Lapsi jäi kiinni luokkakaverin kiusaamisesta - voi tätä häpeän määrää :(

tänään on myös lapsen kanssa vakavasti keskusteltu tilanteesta.

Toivon todella että tämä jää tähän ja ottaa opikseen kerrasta. Oma pettymys lapseen on valtava. millon helpottaa?

Oma lapseni myös kiusannut koulussa muita (ja ollut kyllä itsekin kiusattuna), ei se minua hävetä yhtään, lähinnä suututtaa, kun olemme kovasti yrittäneet kasvattaa hänestä ns. kunnon kansalaista. Mutta näköjään tarvitaan kantapään kautta -kokemuksia, että oppi menisi perille.

tunteesi, mutta muista, että sinä olet toiminut oikein olemalla vihainen lapselle, mutta älä ole sitä kauan ja seuraa tilannetta. Minusta häpeään ei ole sinulla syytä, niillä jotka vähättelevät oman lapsen kiusaamista tai jopa kieltävät sen on aihetta häpeään ja minä tunnen niitä monia, en uskonut, että vanhemmat voi olla niin typeriä. Toivottavasti lapsesi lopettaa kiusaamisen.

itsekin aikanani jääneeni kiusaamisesta kiinni. Tuli pari viikkoa kotiarestia ja kaikkein kamalinta oli, että mut pistettiin pyytämään anteeksi tältä kiusaamaltani. Mutta varmaan se kasvatti :-)

Otimme heti yhteyttä kiusaajien vanhempiin j asaimmekin sovittua asian. Kiusaaminen ei " päässyt pitkälle" , kun puutuimme heti. Lapseni onkin nykyään hyvä kaveri toisen " kiusaajan" kanssa.



Joulun aikoihin saimme sitten kotiin lapun koulusta, ett lapseni oli osallistunut kiusaamissovitteluun, ja ollut kiusaajan paikalla!!! Meinasin menettää hermoni ihan totaalisesti (en lapsen edessä) Juuri kun olimme asiaa käsitelleet, oma lapseni menee tekemään sitä, minkä tietää satuttavan toista!!!



Puhuimme asiasta todella vakavasti. Halusin myös ottaa tämän lapsen vanhempiin yhteyden, vaikka asia oli jo sovittu koulussa keskustelleen. Ihan vaan siksi, että lapseni näkee, ettei itsekään pääse helpolla jos on sielä kiusaajien puolella. (Olivat kiusannneet yhdessä toisen kaverin kanssa oman luokan kahta muuta lasta).



Onneksi lapseni näytti ottavan asian vakavasti ja oli todella häpeissään itsekin. Asia sovittiin myös koulun ulkopuolella ja nykyään nämä kaikki neljä lasta ovatkin hyviä kavereita. HUomenna lapseni on menossa tämän kiusaamansa lapsen syntymäpäiville :)



Olen todella tyytyväinen lapseni koulun toimintaan, Siellä oikeasti puututaan heti pieneenkin kiusaamiseen. Sovittelevat ensin koulun sisällä ja ilmottavat aina myös kotiin. Koulussa esiintyykin todella vähän mitään kiusaamista, kuulemma lähinnä ekaluokkalaisten keskuudessa, kunnes oppivat koulun tavoille.

*halaus*

Laita lapsellesi jotain saktioita ja suhtaudu asiaan vakavasti. Ei siinä silloin ole häpeämistä. Hävetä saa ne vanhemmat jotka vähättelee asiaa eikä tee mitään, ja sen kuvan olen saanut että heitä on paljon. Sinä ymmärrät sentään hävetä ja se on jo hyvä alku.

Toisaalta myös kiusatun ja kiusaajan vanhempien pyrkimys tutustua toisiinsa ja tutustuttaa lapsia kavereina toisiinsa voi auttaa.