*** Ensikot viikoilla 10 ja 11 ***

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=56&m=12486828&p=1&tmo…



Yläpuolella siis viikot 8 & 9.



Jospa tämä uusi pino innostaisi meitä kirjoittelemaan :) Nellamaija taisi tuonne edelliseen pinoon jotain raapustellakin!



-baulie-

Moi vaan kaikille!



Pitkästä aikaa jaksan tähänkin pinoon kirjoitella.

Meillä on nyt piinapäivät menossa, viime perjantaina saatiin yksi 6-soluinen kyytiläinen matkaan. Nyt siis ekaa kertaa piinailemassa, eka icsi meni reisille, eikä siirtoon päästy. Tätä piinaa ei yhtään helpota se että on hiihtoloma, ei oo oikein mitään tekemistä.



Vilkutukset kaikille enskoille!



-tatjuska pp4-

Voit laittaa mulle postia



buzzlebears@yahoo.com



Laitan sulle sielta sitten mun virallisen spostiosoitteen.



Olis tosi kiva jos jakaisit kokemuksia tan viheliaisen taudin kanssa.



Mulla on loppuviikosta se laakari.



Nuutti (kuumeen ja flunssan kourissa, siks ei nyt irtoa enempaa juttua)

Lyhyesti ON:



Toinen vyöhyketerapiakäynti takana ja jatkan edelleen sinkin(parantaa limakalvoja) ja magnesiumin syöntiä (parantaa mm.aineenvaihduntaa) sekä sitä homeopaattista lääkettä. Ja lisänä vielä viime viikolla aloitettu omenaviinietikan nauttiminen 2-3krt/vrk. Olo ei ainakaan yhtään huono, en osaa oikein sanoa mitään suuntaan enkä toiseen. Viime viikkoinen vyöhyketerapiakäynti osui aika lailla oviksen aikoihin; paras ajankohtahan tuolle käsittääkseni olisi kierron alkupuolella ennen ovista, jotta hyötyisi eniten. Eli tähän kiertoon en ainakaan odotuksia suuremmalti lataa. Tässä kierrossa kyllä selkeästi tunsin nippailuja oviksen tienoilla, joten jotain uskoisin tapahtuneen sillä rintamalla ja saatiin puuhasteltuakin oikeaan ajankohtaan...:)! Liekkö sitten vaan aiempaa tarkemmin kuulostellut kroppaa...? Mutta menkat siis alkamassa tässä loppuviikosta, kp nyt jotain 26/29-32 ja katseet on suunnattu jo uuteen kiertoon... Maanantaina myös käynti lapsettomuuspolilla, et kartoitetaan miten siellä oltas jatkamassa hoitoja...



Eli odotteluahan tää ompi! Jotain hyötyy on ainakin ollut tuosta omenaviinietikasta tai noista pillereistä, et painoo lähtenyt kilo viikossa! Oon vuoden alusta yrittänyt laihdutella, eikä mitään oo tapahtunut silläkään rintamalla ja nyt humpsahti painokin alaspäin. Toki olen lisännyt liikuntaa yms., mut jotenkin tuntuu, et nimeomaan tuo omenaviinietikka hillitsee makean himoja ja mielitekoja yleensäkin tehokkaasti. Ihan pitää ihmeenä pitää! Täällä siis kevennellään, onneksi edes sillä rintamalla jotain tapahtuukin...:) BMI nyt jotain 27,5 kieppeillä ja tavoitteena ois normaalipaino, joten muutaman kilon toivoisin kesään keveneväni...:) Paitsi paras vaihtoehto ois tietenkin se plussa, jolloin unohtaisin keventelyn:)!



Terkkuja kaikille enskoille ja laitelkaahan kuulumisia!

Tulin tännekin kertomaan ultrakuulumiseni. Kiitos vielä kerran kaikille onnitteluista ja tsemppauksesta! Tänään olin ultrassa ja kamalasti kyllä jännitti, kun oireita on ollut niin vähän. Ainoa oire on ollut tissikipu ja sekin on nyt vähentynyt melkein olemattomiin. Mutta kyllä siellä ultrassa kaikki oli niin kuin pitikin, sikiö oli ihan sopivan kokoinen viikkoihin nähden ja sydän löi reippaasti. Nyt uskaltaa sitten kai jo hiukan rauhoittua ja yrittää vähän nauttiakin raskaudesta. Tähän asti tämä on ollut pelkkää huolta ja piinaa. Eikä se huoli varmaan tietenkään kokonaan poistu koko aikana, mutta jos se nyt vähän edes helpottaisi.



