Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa. Yliopisto-opinnot kesken, ikaa 32 vuotta. Yhtakkia en todellakaan tieda mita haluan tehda loppuelamani. Siis mita tyota.
28.02.2008 |
Olen naimisissa, perheessä kaksi pientä lasta. Jonkin sortin kriisi. Oma ala tuntuu ihan ok:lta, mutta minkäänlaista intohimoa se ei herätä. On kiksit kaukana. Mutta ongelma on se, että MITÄ ihmettä mä haluan tehdä. Ei kai sitä kukaan muu tiedä kuin minä itse. Mutta ihan kuutamolla olen.
Kommentit (4)
enkä ole vielä edes päässyt yliopistoon sisään, kun olen vaihtamassa alaa. Nyt siis työttömänä kun ei omalla alalla ole töitä.
Ja kyllä, ikäkriisihän se mullakin. Joskus niin että rintaa puristaa ja veinaa seota kun omaa tilannetta ajattelee. Muut vaan porskuttaa ja luovat uraa... ja minä vaan teen tätä, mitä mua yli kymmenen vuotta nuoremmat tekevät tällä hetkellä, eli lukevat pääsykokeisiin :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sympatiseeraan sua ap... oon 30 v. ja just valmistunut yliopistosta. Työnteko ei kiinnosta, vaan haluaisin hankkia lapsia. :(
Nuorempana prioriteetit olivat toisin. Jos nyt pääsisin sisään (ihmeen kaupalla), alkaisivat yliopisto-opintoni samaan aikaan kuin esikoiseni koulutaival. :)
Ja olen aiemminkin pähkäillyt saman ongelman kanssa, mutta nyt ajatus tulevaisuudesta ahdistaa, melkein paniikkikohtaukseksi voisin välillä kutsua tilaa. On varmaan aika outoa. Ehkä joku ikäkriisi?!