Jos koira ei anna häiritä ruokailuaan,
koiralla on väärä asema perheen hierarkiassa. Mitä isompi koira on, sitä tärkeämpää on opettaa koira perheen hierarkian alimmaiseksi.
Koira saadaan hyväksymään perheen ihmisten johtaja-asema juuri totuttamalla se siihen, että sen ruokaan saavat ihmiset koskea, ja se syö vain ihmisen luvalla. Tämä totuttelu pitää aloittaa ihan pienestä pitäen.
Koira joka on perheensä hierarkian huipulla, on vaarallinen ja arvaamaton. Hierarkian alapäässä oleva koira on luonteestaan riippumatta säyseä ja ihan tyytyväinen asemaansa. Koira on luonnostaan laumaeläin, ja pitää hierarkiaa perheessä täysin luonnollisena ja oikeutettuna, eikä kärsi siitä, että jää alempaan asemaan.
Kommentit (33)
olevaa ihmistä käymättä henkilökohtaisuuksiin. On useamman asiantuntijan mielipide, että nykyään koiria on Suomessa huomattavasti ihmisillä, jotka eivät ymmärrä sitä, miten koiran ajattelu eroaa ihmisen ajattelusta, ja sen vuoksi koirien kanssa ihmisillä on paljon ongelmia.
En tiedä 22 mistä nuo väitteesi keksit, itse en pidä ihmisjoukkoja samalla tavalla hierarkkisina, joten ihmisten kesken en johtajuutta kaipaa. Koira on eri juttu, koira kaipaa johtajaa.
Vierailija:
Meillä alkaa pentukoiran koulutus siitä, että sen ruokakuppi kuuluu sen omistajalle ja omistajan lapsille, ja se syö, jos syö, armosta. Murinoita ei suvaita. Muriseva koira selätetään äkkiä jalkojen väliin ja sitä tuijotetaan tiukasti silmiin, murisen ja rähisen itse. Lopulta koira yleensä alistuu ja kääntää katseensa pois. Sitten tutkiskelen ruokakuppia hyvän aikaa, komennan koiran istumaan ja annan kupin sanoen: ole hyvä, syö. Koira syö taas hetken, kohta otan taas kupin pois - ja annan takaisin. Yleensä kissa käy osingoilla ja koira odottaa kiltisti.
Olipa meilläkin ongelmia bokserimme kanssa kun ystävämme, kokenut koiraharrastaja, antoi tuollaisia neuvoja. Hänen rotunsa vain on paljon pehmeämpi ja miellyttämishaluisempi kuin meidän, bokserin (ja monen muun rodun) kanssa tuollainen pelleily ei toimi alkuunkaan. Jos sellaisen koiran kanssa alkaa todella ottaa voimamittelöitä, ei ole alkuunkaan selvää että ihminen siitä selviää voittajana - ainakaan ehjin nahoin. Ei todellakaan ole varsinkaan lapsiperheessä viisasta opettaa koiralle että arvojärjestys opetetaan taistelemalla. Entäs kun koira haastaa taistoon lapsen?
Onneksi otimme yhteyttä ongelmakoirakouluttajaan ja saimme toimivampia ohjeita koiran kouluttamiseen.
Jos nyt ehtisin kuitenkin kirjoitella omia ajatuksia vähän selvemmin. Minusta koira ei kaipaa johtajaa ihmisestä, vaan muodostaa lauman oman lajitovereiden kesken. Koska koira kuitenkin asuu ihmisen katon alla, on ihmisen koulutettava koira myötäilemään ihmisten tapoja. Ihmisten suhteen koira on opportunisti, joka käyttäytyy omaan tapaansa niin paljon kuin ihminen sitä sietää.