Viikot olis nyt sitten 7+0 ja laskettu aika 23.10.



Tsemppiä teille kaikille enska-ystäville, uskokaa unelmaanne älkääkä antako periksi vaikka ei heti tärppäisikään! Minä olen elävä esimerkki siitä että sitkeä yrittäminen kannattaa!



Onnellisena ja hämmentyneenä



Brooke

Jessicaa en tainnutkaan onnitella vielä, joten

SUPERHYPER ISOT ONNITTELUHALIT!!



Mielettömän ihanaa, että tuo juna veti meidän vanhat kamut mukaansa!



Meillä ei tällä hetkellä tapahdu tädin kestitsemisen lisäksi mitään, joten pidemmittä puheitta; ihanaa torstaita kaikille!



Oon@

Brooke: Ihania ultrakuulumisia! Onnea vielä ja luottamusta kopallinen raskaustaipaleelle! Kiitos lämpöisistä sanoista. Yritetään muistaa täällä että epäonnistumisten joukkoon osuu onnistumisiakin ja toivoa on!



Oonalle voimia kestitä tätsyä!



Tatjuska: bdbdbd, että kaikki menisi hyvin loppuun saakka! Toivottavasti olet jaksanut piinailulta nauttia lomasta!



Killa: Kuinkas remppa ja muutto? Oletko päässyt jo sisustamaan uutta kotia?



MetteMari: Kuulostaa tehokkaalta nuo luomuhoidot. Kiva, että pääsette myös alkamaan hoitosuunnittelut lääkärin kanssa maanantaina!



Nuutti: Kiitos osoitteesta! Voimia parannella flunssaa!



Mushu: Mikä tilanne siellä on? Jänskättää kovasti sinun puolesta!



Vehnis: Pitkän aikaan ei ole kuulunut. Onko kaikki hyvin?



ON: Kuulumisia hoidonsuunnittelukäynniltä. Tänään on tehty suunnitelmat lääkkeellisestä pas-hoidosta seuraavaan kuukautiskiertoon. Ja nyt sitten odotellaan tädin tuloa ensiviikolla ja estrogeeni nappuloiden aloitusta ekana kiertopäivänä. Jos kaikki menee mallikkaasti, huhtikuun alussa päästäneen siirtoon. Nyt jo meinaa jännittää, selviääkö huurunokat sulatuksesta, tutuu että niistä on enemmän huolissaan kuin omista voimavaroista.. hassua. Vaikka kyllä pelkäilen tädinkin tuloa, kun en tiedä millä lääkemäärällä saan olotilan jotenkin kohtuulliseksi. Nyt on kokeilussa litalgin ja panadol/panacod sen mukaan, onko oltava selväpäisenä töissä¿



Lääkäri oli tosi ihana ja selvitti ihan rauhassa meidän tilanteen sekä vaihtoehdot. Miehellekin jäi tilaa kysellä alkioiden selviämisprosentteja;) Ultrassa tilanne näytti ihan hyvältä, kroppa näyttäisi toipuneen ivf:stä. Jostain kai se toivokin nostaa taas päätään.. On tämä sellaista kauhun tasapainoa..



nyt hyvää yötä!



nella

Moi Nallemaija ja muut



Kävin kirjoittelemassa tänne muutama päivä sitten, mutta pitkä teksti häippäs omasta mokasta johtuen bittiavaruuteen ja alkoi potuttaa niin paljon, että en jaksanut heti kirjoitella uudelleen¿



Onnea siis kovasti plussanneille!!!!! Paljon suojelus-Enkeleitä!



Mulle kuuluu ihan hyvää! Olen nauttinut elämästäni täysin rinnoin ilman ylimääräisiä hormooneja!!!



Mulla oli ensimmäiset kuukautiset tuulimunan jälkeen pari viikkoa sitten eli noin 8 viikkoa tuulimunan ja kaavinnan jälkeen. Ja arvatkaa mitä!!!!!!????? Yhtään särkylääkettä en joutunut syömään!!!!!!! Olihan mulla vähän kipuja, mutta niistä selvis kauratyynyllä ja eurytmialiikkeillä!!! Olo oli uskomaton: voiko tämä olla totta kaikkien näiden vuosien ja tuskien jälkeen!!??



