ero anopin takia?

"Äidillä nyt on vaan semmoinen huumorintaju." Nykyään on vielä todella aggressiivisesti puolustusasemissa, jos mainitsen edes mitään neutraalia anopista.



Ja kyllä, ero tosiaankin on käynyt mielessä, vaikka mulla kai on syynä mies eikä niinkään anoppi.

erityisesti juuri nuo anopit ovat niitä hankalimpia.



Naisilla on tapana ottaa joku hampaisiinsa, eli sitten työelämässä tai missä tahansa.

Ap, oletko jutellut miehesi kanssa asiasta?

Siis ihan suoraan sanonut, että olet eroa anopin takia ajatellut. Jos olette vaan yleisellä "ärsyttää-tasolla" puhuneet, niin mies ei välttämättä ymmärrä, miten kovasti anopin käyttäytyminen sua rassaa.

Teidän kotinne on myös sinun kotisi, eli ei sun ole pakko anoppia teille kovin usein pyytää. Ja jos miehesi on joulun mielummin äitinsä luona kuin sinun kanssasi, niin ehkä teillä tosiaan on aihetta keskustella erosta.

Sinä olet naimisissa miehesi kanssa, et anopin. Avioliitossa ei kuulu olla kolmansia pyöriä !

Jatkan myöhemmin.

Sun on puhuttava miehesi kanssa tuntemuksistasi, kerrottava että et jaksa.



Juhlapyhiä en kyllä alkaisi anoppilassa viettämään, koska meidän perhe on meidän perhe ja viettää juhlapyhät perheenä. Ja mulla on ihan hieno anoppi ja appi. Eikä sit vietetä juhlapyhiä munkaan lapsuusperheessä. On rakennettu ihan omat joulut, uudetvuodet, juhannukset, pääsiäiset... Ja jos meille ja anoppilaan tai mun kotiin sattuu kivasti sopimaan, niin voidaan joku päivä käydä siellä.

Tosin kiitos luojalle mieheni näki muutamia kertoja äitinsä minun kohdistuvan ja minun sukuuni kohdistuvan v..... Ja pisti mutsinsa ruotuun.. elimieheni on naimisissa MINUN kanssani onneksi. Itseasiassa sen jälkeen kun anoppi oppi paikkansa meille tuli ihan neutraalit välit ei piikittelyä eikä muutakaan.. käytiin kaffella puolin sun toisin.



Ja me myös päädyttiin aikoinaan tilanteeseen, missä päätettiin pitää omat pyhät omina. jo pelkästään sen takia, että olis kumminkin aina epäreilua toisen puolen sukua kohtaan.



Minusta sinun pitää puhua vakavasti miehesi kanssa sinun tuntemuksista ja siitä, että sinulle tulee hyvljätty olo kun hän aikuinen mies hännystelee äitiään. Ja ilmoita että sinä tahtoisit viettää joulun hänen ( ja lasten) kanssa teidän kotona ja tehdä omat perinteet ja voitte mennä vaikka joulupäivänä kahville anoppilaan.. Kompromisseja valitettavsti usein joutuu tekemään.





Ps. muistakaa tulevaisuudessa, että teistäkin tulee ANOPPEJA ja saatte ne lastenne puolisot jakamaan elämäänne. Joten ottakaa oppia millaisia ETTE tahdo itse olla.

Onneksi miehesi on Ok. Toki hän voisi puolustaa Sinua. Minulla oli huono ensimmäinen avioliitto. Mieheni oli alkoholiongelmainen. Anoppi käytti minua mm. "kasvatuksessa" häätämällä minua vanhempieni luo kun asuimme muutaman kuukauden hänen kanssaan omamme vasta valmistuessa. Keräsin vaatteeni ja otin yläkaapista tulevan vauvan vaatteita johon anoppi tokaisi että ettei niitä kannata koska tulet takaisin kun mieheni on pelästynyt ja muuttunut kunnolliseksi.



Sanoin että en destakaisin ala ramppaamaan, kun menen niin otan kaikki.



