Mitä hyvää voi löytää siitä, että lapset on älyttömän vilkkaita?

Koita ohjata sitä energiaa järjelliseen toimintaan, urheiluun, liikuntaan,ulkoiluun jne. Ja käytä positiivisia viestejä mahd. paljon " älä juokse" = " kävele"

ja kadehtinut rauhallisten lasten äitejä.



Kunnes kerran yksi äiti itkeskellen valitteli sitä, miten hiljainen lapsi tuntui pelkäävän kaikkea, koulumatkasta alkaen.



Lapsen vilkkaus rasittaa ympäristöä, mutta lapsi itse pärjää hyvin, ovat rohkeita ja avoimia kaikkeen uuteen. Se on ainakin voimavara.



Kaikissa tempperamenttityypeissä löytyy varmasti vahvuudet ja heikkoudet, erilaisuus on rikkautta.

Noin sanoi päiväkodin opettaja

Kun katson sitä, miten muiden lapset odottavat pihalla kiltisti, että äitikin pääsee mukaan, muistelen vain sitä, kun itse yritin samaa. Sekunnissa oli omat lapset jo häippässeet ja naapuri naureskellen osoitti, että tuonne päin ne menivät.



Helppoa se on nyt, kun he ovat kasvaneet eivätkä pelkää oikein mitään. Kun laitoin päiväkotiin, ei tarvinnut mitään totuttelujaksoa. Kun he menivät kouluun, kouluun meno ei ole pelottanut lainkaan. Kun tapaamme uusia lapsia, omani ottavat heidät aina leikkeihin mukaan jne.

vaan energia ohjautuu lähes aina johonkin aikuisen mielestä negatiiviseen toimintaan. Vaikka kuinka ohjaisi sitä johonkin mielekkääseen toimintaan.... Ap

Minulla on neljä täystuhoa, ja aina ei ole naurattanut.



Eniten harmittaa kuitenkin se, että on ylireagoinut. Vaikka muut kuinka päivittelisivät, ei lasta saisi kuitenkaan rangaista vain siksi että on vilkas, vain oikeasti negatiiviseen käytökseen pitäisi puuttua.



Mutta voimia sinulle.



Ei ne hiljaiset lapset kuitenkaan sen kiltimpiä ole, tuhmuuksia voi tehdä niin monella eri tavalla.



3

Aivan päinvastaisen tapaukset vaikka molemmat samoista aineksista tehty. Molemmissta on huonot ja hyvät puolensa. Aran arkuus rasitaa mutta niin myös sen karkuun juoksijan rohkeus. Se hyvä siinä vilkkaudessa on, että ei jää toisten jalkohin.