Nyt sitten odottelen seuraavia kuukautisia alkavaksi (varmaan viikon sisällä). Jos nekin ovat yhtä ¿ihanat¿, en osaa sanoin kuvailla tunnetta, helpostusta, onnea. Uskon ja tunnen kuitenkin, että aku, eurytmia ja homeopatia ovat tehneet paljon! Sain toisen homeopaattisen lääkkeen, joka on juuri endoon, vasta viime viikolla. Saksasta tulo ¿vähän¿ kesti. Tänään piikitin sitä toisen kerran (laitetaan kerran viikossa). Eilen olin taas akupunktiossa. Lääkäri oli tyytyväinen mun viime kuukautisiin ja usko vahvasti, että seuraavat olisivat vielä helpommat, koska varsinainen endolääkitys on vasta aloitettu.



Tällä hetkellä en halua lähteä IVF-hoitoon. Jos lähdetään, vasta syksyllä. Nyt haluan antaa päälle ja kropalle toipumisen mahdollisuuden ja elää täysillä ilman huolta ja piinapäiviä!



On tässä vastoinkäymisiäkin tullut. Hyvä ystäväni ilmoitti toissapäivänä olevansa 18 viikolla raskaana. Tämä sama ystävä oli kuunnellut 18 viikkoa vuodatuksiani lapsettomuudesta yms. eikä ollut kertonut minulle mitään!! Se loukkasi kamalasti. Oikeaa aikaa tällaisen kertomiseen minulle ei ole, mutta haluaisin kuitenkin tiettää mahdollisimman pian. Olin aika vaitonainen hänelle puhelimessa, vaikka kyselinkin ¿yleiset kuulumiset¿ hänen raskaudestaan ja pyysin kertomaan etenemisestä. Mutta mielessäni oli: ¿Miksi helvetissä sinä olet taas raskaana!!!??? Sinulla on neljä lasta, yksi kuollut vauva, ja abortti reilu vuosi sitten. Olet asunut erossa miehestäsi, yhteen palasitten vajaa vuosi sitten. Ette ole onnistuneet kasvattamaan nykyisiä lapsiannekaan yhteiskuntakelpoisiksi. Miksi ihmeessä te saatte taas vauvan!!?? Te ette sitä tarvitse. Se on väärin!!!! Toivottavasi kaikki ei mene hyvin.



Ja arvatkaa miltä tuntui huomata ajattelevansa noin¿.



Laitoin puhelun jälkeen ystävälleni tekstarin, jossa luki seruaavaa: ¿En tiedä pystytkö olee ottamatta tätä henkilökohtaisesti ja ajattelemaan tän liittyvän enemmän muhun kun suhun, mutta mun on sanottava tää. En oikeestaan halua kuulla sun raskaudesta enempää, en pysty siihen. Se tuntuu niin pahalta ja epäreilulta ja väärältä. Tunne tulleeni petetyksi ja tunnen itseni tyhmäksi, koska olen vuodattanut lapsettomuuttani sinulle 18 viikon ajan sinun ollessa koko ajan raskaana. Olen pahoillani, että sanani varmaan loukkaavat. Mut tää taitaa olla tilanne, jossa moni loukkaantuu. Minäkin loukkaannun ¿vain¿ siitä, että sinä olet raskaana. Mulla on kuitenkin jo nyt sua ikävä, koska tiedän etten pysty puhumaan sun kanssa nyt. Tarviin aikaa. Anteeksi, että en omalta pahalta ololta nyt pysty olemaan tarpeeksi hyvä ystävä¿ Välitän kuitenkin ¿ nyt vain on täysi työ jaksaa itse tämäkin askel eteenpäin. Musta ei riitä muhun nyt..¿



Mietin, että mun tosiaan on voitava sanoa jollekin, joka mua ¿loukkaa¿, miltä musta tuntuu. Ajattelin, että jos tämä on todellista, elinikäistä , aitoa ystävyyttä suhde kestää sen. Tiedän kuitenkin, että ystäväni tiettä jota kuinkin vihani määrän, koska menetti vuosia sitten pienen vauvansa.



