Vajaa kaksi vee ja leikkiminen
Meidän tyttö on 1 v 8 kk. Tyttö rakastaa kirjoja ja musiikkia, mutta ei kauheasti innostu leluilla leikkimisestä. Duplot välillä innostaa, samoin Brion junarata. Leluja meillä ei ole laatikkotolkulla vaan kohtuulla ihan ikäänsä sopivia. Yritämme aina silloin tällöin innostaa leikkimään omilla leluillaan ja aina välillä hän innostuukin ja leikkii pitkäänkin. Eniten rakastaa kuitenkin ihan vain muita kodin puuhia yhdessä vanhemman kanssa tai rinnalla.
Päiväkodissa tilanne on toisenlainen, siellä leikkii paljon varsinkin ulkona.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Miten leikkiminen edennyt iän myötä? Olenko turhaan kiinnittänyt asiaan huomiota?
Vastauksista kiitollisena
Madicken
meilläkin, ja hyvin valikoiva lelujen kanssa. Pallot innostavat, samoin nuppi- ja tavalliset palapelit. Muuten leluilla leikkiminen on aika ohimenevää, ei tosin olematonta.
Kuten teilläkin, kotihommat aikuisen kanssa kiinnostaisivat sen sijaan ihan loputtomiin. Juuri tänään on yhdessä haravoitu pihalta lumen alta paljastuneita lehtiä ja muuta kariketta ja kärrätty sitä kompostiin - neiti on aivan intona kaikesta sellaisesta.
Olen ajatellut, että mielikuvitus kehittyy omaa tahtia ja harvat leluhetket todennäköisesti tihentyvät tulevaisuudessa. Eikä minulla ole mitään sitäkään vastaan, että hän puuhaa mielellään kotitöissä mukana - ehkä siitä jää joku innostus kytemään ja osallistumista on luvassa vastakin... :)
Tarkennan vielä, että näin siis ainakin kotona. Parina päivänä vkossa tyttö käy pph:lla ja kuvittelen, että siellä muiden lapsien esimerkin mukaisesti tarttuu ehkä innokkaammin leluihin.