Voinko vaan kävellä yksityiselle lääkärille ja pyytää reseptin rauhoittavia? ov

mutta aina voit mennä ja selittää asiasi

entisenä esiintymispelkoisena sanoisin kuitenkin, että parempi olisi, jos et ottaisi lääkettä. Esiinny pelostasi huolimatta. Anna sydämen hakata, äänen täristä ja pään nykiä, EI SE MITÄÄN. Kyllä sinä saat pelätä, jos pelottaa - ja aikasi pelättyäsi huomaat, ettei se niin tarpeellista olekaan, ja lakkaa pelottamasta.



Esiintymispelon suurimpia ongelmia on se kun pelkää omaa pelkäämistään. Multta kun ajattelee, että pelkääminen on ihan ok - ja se on - se ei hävetä enää ja pystyy esiintymään silti.

Mullakin esiintymisongelma ja ollut paniikkihäiriö ja mulla oilisi myös esitelmä kuukauden päästä ja jännitän jo ihan sairaasti! Tosin mun esitelmä on vain 45 min pitkä mutta englanniksi pitäisi pystyä puhumaan vaikka suu on nyt jo ihan turta...

Minulla on muutama tuttu,jotka hakevat reseptejä vaikkei heitä mikään edes oikeasti vaivaa, saavat sitten hyvät rahat... yllättävän helposti määrätään lääkkeitä.

Olet niiin oikeassa! Mutta mua pelottaa nykyään eniten se että tiedän että punastun! Silloin muut huomaa että olen nolona siellä niitten edessä. Jos " pelkästään" kädet hikoilisi ja sydän pamputtaa tuhatta, ne ei välttämättä huomaa... tai ainakin pystyisin psyykkaamaan itseäni että eivät huomaa, mutta punastumiseni ihan varmasti huomataan!



4(?) joka sekaantui soppaan

Pelkäävät ne muutkin. Sama " ongelma" on miljoonilla muilla, eikä siinä ole mitään hävettävää. Sinäkin saat siis pelätä ja punastella ja änkyttää ja pää nykiä (tai mitä pakkomaneereita itse kullakin nyt sitten onkaan) ihan rauhassa. Ei se mitään, vaikka joku huomaakin.

Eihän rauhoittavat ole ainoa vaihtoehto, joskus jännitysongelmiin määrätään nk. beetasalpaajia (" sydänlääke" ), tietenkin lääkäri ratkaisee mikä sopii omaan tilanteeseesi. Siskollani oli paha esiintymiskammo, beetasalpaajat auttoivat häntä. Rauhoittavatkin auttoivat kuulemma (kokeiltiin ensin), mutta tekivät tokkuraiseksi ja siskoani " pelotti" se epämääräinen olo mitä niistä hänelle tuli. Kaikki eivät varmaan ole niin herkkiä noille rauhoittaville. Juttele lääkärin kanssa, ongelmasi on yleisempi kuin uskotkaan ja lääkäreillä kyllä ihan arkipäivänen asia. Rohkeasti vaan lääkärin juttusille jos siltä tuntuu. Ei lääkkeet tietenkään ole aina paras ratkaisu, mutta lääkäri tietää paremmin. Sellasen vinkin voisin antaa, että mene kokeneen (~iäkkään, muttei ikälopun) lääkärin juttusille, heillä saattaa joskus olla enemmän kokemusta ko. asiasta kuin ihan nuorilla. Tämä siis vain ihan oma päätelmäni siskon juttujen perusteella.

än tiedä, ovatko jännittäneet, mutta ainakaan sitä ei ole huomannut. Kyse loppuvaiheen opinnoista, ja ihmiset tuntuvat olevan jo kokeneita ja itsevarmoja esiintyjiä. Joten todellakin poikkean joukosta, jos menen sinne nykimään ja tärisemään.



