Pieni tyttöni teki naapureille lehdet ja kävi äsken jakamassa ne. OV

... täällä vaan hullut akat kännissä provoilee, en usko, että noin tylyjä ihmisiä on oikeasti olemassa.

En itsekään toivoisi jatkuvaa askartelujen virtaa naapureiden lapsilta, mutta tosi suloista sinun tytöltä ja ihana, että tuo " naapurintäti" kävi vielä kiittämässä.



Ole ylpeä tyttärestäsi kun on noin ystävällinen ja toisia huomioon ottava :)

en jaksa kuin hämmästellä aikuisten ihmisten käytöstapoja ja uuden työpaikan organisaatiokulttuuria.

:)

Tuli melkein tippa linssiin.. Ihana tyttö sulla ap. :')

Kyyninen maailma, totta. Itse olisin ollut heti vähän ihmeissäni, että mikä juttu tämä on, myykö tyttö jotain, pitäisikö tästä maksaa, jos maksan nyt, tuoko se huomenna uutta käsi pitkällä, että lisää rahaa. En jotenkin voisi olettaa, että joku tekee jotain vain hyvästä sydämestä vaan ollaan jotain vailla. Olisin varmaan kiitos sanonut mutta ollut samalla vaivaantunut, kun en tiedä pitääkö maksaa vai ei.

Ap, sinulla on ihana tytär. 

Ihmiset, jotka on lapsesta saakka opetettu ottamaan huomioon toiset ihmiset, ovat sellaisia aikuisenakin. Sellaisia ihmisiä tämäkin maa tarvtsisi näiden itsekkäiden, huonotapaisten ja toisia mollaavien aikuisten sijaan.

Keep on good work!  Kerro tyttärellesi terveisiä.

[quote author="Vierailija" time="29.02.2008 klo 17:01"]

On koko pitkän päivän väkertänyt lehtiä. Yhdelle naapurille teki sisustuslehden, toiselle lemmikkilehden, yhdelle vaatelehden jne. On odottanut ikkunassa, että naapurit tulisivat kotiin. Äsken pakkasi lehdet pikkureppuunsa ja kävi jakamassa ne. Tuli kotiin posket loistaen ilmoittaen, että yksi kaunis tyttö oli sanonut " kiitos samoin" kun hän oli toivottanut hyvää viikonloppua. Kysyin, eikö muut olleet sitten sanoneet mitään. Eivät kuulemma olleet. :/ Tyttö oli silti onnensa kukkuloilla tuosta yhdestä " kauniista tytöstä" :)

[/quote]

Kyllä ja haukkua naapureitaan.

Mietin vain itse tilannetta, että tulisin töistä ja alkaisin heti hopulla tekemään ruokaa ja lapset pyörisi jaloissa. Ovikello soi, kun kastike porisee ja perunavesi kiehuu liedelle. Siellä joku pikkutyttö ojentaa itsetehtyään paperiläjää. En ehkä siinä kiireessä ehtisi tajuta, että mikä tämä juttu on. Nappaisin paperiläjän ja kiittäisin ja juoksisin pienentämään levyä.

Katsoisin sitä paperiläjää sitten illalla, että mikä se oikein oli. 

Se, että ap.n tyttö on tehnyt hienoja lehtiä naapureille, ei meinaa sitä, että ne naapurit osaisi sellaista odottaa ja ehtisivät töistä tullessaan syventyä niitä tutkimaan ja kiittelemään. Ovat varmaan olleet ihmeissään, että mitä ihmettä tuo tyttö nyt lykkää käteen.

[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 17:38"]

Kyyninen maailma, totta. Itse olisin ollut heti vähän ihmeissäni, että mikä juttu tämä on, myykö tyttö jotain, pitäisikö tästä maksaa, jos maksan nyt, tuoko se huomenna uutta käsi pitkällä, että lisää rahaa. En jotenkin voisi olettaa, että joku tekee jotain vain hyvästä sydämestä vaan ollaan jotain vailla. Olisin varmaan kiitos sanonut mutta ollut samalla vaivaantunut, kun en tiedä pitääkö maksaa vai ei.