Hän vastasi seuraavana päivänä: ¿Tiesin kuinka tieto suoa satuttaa. En olisi halunnut ¿pimittää¿ sulta raskautta, kun yleensä olet ollut se, joka eka asiasta tietää. Mutta yritä ymmärtää, että tämä oli vaikeata mulle myös. Muistan vielä kun eilisen, kun vauvani kuoli. Ja tiedän mitä suru ja viha on. Ja muistan kuinka olit minua tukemassa. Haluaisin, etä edelleen voisit puhua mulle kuten ennenkin, vaikka et nyt siihen pysty ja varmaan vihaan mua ja mä ymmärrän sen. En vain halua, että menetän ystävän. Soita, kun olet siihen valmis.¿



Tähän viestiin vastasin vain: ¿Kiitos- ystäväni.¿ Hän on todellinen ystävä, kun kestää minun vihani¿

En ole vielä hänelle soittanut, en pysyt. Kaikkien vaikeinta on hyväksyä se, että hän on tehnyt abortin muutama vuosi sitten ja nyt on raskaana. Se on niin epäoikeudenmukaista. Mietin, kuinka hän saattoi tehdä sen mulle. Hullua ¿ eihän hän sitä mulle tehnyt. Mutta siltä vain tuntuu. Eniten kuitenkin loukkaa se, että hän ei kertonut¿ Se tosiaan saa minut tuntemaan itseni tyhmäksi ja jotenkin karisuttaaa luottamustani häneen: mina olen puhunut hänelle koko ajan kipeimmästä asiastani, eikä on ole puhunut minulle raskaudestaan. Vaikkakin siitä kertominen on takuulla vaikeaa ¿ oikeita sanoja kun eil ole. Mutta silti.



Nyt annan itselleni aikaa tämän ystäväni suhteen. En minäkään haluaisi häntä menettää, mutta en tiedä pysytynkö koskaan olemaan hänen kanssaan samanlainen ystävä kun tähän asti. En vain tiedä¿



Toinen ärsyttävä tilanne oli joku sunnuntai, kun olimme mieheni kotona. Siellä olivat hänen veljensä vaimokkeineen ja Emma 8kk kanssa. Emma ei enää tee kipeää. Mutta näiden muiden veljien ystäväpiirin on tulossa / on juuri tullut lapsia. Nämä muuta naiset (anoppi, ja kaksi kälyä) puhuivat erittäin paljon siitä, koska kukakin saa vauvan ja koska kukakin on saanut vauvan yms. asiaan liittyvää. Se loukkasi todella paljon. Miksi he eivät voi puhua vauva-asioista, kun mina en ole läsnä. Olin vihaa ja kiukkua täys! Miten he voivat olla niin tyhmiä ja huomioimattomia!!!!????? Ja päätin, että siihen porukkaan en mene ennen kun mieheni on pyytänyt heitä olemaan edes vähän hienovaraisempia minun ollessa läsnä.



Olen oppinut terapian ja varmaan kokonaisvaltaisen tervehtymisen avulla olemaan itsekkäämpi ja tuomaan omat tarpeeni esille. Olen oppinut tuomaan ne esille mahdollsimman korrektisti, ehkä¿. Mutta en kuitenkaan ole oppinut olemaan riittävän itsekäs¿ Usein hyväksyn tilanteen, kuten tuon sunnuntain: Enhän mina nyt voi sanoa, että voisitteko please lopettaa nuo jutut. Enhän mina voi vaatia, ettei minun kuulleni puhuta muiden vauvaelämsätä. Eiväthän he sitä tahalleen tee. En sitten vain mene heidän seuraansa. En tajua, kuinka he eivät ymmärrä. Luulevatko he, että viimeisimmästä keskenmenosta on jo kulunut ¿tarpeeksi¿ eli 3 kk ja viimeisimmästä hoidosta sitäkin enemmän. Luulevatko he, että koska nyt käyn luontaishoidoissa, minua ei enää satuta muiden vauvaonni. Voi paska!!!!!!



Anteeksi vuodatus¿. Ja kiitos!



Sori, kun en vastaile kovin henkilökohtaisesti kelleen. Olen tarkoituksella pitänyt taukoa palstailussa, koska ole halunnut taukoa koko ¿projektista¿. Luen kyllä palstaa välillä ja toivon sydämestäni kaikille kovasti onnea matkaan. Vaikkakin plussanneiden kuulemiset sattuvat aina kuitenkin vähän¿.



Halauksin, Vehnis

Vehnis, kirjoituksesi ja tilanteesi on kuin minun tilanteestani. Tätähän tämä taival on, ikuista tasapainottelua tunteiden välillä. Halauksia ja jaksamista, voin oikeasti sanoa, että tiedän miltä sinusta tuntuu.