Ymmärrän, että periaatteessa pitäisi asennoitua niin, että " sitten huomaavat" , mutta ei se käytännössä mene ihan niin. Jos kaikki muut ovat pitäneet hienon ja itsevarman esityksen, ja sitten yksi tulee sinne änkyttämään, vispaamaan päätään jne, niin kyllä se on kiusallista kaikille, ja tosiaan minut sen jälkeen muistetaan tästä " erikoislaatuisuudestani" . Ja ihan tosi, kun oireeni ovat aina niin fyysisiä, että se saattaa todellakin pilata kaiken. Jos alan hyperventiloida, tai vaikka pyörryn, niin siinä ei sitten " esiinnytä siitä huolimatta" , vaan hengitetään paperipussiin ja kutsutaan ambulanssia...Olen mm. pyörtynyt lentokoneen portaissa, sillä kärsin lentopelosta ja sain paniikkikohtauksen.

Jos sydän hakkaa niin paljon, että heikottaa, ja pää pakkautuu täyteen verta, ei silloin ole kyse VALINNASTA, jatkaako esitystä, vaan on pakko istua alas ja lopettaa puhuminen. En tosiaan halua asettaa itseäni siihen tilanteeseen luokan eteen.



Tyhmää, etten ole hakenut reseptiä aiemmin, tutulta lääkäriltä (siis siltä, joka diagnosoi paniikkihäiriönkin), mutta oireeni ovat viime aikoina olleet suhteellisen kurissa, ja olen pari pienempää yhteisesitystä handlannut suhteellisen ok koululla. Nyt tätä pitkää esiintymistä, jossa joudun olemaan luokan edessä ja huomion keskipisteenä yksin, olenkin alkanut tämän viikon aikana jännittää 24/7, ja tiedän jännityksen vain kasvavan ja kasvavan.



Pakko mun olis jostain nyt ne lääkkeet taikoa! Ja yksityinen lienee ainoa sektori, josta saan parin päivän varoitusajalla ajan...



ap

beetasalpaajat. Lääkäri varmasti kirjoittaa reseptin, kun selität tilanteen.

Jos olet matkoilla jenkkeihin, niin osta niitä tavallisesta kaupasta (7/24-tyylisestä) varoiksi vastaavia esiintymistilanteita varten.

Muista kuitenkin ettei ketään kiinnosta sun esiintyminen, ei kukaan kuuntele eikä tarkkaile sua noin tarkasti. Itse sä vaan itseäsi tarkkailet. Muut saattavat ajatella omia asioita kun sä pidät esitelmää (hui). psst, et ole maailman keskipiste!

Sehän siinä niin hirveetä onkin, kun pitäisi olla " asiantuntijana" asiansa kanssa siellä luokan edessä, ja ihmiset todella kuuntelevat ja ovat kiinnostuneita! Minun pitää siis paitsi esiintyä plenaariopetuksen omaisesti, myös pystyä täysin spontaanisti vastailemaan kysymyksiin...



Mä olen ihan kusessa; melkein itkettää. Ja kukaan muu ei ole - ehkä pienen pientä alkuhermostusta lukuun ottamatta - vaikuttanut ollenkaan jännittyneeltä. Ja mä olen tosiaan tarkkaillut asiaa, sillä olisi niin paljon helpompi, jos muutkin olisivat edes vähän näyttäneet jännittävän.



Soitan heti huomenna aamulla lähimmälle yksityiselle lääkäriasemalle, ja selitän tilanteen. Luuletteko, kannattaisiko soittaa myös terveyskeskukseen aamukahdeksalta; voisikohan tällaisen syyn takia saada ns. " akuuttiajan" , joita jaetaan aina samalle päivälle? Mua jännittää ihan hirmusti (ja hävettää) jopa mennä sinne lääkäriin selittämään tätä asiaa.



Voi ITKU! =(



ap

a tipahtaa jaloiltaan ja repii repusta paperipussin, johon alkaa hengittää. Kyllä sen niinku huomaa silloin vähemmälläkin tarkastelulla...



=D



*pitääkin olla tällainen kylähullu*



ap