[/quote]

No suklaalevyllä olisit siitä tekeleestä maksanut. Ei se nyt niin iso homma olisi ollut mennä kauppaan ostamaan lapselle suklaalevy kiitokseksi askartelusta.

Jokaisellehan ne oman lapsen tuherrukset on maailman ihanimpia ja odottaa, että muutkin lakoaa niiden edessä ja kiittelee ja kantaa suklaata pikku massun täyteen.

Muille ne on vain...noo, naapurin tytön askarteluja, joita omatkin lapset ovat tehneet kaapit pullolleen,mutta eivät ole huomanneet jaksaa naapureille suklaan toivossa.

Aika söpöä tehdä lehtiä. Onneksi on kilttejä naapureita.

pitäkööt vain itse! meillä on muutenkin tarpeeksi roskia. Mutta lapselle esittäisin kyllä silti kohteliasta.

Mutta kyllä aikuiset ihmiset välillä on aika käytöstavattomia ja juntteja. Meillä on tapana käydä kerran viikossa kahvilassa pullalla lasten kanssa. Lapset aina lähtiessä kiittää kahvilan " tätiä" . Kerran poikani (silloin 2v) sanoi arviolta kymmenen kertaa " kiitos hyvästä pullasta" ja täti möllötti suu auki. Poika ei meinannut uskoa, ettei sieltä tule vastausta. Ja ei, en oleta että koko maailma pysähtyy lasteni ylivertaisen ihmeellisyyden edessä. Välillä vain kaipaisin normaaleja käytöstapoja. Lapsetkin kun ovat ihmisiä.

ap

Minä myyjänä huomioin myös ne pienemmätkin asiakkaat. Kiitän ostoksesta ja sanon aina näkemiin.



Olen kyllä huomannut, että monet asiakaspalvelijat ovat kyllä ystävällisiä aikuisille, mutta eivät ole sitä lapsille. Itselleni on oikein kunnia-asia hoitaa se palvelu lapiasiakkaillekin mallikkaasti.

Lähinnä olisin kiusaantunut.



Omia lapsiani en päästäisi naapureille askartelujaan kantamaan.

Omatkin nurkat pursuu lasten piirtämiä ja kuvittamia " kirjoja" ym äidin mieltä liikuttavia väkerryksiä, mutta en oleta, että kaikki jaksaisi niistä olla tohkeissaan.



Mutta joo, käytöstavat pitäisi olla aikuisellakin.



...Oliko apn pointti kertoa miten hurjan hyvätapaisia sen lapset ovat;-)

Mä oisin onnessani jos joku lapsi toisi mulle askartelujaan. Mut mä olenkin se joka etsii naapurin lasten kanssa Dinosauruksen jälkiä pihalta. :) (omia lapsia ei ole)

toisinaan hyväkäytöksisiä, toisinaan riiviöitä.

ap

Oma tyttöni näki TODELLA ison vaivan näiden lehtien eteen. Mietti mistä kukin naapuri pitäisi. Koiran omistajalle lemmikkilehteä, " sille tädille, jolla on kaunis koti" sisustuslehti jne.

Olisi mielestäni ollut aika kamalaa kieltää häntä viemästä niitä. Hän tarkoitti vain hyvää. Jos naapureita ei miellytä, heittäköön takkaan.

ap

Minun mielestä jokaisen aikuisen pitäisi sen verran pystyä näyttelemään, että olisivat iloisia tai ainakin kiittäisivät kun lapsi tuo heille askartelujaan. Eihän se lapsi sitä tiedä vaikka vastaanottaja nakkaisi sen samantien roskikseen.

Monesti puhutaan siitä kuinka lapsista tulisi kasvattaa hyväkäytöksisiä ja muut huomioonottavia. Vähän vaikeata se välillä on, kun ympäristö on täynnä ihmisiä, joita lapset, ja varsinkin muiden, selvästi ärsyttävät.

Oltiin just käymässä Suomessa, ja pisti oikein silmään se, kuinka aikuiset ihmiset ohittavat täysin pienen lapsen tervehdyksen. Oma 3v. poikani oli kummissaan, kun häntä ei tervehditty monessakaan paikassa, vaikka hän tervehti tai kiitti.



(Asutaan Espanjassa)