Jos koira ei anna häiritä ruokailuaan,
koiralla on väärä asema perheen hierarkiassa. Mitä isompi koira on, sitä tärkeämpää on opettaa koira perheen hierarkian alimmaiseksi.
Koira saadaan hyväksymään perheen ihmisten johtaja-asema juuri totuttamalla se siihen, että sen ruokaan saavat ihmiset koskea, ja se syö vain ihmisen luvalla. Tämä totuttelu pitää aloittaa ihan pienestä pitäen.
Koira joka on perheensä hierarkian huipulla, on vaarallinen ja arvaamaton. Hierarkian alapäässä oleva koira on luonteestaan riippumatta säyseä ja ihan tyytyväinen asemaansa. Koira on luonnostaan laumaeläin, ja pitää hierarkiaa perheessä täysin luonnollisena ja oikeutettuna, eikä kärsi siitä, että jää alempaan asemaan.
Kommentit (33)
ei meinaa jaksaa!! Hyvässä lykyssä tuolla koiran pompottamisella, selättämisellä ja kaikenlaisella häiriköinnillä saa aikaiseksi epävarman ja säikyn sekä itseään puolustavan koiraraukan. Koirahan oppii kaikkein varmimmin positiivisella vahvistamisella ja ehdollistamisella. Ei selättämisellä, joka ei liity mihinkään, ei ainakaan johtajan käyttäytymiseen koiralaumassa ...
Ei ole elämäntehtäväni, minulla on monia muitakin tehtäviä, tärkeitäkin. Järkytti vain tuossa Elimäki-ketjussa miten järkyttäviä ajatuksia joillakin koiranomistajilla voi olla (toivottavasti ei isojen koirien) ja silloinhan on aikalailla selvä, että tuollaisia kamalia tilanteita sattuu. Kyllähän lauman johtaja hyökkää kimppuun jos joku laumasta ei sitä tottele. Itse en usko häiriintyneisiin koiriin, vaan koiriin, jotka ovat laumanjohtajia perheessään.
Valitettavan usein juuri noita isoja koiria ottavat huonoitsetuntoiset ehkä vähän yksinkertaiset ihmiset, jotka pönkittävät itsetuntoaan hurjalla koiralla. Iso koira kuitenkin tarvitsee oikeasti omistajan, jolla on vahva itsetunto, jotta pystyy ottamaan koiralta johtajuuden, ja sen verran älyä, että kykenee hankkimaan tietoa koiran lajinmukaisesta käyttäytymisestä, ja toimimaan sen mukaan.
Eikä siitä ongelmaa ollut. Koiralla oli ruokarauha ihan kuin meillä muillakin lauman jäsenillä. Ensin söi ihmiset, sitten koira. Me ei lähdetty ronkkimaan koiran ruokaa. Kaikille lapsille opetettiin, että kun koira syö, sen pitää saada syödä rauhassa.
Koira tiesi asemansa laumassa, se tuli ihmisten jälkeen. Se ei säikkynyt ketään ja kohteli aina ihmisiä hyvin. Sitä ei koskaan alistettu eikä rökitetty. Se ei syönyt armopaloja eikä ollut ihmisten armoilla. Se sopeutui ihmisten laumaan, niin kuin pitääkin. Ihmisistä ei tullut koiralaumaa.
Oppii samalla lapsetkin pelkäämään kun aikuiset painii koirien kanssa. Hyvä meininki!
Laumajärjestys on ollut ja mennyttä aikaa. Mutta kupin antaminen on toki tärkeä harjoitus, varsinkin lapsiperheessä.
Koira hyväksyy hierarkian, ei koe sitä ahdistavana, vaan on iloinen saadessaan laumanjohtajan huomion ja hyväksynnän.
Älkää sotkeko moderneja ajatuksianne lapsen kasvatuksesta koirankasvatukseen!
Ja kuten lapsenkasvatuksessa, modernilla ajattelulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö olisi kuria ja rajoja.
ja sille kaikin tavoin yritetään kertoa mikä on sallittua käytöstä ja mikä ei toivottua käytöstä! Koska koiralle tavallisesti ruoka on erittäin toivottua ja haluttua, ruokakuppi käytös on pennusta saakka suhteellisen helppo kouluttaa koko perheen voimin nimenomaan positiivisesti vahvistaen.
Vahva johtajuus on reilua ja oikeudenmukaista. Siihen ei liity koiran pompotamista ja säikyttelyä! Itsetunto oikeuden mukaisella johtajalla on niin hyvä ettei sen tarvitse koiralle syyttä suotta rähistä!
9 edelleen
Vierailija:
ei meinaa jaksaa!! Hyvässä lykyssä tuolla koiran pompottamisella, selättämisellä ja kaikenlaisella häiriköinnillä saa aikaiseksi epävarman ja säikyn sekä itseään puolustavan koiraraukan. Koirahan oppii kaikkein varmimmin positiivisella vahvistamisella ja ehdollistamisella. Ei selättämisellä, joka ei liity mihinkään, ei ainakaan johtajan käyttäytymiseen koiralaumassa ...
Kyllä koiran pitää saada syödä ja nukkua rauhassa !
Junalavitta sentään - sehän on koira. Ja alkuperältään erilaisten koiraeläinten sukua (sudet, ketut, kojootit jne), joka on sittemmin ottanut selviytymis strategiakseen ihmisen liepeillä elämisen. Ottakaas nyt vähän tarkemmin selvää asioista kuitenkin.
Ja susilauman tarkka hierarkisuuskin on viime vuosina kysennalaistettu. Se nimittäin näyttää kukoistavan vain liian ahtaasti asuvissa vangituissa susilaumoissa, ei luonnonvaraisissa.
Ei sitä koiraa tarvi ruualla kiusata, jotta se paikkansa tietäis. Kyllä ne on ihan muut paikat ja ajat kun koiraa koulutetaan ko ruokailu.
ei saa ruokaansa puolustaa. En minäkään ole koskaan koiralle murissut, mutta selvä hierarkia pitää olla. ap
Antaa kyllä aikuisen ottaa ruokakupin ja pikkulapsikin on sen joskus ottanut kesken syönnin, kun ei olla huomattu valvoa. Mutta erittäin epäilyttävän näköisenä koira pälyilee kun lapsi menee lähelle koiran syödessä. Kyseessä on erittäin ruuanahne labradori. Pitäisikö alkaa vielä jotenkin koiraa enemmän kouluttaa. Laitanko sitten puremisen uhallakin 2-vuotiaan ottamaan kuppia pois koiralta valvonnassa, vai mitä????