Millaisen kuvan saat tämän tekstin kirjoittaneesta naisesta OV

sekavassa tilassa, ajatellut ongelmiaan paljon, liikaakin. ei ole puhunut tarpeeksi miehelle (tai kenelle kirje osoitettu?). vain " voinut huonosti ja oireillut" ja ilmeisesti puhunut terapeutille. voisivat mennä yhdessä terapiaan. riippuu mitä mies tehnyt.

Ihme sekopää, ei tiedä mitä haluaa. Säästäisi hyvän miesparan jollekulle, joka osaa teoillaankin tätä arvostaa...

siis mieskö on pettänyt vai nainen itse?

JSSAP.

itsesääliin käpertynyt. Etsii ulospääsyä muttei löydä. Itsensä ja olosuhteittensa pysyvä uhri.



SUosittelisin parin päivän nukkumista ja sitten muutamaa oikeasti hyvää kirjaa, joista elämänasennetta saisi vähän piristettyä.

jos menee ja pettää...

Kieltämättä aika sekava kirjoitus, ja pistää silmään tuo kammottava anteeksianelu mieheltä, joka mitä ilmeisemmin on naista kohtaan väärin toiminut.

Miehen pettämisen satuttama. Ei tiedä mihin suuntaan taipuisi, hakee turvaa mieheltä jolta ei sitä saa. Onneksi käy terapiassa, aika ja terapia auttavat, mutta tällä hetkellä mieli on pahasta myllerryksessä.

JOs mies pettänyt ja valehdellut, ja nainen kehuu miehen maasta taivaaseen, niin säälittäväähän se on.

onnettomaksi. Mies vaikuttaa muuttuneen ja antaa paljon tukea, mutta nainen tuntee syyllisyyttä, kun ei vaan " osaa" päästä yli tapahtuneesta, vaan itsetunto on pohjassa ja mieli hätääntynyt ja sekava. Nainen tietää, että mies voisi parantaa tapansa, mutta ei enää tiedä, mihin uskoa. Nainen tuntee syyllisyyttä, kun hänellä on paha olla joka päivä, vaikka mies tukee ja kuuntelee.

Kuulostaa, että nainen kaipaa selkärankaa tai sitten on pahasti hajalla ja kaipaa ammattiapua (mikä tuo terapeuttisuhde on?).



Mies on pettänyt ja satuttanut ja silti nainen toistelee, ettei miehessä ole mitään vikaa. Jos nainen on antanut sotkut anteeksi, miksi hän sitten rankaisee miestä edelleen (käyttäytyy sadistisesti)?



Toisaalta nainen suunnittelee pakenevansa tilannetta. Olisi ehkä parempi selvittää asiat nokatusten miehen kanssa, vaikka sitten jonkun ammattiauttajan kanssa. Jos mies on noin ihana ja rakastava, hänestä luulisi olevan apua paranemiseen.



Ja nainen voisi ottaa vastuuta tekemisistään. Olo voi olla paska, kaikilla on välillä, mutta tekemisiinsä ja käytökseensä voi jokainen vaikuttaa lähes joka tilanteessa.

Lähde jo ja hanki OMA elämä! Kannattaa, kokemusta on.

Jos noita kaikkia riittämättömyyden tunteita ei käsittele nyt, ne jäävät jäytämään iäti. Eri asia on, voitko antaa pettämisen anteeksi. Minä en ainakaan usko, että voisin antaa anteeksi pitkää suhdetta toiseen.

Sain kuulla tapahtuneesta 1,5 kuukautta sitten, ja halu antaa anteeksi ja jatkaa on kova, mutta jostain syystä en pysty. On vain paha olla. Rakastan miestä, mutta en osaa tästä " kuopasta" nousta. Tuntuu, ettei luottamusta enää ole, enkä voi unohtaa vääryyttä ja riitelemme lähes päivittäin. Tiedän, ettei " kaikki astiat ole kaapissa" , ei kai normaali ihminen jäisi näin rypemään ja anelemaan anteeksi? Syyllistän itseäni ja tunnen oloni huonoksi. -ap

Jos seksi on puuttunut suhteesta esim vuosikausia, niin naisen tulisi ymmärtää, että hän itsekin on ollut vaikuttamassa siihen, että mies petti. Naisella on ollut omia solmuja avattavaksi ja mitäpä niistä syyttelemään miestä. Jos mies petti raskaana olevaa tai synnyttänyttä naistaan heppoisin perustein on tilanne toinen, miehen häviöksi. Näin siis jos oikeasti rakastetaan toista.

Ei pettämisestä hetkessä yli pääse, eikä tarvitsekaan, kyllä se aikaa vie.



Oliko jotain muita ongelmia jo ennen? Nekin täytyisi varmaan käsitellä.

Suosittelisin terapiaa ja itseensä keskyttymistä. Naisen pitäisi oppia tajuamaan ettei mies ole vastuussa hänen onnelisuudesta. En saada itsensä kuntoon ja sit päättää suhteen tulevaisuudesta.

Niin kuin sanoit, ei tuo kuulostaa terveeltä. Mitä jos puhaltaisitte hetkeksi pelin poikki ja mies muuttaisi pois? Katsoisitte tilannetta rauhassa ja selviäisi, voitko/haluatko todella antaa anteeksi ja jatkaa.

On raskasta vihata itseään ja rypeä itsesäälissä. Meillä meni hyvin kun mies petti. Hyvää seksiä oli, olimme " sosiaalisesti aktiivisia" ja meillä oli hauskaa yhdessä, ei riitoja tms.. Miehen mukaan silloin " mikään ei olisi riittänyt" , eli kuulemma minussa ei ole vikaa, mitä minä en usko. Mies jäi vielä kaipaamaan naista (on pitänyt yhteyttä ja etsinyt tietoa naisesta), mikä sekin raastaa, varsinkin kun nainen oli ulkoisestikin minun vastakohta. Mies myös valehteli paljon menoistaan ym, enkä osannut epäillä mitään. Tunnen oloni niin riittämättömäksi, että mun on mahdotonta olla rauhassa tässä suhteessa, vaikka rakastan miestä. -ap

Lue kirja Tuulikki Saaristo: Taikasanat, eli miksi antaisin anteeksi.



Auttoi ainakin minua eräässä toisenlaisessa tilanteessa.



Toisaalta miksi syytät itseäsi? Puolitoista kuukautta on tosi lyhyt aika toipua tuollaisesta shokista. Pettäminen on paljon isompi ja julmempi asia kuin nykyaikana yleensä ajatellaan. Ei ole mikään ihme, että olet sekaisin kuin seinäkello.

Aneletko mieheltä anteeksi sitä, että olet suuttunut ja pahoilla mielin? Onko sulta lapsena kielletty suuttuminen? VOI HEMMETTI sentään, kyllä tuollaisesta pitkään kestäneestä sivusuhteestä sietääkin suuttua! Mieshän tässä on väärin tehnyt!