Lyhyesti omaa napaa, jota kävin jo vahingossa vanhassa pinossa tilittämässä. Minulle siis tehtiin tällä viikolla laparoskopia. Sanotaan nyt tuloksesta näin, että meidän hoitomuoto on IVF ja KOSKAAN ei tarvitse luomuna piinailla mitään.



Toisaalta peli on nyt selkeä ja näillä mennään. Onneksi mieheni on tukenut ja suhtautunut asioihin positiivisesti. Myös lääkäri oli sitä mieltä, että nyt on hyvät saumat onnistua IVF:ssa.



Mitäs muille kuuluu? Meillä tositoimet jatkuvat seuraavien menkkojen jälkeen, jospa sitten taas aktivoituisin palstalle. Sitä ennen yritän saada itseni kuntoon.



Hyvää viikonloppua!



-Diina-

Odottelua edelleen..:-/ Odottelen menkkoja alkavaksi ja odottelen maanataista polikäyntiä. Nyt kp 29/28-32 eli anytime. Sikäli samantyyppinen tilanne kuin vehniksellä, et mäkin aloittanut tähän kiertoon homeopaattisen lääkkeen, jonka pitäs auttaa noihin menkkakipuihin, joten jänskää, et millainen vaikutus tulee olee.. Normisti syön alkuun 3-4 buranaa kahdeksan tunnin välein, muuten oon vuodepotilas. Mulla löytyi kolmisen vuotta sitten pienen pieni endopesäke, joka poistettiin. Muuten en ois arvannut endon olemassaoloa. Toki noi kivut, mutta niitä voinee olla mutoinkin.



Nyt pientä hedaria, joka monesti tulee edellisenä päivänä ennen menkkojen alkua... Pitänee lähteä tästä ulkoilee, kun mahtava ilma ulkona:-)! Sais vaan ajan kulumaan...



Keväiset terveiset MetteMarilta!

ja kiitoksia jälleen onnitteluista! Nyt olen ollut jo paljon huolettomammalla mielellä tämän raskauden suhteen, ja ihan pikkuisen osannut jo nauttiakin! Epätodelliselta tämä kyllä edelleen tuntuu, kun ei ole oikein mitään oireitakaan. No, en valita - mukavaahan se vain on jos ei tarvitse kärsiä pahoinvoinnista.



VEHNIS paljon haluaksia ja tsempityksiä täältäkin. Minäkin tiedän niin hyvin miltä sinusta tuntuu. Olen itsekin ehtinyt kokea tämän lapsettomuustaipaleen aikana niin moneen kertaan nuo ystävien raskautumiset ja ihmisten tökeröt puheet ja kaiken sen. Voimia sinulle.



DIINAlle myös voimia. Tiedän, miten tyrmäävä tuomio se on, kuulla että ei ole mitään mahdollisuuksia onnistua luomuna. Niinhän se meilläkin on, että ICSI on ollut ainoa toivomme ja sekin onnistui vasta 3. yrityksellä. Peukkuja sulle että teillä tärppäisi nopeammin!



Kaikille muillekin aurinkoisia päiviä ja nopeaa plussaamista toivoen



vanha enska-ystävänne Brooke (7+2)

pitkästä aikaa taas jaksan tulla kirjoittelemaan, ja asiaakin on jonkun verran =)



baulie: kiitos uudesta pinosta, se saa porukan aina uudestaan liikkeelle täällä kun välillä näyttää niin hiljaiselta! mites teidän hoitorintamalla?



tatjuska: tsemppiä piinailuihin! ihanaa kun saitte siirron onnistumaan...toivotaan että jää ainoaksi piinailuksi ja kaveri tarttuu sinuun kiinni hyvin! ilmoittele oireista ja tunteista....



nella: tsemppiä alkavalle hoidolle!



vehnis: tuosta sun raskaana olevasta ystävästä, mulla vähän sama homma, hyvä ystävä kertoi tuossa juuri myös olevansa raskaana, 12viikolla...tavallaan tiesin jo vaikka hän ei ollut mitään kertonut ja toisaalta tiesi heidän yrittävän lasta....tunne oli kuitenkin aikamoinen kun hän sen kertoi, teki mieli itkeä! tämä oma lapsettomuus on jotenkin aiheuttanut sen että on kovin vaikeaa iloita toisen puolesta....vaikka kuinka haluaa iloita ja olla onnellinen toisen puolesta niin ei se olekaan niin helppoa....illalla oli kotona pakko itkeä, en tiedä oliko sitä ettei itse ole raskaana vai se etten osaa kunnolla iloita ystävääni. hänkään ei ollut aikaisemmin uskaltanut kertoa eikä nytkään oikein tiennyt miten sen sanoa mutta olen kuitenkin onnellinen kun sen kertoi, pahemmalta se olisi tuntunut jos ei kertoisi ollenkaan ja peittelisi asiaa vaan...no, me oltiin puhuttu että tultaisiin samaan aikaan raskaaksi niin mun pitää nyt sitten kiiruhtaa niin päästään ainakin jonkun kuukauden olemaan raskaana yhdessä =)