9 komppaillut, nro jotain... :)
Vierailija:
AINA oikeassa, määräilevä, tietää kaikesta kaiken, ei pysty rakentavaan keskusteluun, paitsi joo joo-ihmisten kanssa
jopa puolustaa mielipidettäni ja väitellä eri mieltä olevien kanssa, se on ikäänkuin näiden keskustelupalstojen idea. Tylsäähän se olisi, jos täällä ei olisi erilaisia mielipiteitä.
Sinä saat olla mitä mieltä haluat, minulla on tästä asiasta sekä omaa kokemusta, että tietoa itseäni viisaampien taholta, joten en nyt kuitenkaan omaa mielipidettäni heti käy muuttamaan.
Mutta väitä nyt ihan vapaasti vastaan, sehän tässä on se hauskuus. Minä en ainakaan tällä palstalla kävisi ikinä, jos täällä muut olisivat kaikesta samaa mieltä kanssani.
kun koskaan ei saa olla rauhassa, vaan isäntä/emäntä käy jatkuvasti koulutusmielessä kiusaamassa ja stressaamassa? Tuloksena hermoheikko ja epävarma koira, joka saattaa käydä päälle kun " kuppi menee nurin" .
Meillä koirat ovat aina saaneet syödä ruokansa rauhassa, meitä lapsia itseasiassa kiellettiin menemästä koiran kupille sorkkimaan kun koira syö. Minkäänlaisia selätyksiä ja murinoita ei myöskään koskaan ole harrastettu. Ja yksikään koira ei ole ikinä murissut ihmiselle saati sitten purrut.
Ja meillä siis on ollut saksanpaimenkoiria, tervueren ja kaksi rottweileria, jotka on kyllä kaikki koulutettu hyvin, mutta hieman erilaisilla menetelmillä kuin tarkoitukseton ja mielivaltainen ruuan pois vieminen ja niskavilloista retuuttaminen.
Koiran ruoka- ja nukkumarauhaa EI TODELLAKAAN saa mennä häiritsemään!
Kun on monta vuotta joutunut taistelemaan ruuasta pysyäksen hengissä, ei asenne lähde hetkessä pois. Ollaan tosin koulutettu koira niin, että kupin pystyy ottamaan kesken pois.
Meillä muutoin ylilauhkea koira syö portin takana, omassa rauhassa. Kun perhe syö, koira komennetaan omalle paikalleen. Lapsiperheessä etenkin viisas koiranomistaja pitää huolta, että koiralla on nukkuma- ja syömisrauha..
tulee häiritä, vaan että koiran tulisi se sietää hyökäämättä tai murisematta. Kyse on lauman arvoasemista. Toki sen aseman voi monella tavalla saada, eikä varmasti ole mitään mieltä ruokarauhaa jatkuvasti häiritä. Mutta tosiasia on, että kupin puolustaminen on merkki siitä, että koira pitää itseään lauman johtajana. Tai ainakin kupille tulijaa itseään alempana.
Se vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä ja tilanteeseen on ihan turha päästää lapsia söheltämään.
mä en uskaltais pitää koiraa joka murisee, vaikka veisinkin kipon hetkeksi! meillä oli 100kg painava bernhardilainen, joka oli ahneuden huippu. silti koira ei tehnyt pienintäkään vastarintaa jos otin kupin pois. ja kyse ei siis ole siitä, että koiran ruokarauhaa jatkuvasti häirittäisi. satunnaiset ruokailunkeskeytykset ovat vain hyväksi! tietää ainakin mitä koira minusta ajattelee!
Jo ihan alkeellisimmissa koirankasvatusoppaissa neuvotaan, että koira tulee opettaa siihen, että ruokakuppi voidaan viedä vaikka kesken ruokailun ja jos koira murisee ruokakupistaan, sillä on väärä asema perheessä ja sellainen koira on ongelmakoira.
Ihmettelen kyllä näitä, joiden mielestä on ihan ok, että koko perhe joutuu olemaan varuillaan koiran takia, koiran tulee mennä perheen ehdoilla eikä perhe koiran ehdoilla. Ja sitten samaan aikaan näiden ongelmakoirien omistajat kehuvat olevansa niin maanmainioita koirankasvattajia.
