Hankaluuksia 2.5v kanssa?
Kaiken muun uhmaikään kuuluvan narinan, kitinän ja uhmakkaan käyttäytymisen lisäksi, uhmiksemme syö todella vähän max. 1dl päivässä ja painaa 11.5kg. (4 ateriaa sekä välipala tarjotaan päivittäin)
Viimeisin todella kiusallinen ongelma on syntynyt, kun uhmiksemme on ymmärtänyt jotain sukupuolten välisistä eroista. Pippeli ym. höpötykset ja kikatukset vielä kestän ja luulen niiden kuuluvan tähän ikävaiheeseen (?) mutta äärimmäisen raivostuttavaa on uhmiksemme tapa esim. koskea minua takamukseen (minä en ole ainoa hänen koskettelunsa kohde) ja sanoa " äitin pylly" " äitin tisu" tms. Tätä hän saattaa uhmalapsen uhmakkuudella toistaa useita kertoja, vaikka olen joka kerta hänelle selvästi sanonut, että äiti ei tykkää tuosta ja äiti ei halua, että kosket noin. Olen selittänyt oikeudesta omaan koskemattomuuteen ns. lapsen tasolla, olen yrittänyt olla välinpitämätön ja toisinaan olen hermostunut sekä uhannut arestituolilla ja joskus hän on jopa miettimässä istunutkin. Mikään ei kuitenkaan tunnu auttavan, uhmiksesta juttu on hirveän hauska, mutta minua todella ahdistaa suunnattomasti. Mistä tällainen voi johtua ja onko muilla mitään vastaavanlaisia kokemuksia tai vinkkejä?
Hei,
mikä sinua siinä pyllylle taputtelussa ahdistaa? Meillä poika oli myös tuon ikäisenä taputtelija, taputteli mahat ja pyllyt minulta ja muilta tarpeeksi tutuilta. Ei siitä kukaan ahdistunut ja se loppui aikanaan. Nyt 4v on kiinnostunut tisseistäni, siihen olen ilmoittanut, että ne on äidin omat, mutta ei minusta luonnollisesta kiinnostukssesta voi arestia antaa eikä siitä voi suuttua. Onkohan niin, että kun poikaa asia kiinnostaa ja sinä siitä ahdistut ja hermostut, niin siitä tulee yhdessä niin mielenkiintoinen juttu, että sitä ei voi lopettaa ennen kuin on selvillä, mikä siinä niin pahaa on. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää asian ' pahuus' , kun eihän siinä kehenkään edes satu. Tietysti lapselle on hyvä opettaa, että oli homma mikä hyvänsä ja jos toinen sanoo ei, niin se on ei. Toisten lasten kanssa homma on tiukka, äiti joutuu ehkä olemaan se jonka kanssa opetellaan. Minusta sinä voisit tehdä kantasi selväksi arkisesti ilman ahdistusta ja suurta meuhkausta. Menee paremmin minusta perille niin. Minusta on myös ihan luonnollista, että lapsi on kiinnostunut itsestään ja muista. Luonnotonta olisi jos ei olisi. Ja jos sinä teet asiasta tavallisen, se on sitä myös lapsellesi eikä siihen slloin liity mitään ' kielletyn hedelmän' kiinnostavuutta.