Miehestä purnasta! Mielipiteitä?
Olen töissä 8-14 välisen ajan. Meillä on kaksi lasta 8v ja 4v. Eli isompi on koulussa ja pienempi on tarhassa 13 päivää kuussa, loput isänsä kanssa kotona koska miehellä ns. vapaata aika paljon.
Asia joka tökkii, on se kun tulen töistä, eivät mies ja poika ole tehneet mitään. Harvoin on siivottu yhtikäs mitään. Koiraa ei ole viety lenklle (päästetty takapihalle juoksentelemaan liekan päähän).
Ei tämäkään varmaan haittaisi jos olisivat puuhanneet kaikkea muuta, mutta kun eivät ole. Poika on saanut istua tietokoneella tai pleikkarilla useamman tunnin, tai sitten poika on katsellut sub junioria. Ruokaa on tehty silloin tällöin, mutta kyllä sekin kallistuu siihen että enemmän on päiviä kun ruokaa ei ole tehty. Eli kun tulen töistä, alkaa mies katselemaan kaappeja, että mitähän sitä tekisi ruokaa. Ja kun kysyn onko poika aamupalan jälkeen syönyt mitään, on vastaus ei. Sitten sattuu olemaan, että kaapissa ei ole mitään ja pitää heti lähteä kauppaan ja lapsi saa ruokaa vasta neljän maissa (tietysti annan sitten sitä ennen leipää tmv jos näin käy).
Joka ikinen päivä sanon asiasta, yritän vääntää rautalangasta ja mies on muka samaa mieltä että tietokone/televisio ei ole hyväksi pojalle (joka saa jo päiväkodista palautetta liiallisesta pelaamisesta koska puhuu tarhassakin vain peleistä). Mutta kun seuraava päivä koittaa, pauhaa tv/pleikkari taas!!
Mies on aloittelemassa erästä työprojektia, joka vie hänen aikaansa päivisin ja siksi ei muka ehdi huolehtimaan pojasta. Poika aloittaa kokopäiväisenä tarhassa huhtikuusta, joten ONNEKSI tämä ongelma pian poistuu kun mies ei pysty " tuhoamaan" enää pojan aivoja.
Mutta näitä tulevan projektin asioita pystyisi hoitamaan illallakin kun lapset nukkuu ja olenkin yrittänyt että ne asiat hoidettaisiin silloin (tekisin ne yhdessä miehen kanssa) jotta aika ei olisi lapselta pois seuraavana päivänä. Mutta mies ei jaksa illalla mitään, haluaa vaan maata sohvalla ja katsella telkkaria. ja sitten seuraavana päivänä kun pitäisi keskittyä lapseen, istuttaa lapsen koneelle ja menee hoitelemaan omia asioitaan.
Tänäänkin kävi katsastaan auton, mutta ei ottanut poikaa mukaan katsastukseen vaan jätti isosiskon kanssa kotiin. Ja tekemään mitä? Pelaamaan tietokonepelejä tietenkin.
Oon ihan rikki puhki koko asian kanssa ja melkein jo avioeroa ottamassa asian takia, koska tämän asian takia tapellaan päivittäin!
Kommentit (4)
sitoutuvat? Miksei mies tee niin kuin puhutte/sovitte? Ensin pelisäännöt selkeiksi. Meillä esim. pleikkaria saa pelata vain viikonloppuisin ja vain tietyn aikaa päivässä silloinkin. Piste. Ja säännöt ovat tietysti samat molempien vanhempien " vahtivuorolla" . Siksi toiseksikin 4-vuotiaan pitäisi kyllä aamupalan ja päivällisen välissä syödä ainakin lounas, mieluummin myös välipala, ja kasvavan lapsen pitäminen ruuatta aamusta illansuuhun on jo aikamoisen huolestuttavaa!
Miten mies ei muka saa ryhtiä itseensä, jos kerran " on samaa mieltä" kun keskustelette asioista?
Minä pitäisin sinuna nyt miehen kanssa kunnon palaverin. Laaditte yleiset säännöt lapsille pelien ym. suhteen ja päiväohjelman kotona olevalle osapuolelle (sellaisen, jossa toteutuvat ruoka-ajat, ulkoilu ja kotityöt). Ei se ole mikään viitsimis-kysymys, osallistuuko mieskin kotitöihin, tai antaako hän lapselle ruokaa päivän aikana.
lapsellisiin tekoihin, kuten piilottanut sub-junior kortin, ottanut tietokonejohdon mukaan töihin..
Mutta sitten soittaa vihainen mies töihin, että missä on tietokonejohto, kun pitäisi joku tärkeä? asia saada juuri sinä hetkenä tehtyä koneella.
Mies sanoo kuinka minä en nykyään osaa enää mitään muuta kuin valittaa ja voisi kuulema siksi ottaa musta eron kun ei jaksa jäkätystä enää. joka päivä kuulema sama homma. Mutta jäkätän oikeastaan vain tästä mistä kirjoitin.
Mies on ennen ollut todella hyvä isä ja antanut aikaa lapsille. Nyt aloitti yrityskuviot vuosi sitten ja otti entisestä työstä virkavapaata. Tämän jälkeen on alkanut välinpitämättömyys kotia kohtaan ja yritys on kaikessa numero ykkönen.
T:Ap
selle, jos tämä ei pysty vanhempana asettamaan rajoja (vaan sinun pitää piilotella jotain kanavakortteja ym. töistä käsin yrittää valvoa tilannetta kotona), eikä edes ruokkia lasta kunnolla?!?
Ja joo, jäkättäminen ei kyllä IKINÄ ratkaise mitään, joten en ymmärrä, miksi kukaan jaksaa sitä parisuhteessa harrastaa. En ymmärrä, mitä voitaisiin saavuttaa jäkätyksellä parisuhteessa, jonka pitäisi olla kahden tasavertaisen ihmisen yhteinen hanke. Et sinä ole miehesi äiti, jonka tulee valvoa tämän tekemisiä ja motkottaa tälle " väärin tekemisestä" . Jos miehesi ei itse pysty mihinkään järjelliseen toimintaan lasten kanssa, eikä keskusteluista ole apua, niin silloinhan kasvatusvastuu on jo yksinomaan sinulla, eikä se jäkätyksellä muutu se miehen toiminta ainakaan paremmaksi. Kannattaisi miettiä, onnistuisiko se kasvattaminen tosiaan paremmin taloudessa, jossa mies ei olisi tekemässä tyhjäksi sääntöjäsi! Mikä teidän liittoanne sitten kannattelee? Lapsille tuosta ei nyt ainakaan näyttäisi olevan hyötyä...
työprojekti.
Pleikkarin vieminen pois kotoa olisi yksi toimenpide mutta harmittavan lapsellinen. Ehkä' se kuitenkin kannattaisi ensi hädäksi.