Vierailija:
Koiran ruoka- ja nukkumarauhaa EI TODELLAKAAN saa mennä häiritsemään!
Mistä näitä koiranomistajia, jotka ovat tehneet koirastaan jonkinlaisen jumalaolennon, jonka ehtojen mukaan koko muu perhe oikein pomppii, oikein sikiää.
nimenomaan näiden ongelmakoirien omistajalle, että koiran tulee olla valmis luopumaan annoksestaan milloin tahansa ihminen haluaa, Ja tyytyväisenä. Silloin koiralla on laumassa oikea asema, koira rauhoittuu, ja rupeaa muutenkin tottelemaan omistajaansa.
Syöminen susilaumassa on selvä signaali hierarkiasta. Lauman johtajaa ei saa häiritä, mutta lauman johtaja saa ottaa ruuan keneltä tahansa laumassa.
Meillä alkaa pentukoiran koulutus siitä, että sen ruokakuppi kuuluu sen omistajalle ja omistajan lapsille, ja se syö, jos syö, armosta. Murinoita ei suvaita. Muriseva koira selätetään äkkiä jalkojen väliin ja sitä tuijotetaan tiukasti silmiin, murisen ja rähisen itse. Lopulta koira yleensä alistuu ja kääntää katseensa pois. Sitten tutkiskelen ruokakuppia hyvän aikaa, komennan koiran istumaan ja annan kupin sanoen: ole hyvä, syö. Koira syö taas hetken, kohta otan taas kupin pois - ja annan takaisin. Yleensä kissa käy osingoilla ja koira odottaa kiltisti.
Jonkun kerran kun tämä käydään läpi, koira oppii että ruokakupin päältä ei murista, ja esim. tiskaaminen syövän koiran vieressä onnistuu. Hyvin opetettu koira nostaa ruokakuppinsa tiskipöydälle syötyään annoksensa.
Näin ollen kun 2-v komentaa " irti" ja vie munkin aikuisen saksanpaimenkoiran suusta, koiran mielestä se pitääkin mennä niin. Ja kun koiran nenän päällä on nakki, sitähän ei syödä kuin emännän luvalla. Kaikki osallistuvat koiran kouluttamiseen, jolloin sille on selvää, että se on lauman alin jäsen.
Koiran EI saa antaa syödä rauhassa, vaan se pitää opettaa olemaan murisematta ruokansa päältä. Koirien laumassa on hierarkia, joka takaa lauman rauhan. Koira ei ymmärrä, että ihmisen eroaisi jotenkin koirasta ja sen hierarkiasta.
Olin noin 4-5 vuotias kun sukulaisten koira puri minua naamaan. Tilanne oli se, että minut lähetttiin viemään koiralle ruoka ja kun tulin takaisin keittiöön (koira söi eteisessä), koiran omistaja sanoi, että kuppi meni väärään paikkaan mutta ei se nyt haittaa. Olin kuuliainen lapsi ja halusin korjata virheeni. Otin kupista kiinni ja koira kävi raivolla päälle.
Samainen koira puri myös omia perheenjäseniiään. Vanhemmat eivät tehneet asialle mitään vaan koira eli sellaisena raivopäänä yli 10 vuotta.
Oli viimeinen kerta kun siellä kyläiltiin.
Kun itse otin koiran, päätin (ilman tuota ap: n kertomaa tietoa) että sen ruokaan kosketaan kun itse haluan ja se opetetaan siihen heti. Se toimi hyvin. Koira ei muutenkaan syönyt ellei antanut lupaa, ruoka sai olla rauhassa.
voit kuolla rauhallisin mielein, mission compleded
AINA oikeassa, määräilevä, tietää kaikesta kaiken, ei pysty rakentavaan keskusteluun, paitsi joo joo-ihmisten kanssa