Olenko erakoitumassa? Olen työssä käyvä kahden lapsen äiti
ja en millään jaksaisi kutsua meille ketään kylään, koska pitäisi siivota ja laittaa ruokaa yms. Mielummin vietetään perheen kanssa yhdessä aikaa viikonloppuna, viikot kun ovat niin hektisiä. En myöskään kovin usein jaksa lähteä ravintolaankaan kun sitten seuraava päivä on yleensä hirveä kun on krapula ja väsyttää.
Mies on samanlainen kotirotta, käy harvoin missään. Kohta meillä ei ole kavereita kun ei me jakseta koskaan tavata ketään :-(
Miten teillä muilla sosiaalinen elämä?
Kommentit (6)
" ja kyllä ne todelliset ystävät odottavat,
sitä aikaa kunnes jaksatte olla heidän kanssa. "
toisaalta, on se mielestäni vaivan väärtti. eli kannattaa nähdä se vaiva vaikka viikonloppuisin, että tapaa ystäviä esim. laittamalla heille ruokaa. kyllä se virkistää!
Mieluummin niin kuin että ystävät katoavat.
Vaikka kiva olisi jos joskus kävisi kylässä joku muukin kuin äiti ja anoppi.
Onneksi kaverit ovat aika samanlaisissa elämäntilanteissa eikä heilläkään ole paljon aikaa. Eivät ainakaan ihmettele, etten jaksa kovin usein tavata.
sitä aikaa kunnes jaksatte olla heidän kanssa.