Lue keskustelun säännöt.
Jestas tota 6-vuotiasta! Tietää miten osua minua arkaan paikkaan ja tekee sen tahallaan.
16.03.2008 |
Esim. tänä iltana:
Pikkuveljellä 3v on ollut hänelle rakkaaksi käynyt kani-unikaveri jo usemman kuukauden iltaisin kainalossa. Kani oli alunperin ostettu siinä vaiheessa kun pikkuveljeä ei vielä ollut. No tämä kani on tullut nyt sitten todella rakkaaksi ja tarpeelliseksi unileluksi poitsulle. Isosisko ei ole sillä leikkinyt periaatteessa koskaan.
Mutta tänä iltana keksi että kani on hänen ja hän tahtoo nukkua sen kanssa. Huusi täyttä huutoa, repi kania veljeltään. Lopulta sekä minä, tytär että poika huudettiin. Isosisko kiljui että hän tahtoo kanin ja vollotti täyttä kurkkua, pikkuveli itki kun häneltä vietiin pupua ja minä yritin huutaa ääneni kuuluville että nyt se kani pikkuveljelle ja heti.
Kun tilanne oli vähän rauhoittunut selitin 6v:lle että kanista on tullut pikkuveljelle todella rakas ja että hän on kyllä pärjännyt ilman kanin uniseuraa jo 6 vuotta, sen sijaan pikkuveli ei enää saa unta ilman sitä. Tähän tyttö vaan että " vääää mä haluuuun se kanin" . Lopetin keskustelun siihen.
Marina ja vinkuna vaan jatkui kunnes oli pakko rangaistuksella uhaten pistää isompi tenava hiljaiseksi.
Muutakin aivan vastaavaa on lähiaikoina ollut. Tietää että mua ärsyttää se että joku tahallaan vitkastelee kun on kiire joten hänpä sitten todellakin vitkastelee kun pitäisi lähteä aamulla eskariin tai eskarista kotiin tms. On tosi paha suustaan ja yrittää aina saada kunnon väittelyn ja kinan aikaan ja toki yrittää vielä voittaa sen. Ärsyttävää.
Pahinta että tunnen välillä lankeavani liian alas, meneväni raivoon mukaan vaikkei saisi.
Kommentit (8)
Saanut sen jo ennen pikkusisaruksen syntymää? Vaikka pikkususarus onkin kanin kanssa nukkunut, on silti väärin ettei 6v saa haluta ja kaivata omaa leluaan. Aikuinen mokasi, ei lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtäkkiä oli taas kiukutteleva uhmaikäinen.
Toinen on nyt 6v ja hänellä on tosi tasainen kausi menossa. Toivottavasti pitkään...
6-v ottaa eroa äiditä ja välillä on pieni, siinä iässä kuuluu kiukutella.
Ja ne on todellakin lasten yhteisiä, joitakin omia lukuun ottamatta. Lähes kaikki lelut on ostettu ennen kuopuksen syntymää. Ei ne silti ole esikoisen ikiomia.
Tuo kyseinen kani oli vieläpä sellainen lelu johon en muista tyttäreni kertaakaan koskeneenkaan. Ei ole todellakaan ollut niitä mieluisimpia leluja.
ap
Lapsen pitää antaa antaa ne lelut toiselle, siis ihan muodollisesti. Meillä myös kaksi ja heistä vanhempi kuuden. Kaikki periytyneet tavarat on virallisesti annettu ja luovutettu. Sitten ne ovat oikeasti lapsenkin mielestä pikkusiskon omaisuutta vastedes. Yhtään tappelua ei ole tullut, tällä metodilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä se vasta sota syntyisi. Pitää oppia jakamaan. Tietenkään en olisi antanut pienemmän ottaa isosiskon lempiunikavereita: nille-nallea ja käärmettä, mutta tuo pupu on yksi niistä kymmenistä pehmoista joita isompi ei ole koskaan innostunut ottamaan unikaveriksi tai muuten leikkeihinsä.
Toinen esimerkki tältä päivältä:
Isä kysyi tytöltä tuleeko tämä mukaan kauppaan. Tyttö mietti ja mietti, ei osannut päättää. Lopulta isä sanoi että mä lasken viiteen ja lähden sitten. Kun auto lähtee pihasta niin on myöhäistä enää tulla mukaan. Tyttö seisoi kuin tatti paikoillaan KUNNES isä käynnistä auton ja alkoi peruuttaa pihasta. Siinä vaiheessa alkoi suunnaton huuto ja karjunta " mä haluuuuun mukaaan,,, isiiii älä jätä mua.... odota... mä haluuuunnn" ja tätä jatkui lähes koko sen ajan kun isi oli kauppareissulla. Ja tyttö oli noin 10 min saanut harkita meneekö mukaan vai ei.
Ihan vastaavaa vänkäämistä on tosi usein.
ap
Kait se on noi eskarit ja koulun aloitukset kun ressaa.
Kuinka paljon vietät ' laatuaikaa' tyttösi kanssa?