noh, tälläkin kertaa olen vannonut, että tämä on varmasti viimeinen kerta raskaana!
Viivi
En muista kuinka kauan kesti synnytyksen jälkeen noi kivut vielä. Ja jos miettii et oliko samanlaista niin en tarkalleen sitäkään muista mutta ne mitä muistan oli että vielä kun kolme viikkoo oli menny synnytyksestä niin kävely oli ihan tuskaa. Esikoinen kun synty oli heinäkuu 06 ja sillon oli ne kauheat helteet että me ei paljoa ulkona rattateltu kun sisällä oli viileempää kun ulkona nii tämä on jäänyt hyvin mieleen et kun jo istuin ihan normaalisti (tikit parantneet liki kokonaan) niin kävely ei onnistunut ton lantio säryn takia. Ja sillon nukuin vielä iso tyyny jälkojen välissä.
Mä oon kans vannonut että tämä on viiminen ja kyllä kerran kiitän luojaa kun tämä vauva ulos tulee että olen kaksi lasta maailmaan saanut!!! :D Vauvat on ihania mutta niin on oman kehon hallintakin!
Ara
Koeta kestää! Nuo viimeiset viikot ovat tuskaa, ja kun raskautesi on ollut muutenkin noin vaikea niin ymmärrän että toivot jo kääröä syliisi. Älä kuitenkaan vielä hoppuile. Kestä vielä kaksi viikkoa niin vauvakin alkaa olla valmis syntymään :)