Monta inhoittavaa tilannetta oli ainoan poikansa vaimona. Koska mieheni oli mitä oli niin otin asumuseron vaikka lapsi oli n. vuoden ikäinen ja odotin seuraavaa, -pääsenpä samalla anopista, ajattelin. En ole katunut, mieheni ei saanut tappaamisoikeutta, ei ehkä oikeasti olisi pystynytkään siihen, ja anopille vein joskus lapset kylään. Nyt uusi kunnollinen mies ja ihana anoppi.

juttelet vakavasti miehesi kanssa ja kerrot hänelle oman näkökantasi ja omat tunteesi ja sanot sitten, että hänen on valittava joko sinut tai äitinsä.

Mul on tää sama ongelma juuri nyt, tuntuu ku ois ns loukussa... ei haluu lähtee mut ei oo onnellinenkaan sen takia ja ahdistaa elää..

Sano anopille suoraan päin naamaa, että tulee ero ja se on hänen syy.

Onko sinun pakko olla tekemisissä? Sano miehellesi, että tämä on myös sinun koti ja paskaa et kotiisi halua. Anopin luo ei tarvitse mennä.

Jos asia on miehelle hankala niin seuraavan kerran anopin tullessa pyydät miestä valitsemaan kumpi jää. Sinä vai anoppi.

Erosin ihan sen takia ,että mies huijasi ja anoppi perkelöi taustalla.

On kokemusta vmäisestä anopista. Olin kiltti ihminen ja alussa kuuntelin kaikki haukut ja arvostelut hiljaa. Sen mielestä hänen poikansa oli liian hyvä minulle ja minä pilasin poikansa elämän. Pari kertaa suutuin kunnolla. Alkoi uhriksi ja sanoi että on uskovainen eikä tee kenellekään pahaa. Ikinä ei pyytänyt anteeksi. Nykyään on minulle yhdentekevä ja en ole tekemisissä. Eikä juuri kukaan muukaan inhottavan luonteensa takia. Sitä saa mitä tilaa. Mokomakin uskovainen kalkkarokäärme.

Lisäyksenä edelliseen että olen nykyään myös anoppi. Sain hyvät opit anopiltani. Teen kaiken juuri päinvastoin kuin hän teki ja kunnioitan lasteni valintoja. Ja voin sanoa että lasteni puolisoihin hyvät ja lämpimät välit.

Ero tulisi tuossa tapauksessa sen vuoksi, että mies ei saa äitiään kuriin ja vaatimalla yhteydenpidon jatkamista, valitsee tavallaan äitinsä eikä puolisoaan. Ilmoittaisin miehelle, että tilanne on nyt se, että joko anopin käytös muuttuu välittömästi tai sitten on välit poikki. Jos tämä ei miehelle käy niin ero.

Anopit ja äidit on pahimpia naisille. Isäni joi itsensa kuoliaaksi ja veljeni tekee nyt samaa. Ja määkin rupeen kohta juomaan kun sitä rähjäämistä, halveksuntaa ja määräilyä ei vaan kestä.

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta vmäisestä anopista. Olin kiltti ihminen ja alussa kuuntelin kaikki haukut ja arvostelut hiljaa. Sen mielestä hänen poikansa oli liian hyvä minulle ja minä pilasin poikansa elämän. Pari kertaa suutuin kunnolla. Alkoi uhriksi ja sanoi että on uskovainen eikä tee kenellekään pahaa. Ikinä ei pyytänyt anteeksi. Nykyään on minulle yhdentekevä ja en ole tekemisissä. Eikä juuri kukaan muukaan inhottavan luonteensa takia. Sitä saa mitä tilaa. Mokomakin uskovainen kalkkarokäärme.

"Olin kiltti ihminen".

Viestisi perusteella vaikea uskoa.

Anoppien kanssa pärjää, kun ei tuppaa liian lähelle esimerkiksi kerran 2 kuukaudessa muutama tunti riittää, jos on pakko nähdä!

Muutoin tapaamisia voi olla vieläkin harvemmin.

Liikaa ei kannata soitella!

Lähellä on ollut ero. Anoppi ei sanomisesta huolimatta ymmärrä olla puuttumatta. Kun kävi yllättäen haukkumassa meidät niin kieltäydyin olemasta tekemisissä. Poikansa pystyy vielä kohteliaisuudesta olemaan tekemisissä jonkin verran. En ymmärrä.