ON: huomenna aukiolotutkimus tyksissä, siitä sitten jos kaikki hyvin, niin katsotaan onko niitä nyt varmasti niitä luovutettuja siittiöitä ja suunnitellaan inseminaation ajankohtaa...ostin nyt jo yhden ovistestin että harjoittelisin tässä kierrossa (seuraavassa kierrossa kun vasta inseminaatio olisi) Sanokaas siis, ohjeissa lukee että testi tulee tehdä klo 10-20 välillä niin että edellisesti vessakäynnistä on kulunut vähintään 4 tuntia, tarkoittaako etten voi tehdä testiä esim. klo 6 aamulla herätessäni? päivällä kun tulee käytyä kyllä tiheämpään vessassa niin tuo 4 tuntia voi olla hieman vaikeaa...kertokaa!!!!



ainoa mitä tässä nyt pelkään on että musta löytyy jotain, jolloin homma menee vielä vaikeammaksi, tai vaikka mulla kaikki ok, niin inseminaatiohoidon onnistumisprosentti on vain 15-20. eikä siittiöistä koskaan tiedä selviääkö sulatuksesta =( sekin, ettei täällä ole oikein ketään samanlaisessa tilanteessa....meidän ongelmat kun taitavat olla sieltä harvinaisuuksien päästä =(



on minulla kuitenkin yksi ilouutinenkin, me ostettiin talo! iso ihana omakotitalo kaupungin ulkopuolelta maaseudun rauhasta! se vie onneksi osan ajasta ja energiasta, mutta toisaalta sinne olemme suunnitelleet myös lastenhuonetta...jos sitä nyt kukaan tulee koskaan tarvitsemaan....

meinataan pientä remppaa tehdä, aloitetaan kesäkuussa (siihen se loma sitten meneekin)ja heti kun kaikki on valmista niin päästään muuttamaan ja minä pääseen sisustamaan koko talon =) töitä pitäisi saada jostain läheltä, varmaa paikkaa ei vielä ole...mies jatkaa samassa firmassa, työmatka vaan pitenee hieman...



että tällaista tällä kertaa,

mukavaa alkavaa viikkoa,



leijona

Hellurei kaikille!



Leijona: Onnea uuden talon omistajalle! Toivottavasti pääset heti sisutamaan sitä lastenhuonettakin :) Tsemppiä huomiseen, pidän peukkuja, että kaikki on ok.



nella: Kerkesin juu hieman lomaillakin, käytiin Puijolla mäkihyppykisois palelemas ja syömäs makkaraa.. :) Joko pääsit aloittamaan lääkityksen?



MetteMari: Sulla oli käynti siellä polilla, mitään uutisia?



Brooke: Olipas hyviä ultrakuulumisia, nauti vielä oireettomuudesta kun voit :)



Vehnis: Mukava kuulla että akupunktio ja homeopatia ovat auttaneet, eikä tarvii särkylääkkeitä popsia. Tauko tekee teille varmasti hyvää, teillä ollut todella rankka vuosi takana ja ei kai tuo kroppakaan kestä määräänsä enempää noita kaikenmaailman hormooneja. Yritä nauttia oireettomuudesta, toivottavasti se jatkuu..



Diina: Tiedän tuon tunteen ettei luomuna koskaan mahiksia, meillä vaan vika toisessa osapuolessa. Meni aluksi maa alta, mutta kun siitä toivuttiin, niin huomasi että nuo sänkypuuhat alkoi olemaan rennompia, kun ei tarvinnu enää kalenteria ottaa mukaan.. Mutta hienoa että pääsette heti hoitoihin eikä tarvii odotella pitkään.. Tsemppiä!



