Vauvan katsekontaktista ?

..joka tosin syntyi 2 vko lasketun ajan jälkeen, on nyt parin viikon ajan ottanut katsekontaktia, päivä päivältä enemmän. Aluksi oli tosi harvassa, nyt useita kertoja päivässä, ja juttelee myös samalla kovasti. Väsyneenä tai nälkäisenä ei kontaktia tule, eli riippuu tilanteesta. Reagoi ainoastaan kasvoihin, lelut, piirrokset ym. ei herätä vastakaikua. Käsittääkseni näön kehitys on todella yksilöllistä, ja toiset vauvat vaan ei näe / pysty erottamaan äidin / isän silmiä ottaakseen kontaktia kovin aikaisin. Kun näkö kehittyy, niin myös kontakti tulee, eli kannattaa varmaan ihan rauhassa odotella ainakin kuukausi vielä.

Moi,



sorry vastaan tosi pikaisesti, mutta piti ehd. vastata kun mietin justiinsa asiaa tänään: meillä esikoispoika otti todella huonosti katsekontaktia, hymyili erittäin harvakseltaan ja vaikutti kaikinpuolin muutenkin siltä, ettei ollut ihmisseurasta kovin kiinnostunut. Eli hiukan samaa siis kuin teillä. Ja meillä oli myös just tota sivuunkatsomista. Olin TODELLA huolissani asiasta, ja erehdyin lueskelemaan netistä mm. autismista, ja olin varma että jotain on vialla. Saatiin sitten lähetekin neurologille, kun th myönsi että esim. äänen suuntaan kääntymisessä saattaisi olla jotain vialla. Noh, täysin terve ja reipas 2-vuotias on nyt. Katsekontakti alkoi parantu siinä 4-5kk iässä, ja poju muuttui lopulta todella sosiaaliseksi. Nyt meillä on 3kk tyttö, joka on tapittanut silmiin ihan syntymästä asti ja on aina yhtä hymyä, kun häneen vain vilkaiseekin. Eli uskon, että on todellakin ihan luonnekysymys!!



Vauva heräs, pitää mennä...., mutta yritä saada katsekontaktia paremmaksi pitämällä vauvaa sylissä niin, että nojaa koukistettuihin polviisi. Kun kääntää päätä/katsetta sivulle, niin hellästi vaan käännät pään takaisin ja yrität " väkisin" pitää yllä ja saada sitä katsekontaktia. mm. näin neuvottiin neurologilla, ja se todella auttoi. Tsemppiä!