ON: Täällä piinapäivät vähenee pikkuhiljaa, perjantaina veritesti, saa nähä pystynkö olla testaamatta aiemmin.. Mies on jo nyt innoissaan, mun kuppikoko on kasvanu ainakin yhdellä pykälällä :) Ovat kyllä ihan pirun kipeet, hyvä kun kärsii koskea. Yks päivä yritin, huom. YRITIN syödä suklaata, mutta ei oikein maistunu, normaalisti syön kerralla levyllisen. Muuten ei sen kummasempia oireita, mitä nyt tiuskii isännälle joka pikku asiasta.. Viimeistään perjantaina lisää, verikokeen tuloksen jälkeen...



-tatjuska pp10-

Polikäynti takana ja kp:kin vaihtui 32/28-32 kp1... No, täysin odotettavissa, vaikka toki aina pieniä toiveita. Nyt kun aloitin tuon vyöhyketerapiankin, et jotain " hoitoo" oli jo tähän kiertoon...:-) Tosin eka hoito oli vasta oviksen tienoilla, et vasta tähän kiertoon voi jotain apua siitä oottaa.



Polikäynniltä Menopur ja Pregnyl reseptit matkaan ja inssillä lähdetään liikenteeseen. Vaikka jo seuraavaan kiertoon, mut taitaa osua juurikin pääsiäiselle, joten siirtynee seuraavaan kiertoon. Toisaalta tähän kiertoon on jo noi vyöhyketerapiahoidot, homeopaattiset lääkkeet ja täsmävitamiinit, et olen sikäli tyytyväinen. Inssiä noilla hormoneilla voidaan kokeilla kuulemma pariinkin kiertoon putkeen..



Ihan hyvissä fiilareissa siis, vaikka kp1...:-)



Mette

Ensiksikin, kiitos kaikille tsempittelyistä ystäväni suhteen. On niin helpottavaa, kun joku ymmärtää paremmin kun hyvin.. En ole vielä ollut yhteydessä ystävääni siksi, että vielä on kiukkua ja vihaa sen verran, että pelkään sanovani jotain, mitä kadun. Siis jotain sellaista, mikä ei kuitenkaan mun oloani millään lailla helpota eikä tilannetta muuta, mutta joka loukkaisi ystävääni. Mietin hanta kyllä lähes joka päivä, koska olisi mukava puhua hänen kanssaan ¿ jos tilanne olisi toinen. Hänen raskauttaan en mieti, en pysty.. Siksikään en halua soittaa vielä..



Niin, siis toiset menkat alkoi lauantaina eli kierto 23pv, aika hyvä. Niin nämä, kun edellisetkin menkat ovat olleet oudot eli ihan erilaiset kun koskaan ennen: pieni kipuilu alkoi perjantaina, paperiin jäi vuotoa lauantaina, vähän enenmmän vuotoa sunnuntaina ja nyt tänään ollut enemmän ja samalla illalla vähenemään pain. Vatsa on ollut sekaisin. Käyn siis jöötillä monen monta kertaa pv:ssä, koska tuotosta tulee niin vähän (huomaattekos, myös lapsettomat voivat harrastaa kakka-juttuja ;o). Mutta mulla ei ole ulostuskipuaja, niin kun ennen näitä luontaishoitoja!!! Särkylääkkeitä ei edelleenkään ole mennyt ja nämä menkat ovat olleet edellisiä kivuttomapia. Voi ihanuus! Olen todella kiitollinen tästäkin ihmeestä. Jos en lasta saa, en saa. Mutta eipähän ainakaan tarvitse elää hirmusten endo-kipujen kanssa. Ja sekös muuttaa elämää!



MetteMari: mitä homeopaattista saat? Minä saan sellaista kun Iscador injectiona, jota pistetään kerran viikossa ja Menodoron tippoja (näitä ei oteta kuukautisten aikana). Ja sitten käyn siellä akupunktiossa ja eurytmiassa. Mun lääkäri sanoi, että lääkkeitä ja homopaattisia voi käyttää yhtä aikaa, mutta että ns. normaalit lääkket heikentään homeopaattisten tehoa. Hän on kuitenkin siis yleislääketieteen erikoislääkäri, homeopaatti, akupunktiolääkäri ja on sitä mieltä, että kaikkia hoitoja voi käyttää rinnakkain.



Brooke73: täällä peukutellaan, että kaikki menee hyvin ;o)



Tatjusta: jaksamista piinailuun, toivottavasti tulos on toivottu!!!!!



Leijona: kiva, että olet saanut muuta ¿pakollista¿ ajateltavaa. Yritä olla huolehtimatta niistä ¿mahdollisista¿ asioista joita voidaan löytää sinusta tai miehestäsi. Tässä kun on ihan tarpeeksi huolehdittavaa niissä asoissa, jotka on jo todettu. Tiedän, että se on helpommin sanottu kun tehty!!!! Voi kun vain osaisimme sen!



Diina: kun me ollaan lopetettu tämä ¿raskaaksi yrittäminen¿ sähkyhommissa, seksistäkin on löytynyt taas hohtoa ja mielenkiintoa. Ehkä tekin löydätte seksistä jotain uutta ja erilaista, kun sitä ei tarvitse ¿tehdä vain tullakseen raskaaksi¿. Eihän tämä nyt varmasti lohduta, mutta ehkä ajan myötä pystyt ajattelemaan niin?



Nyt pitää mennä iltapalalle ja petiin.



Kiitos kun taas ¿kuuntelitte¿!



Vehnis

voiskohan joku pikaiseen paljastaa mulle noi ovistestin salat!!!!



eli voiko sen tehdä jo aamulla klo 6 vai pitääkö se tehdä 10-20 välillä niin kuin ohjeissa sanotaan!!???



apua, kun huomenna pitäisi eka tehdä enkä tiedä mistään mitään =(

Mushu

Ikä: molemmat vm -79

kotipaikka: Pirkanmaa

Yritys aloitettu 07/05

hoidot ja tutkimukset: Kokeiltu Clomeja kaks kiertoo, Proveraa,Lugestronea ja primolutteja kiertoja tasaileen. Labrat ok,siittiöt ensiluokkaisia. Pco todettiin 02/07, painoa pudoteltu n.33kg ja käytössä Glucophage. Arimidex +Pregnyl inssit 1/08->nega, ja 2/08->plussa

Plussa!!!



Ei millään meinaa uskoa todeks, mutta plussa se on. Eilen oli vielä haamu, mutta tänään ihan selkee plussa. Mutta nyt päästiin taas ihan uudelle pelko tasolle, kun pääsee jännään kuinka käy. Pääsiäisen jälkeen on eka ultra.

Huh!



T:mushu

[color=red]Mushu!!! Ihanaa, mahtavaa ja kaikkea muuta mukavaa :) Paljon onnea ja kaikkea mitä nyt yleensä toivotellaan tulevalle 9:lle kuukaudelle!!!



Pelko on varsinkin pitkään yrittäneillä matkassa pitkään... Mutta eiköhän fiilikset teilläkin muutu pikkuhiljaa rennompaan & luottavaisempaan suuntaan :)



♥ ♥ ♥ ♥ ♥



[color=black]ON: Tänään kp 1, kierrolle tuli pituutta 27 pv. En tippunu korkeelta, joten pettymyskään ei ole suuri... Lähinnä tämä vetää mielen mietteliääksi...

Laitan toiveet siis joulukuun & samalla loppuvuoden vauvalle :)

Paljon paljon onnea mushulle plussasta!!! ihanaa!!!!



tuntuu tänään muutenkin olevan aika hyvä päivä, mulla oli se aukiolotutkimus ja mulla kaikki hyvin, SIIS KAIKKI HYVIN!!! ihanaa!!!! päästään heti seuraavas kierros inseminaatioon siis mikäli siittiöt kestävät sulatuksen ja ajankohta ei osu viikonlopulle!!! nyt odottelen jo innoissani tädin tuloa (menee kuitenkin vielä 3 viikkoa) mutta ekaa kertaa elämässäni kun mä oikeasti haluan niiden tulevan että päästään ihan oikeasti yrittämään raskautta!!! sitten kun täti nyt kerran vielä viitsisi tulla niin sitten en häntä enää kaipaisikaan....



vähän on outo olo tuon tutkimuksen jälkeen, varmaankin nuo burana600 ja tuo ihana asia että kaikki on minussa hyvin ja raskautta voidaan inseminaation avulla yrittää!! =) sain jonkun reseptin jotain hormoonia jonka pitäisi tasoittaa kiertoa kun mulla heittelee jonkun verran...nyt vain sitten odottelemaan....mieli on huipussa ja pitkästä aikaa tunne että kyllä se tästä ja pian saadaan raskaustestiinkin se plussa ja päästään sitten heti suunnittelee lastenhuonetta siihen uuteen kotiin!



oikein aurinkoista päivää kaikille enskoille, toivottavasti tämä päivä tuo monelle muullekin jotain hyvää!!!



leijona