2-vuotias ei sano enää äidiksi.
Moi,
Onko kenelläkään tullut vastaan sinänsä vähäpätöistä, mutta silti suututtavaa " ongelmaa" . Esikoiseni 2,5 vuotias tomera tyttönen alkoi yhtäkkiä kutsua minua etunimelläni, sen sijaan että sanoisi äiti. Hän alkoi matkia vanhempia siskojaan (jotka ovat mieheni ensimmäisestä avioliitosta ja käyvät meillä lomilla ja viikonloppuisin), jotka luonnollisesti kutsuvat minua omalla etunimelläni. Ja eikun matkimaan. Pahinta on, että 18 kuukauden ikäinen nuorimmaiseni alkoi niin ikään matkia siskojaan ja hokee minulle etunimeäni.
Tuntuu luonnollisesti pieneltä asialta, mutta olen ehkä itsellenikin yllätykseksi todella todella suuttunut ja masentunut tästä asiasta. Odotin pitkään, että saisin omia lapsia, ja nyt kun minulla on kaksi ihanaa omaa pikkuista, en kelpaakaan heille äidiksi.
Olen yrittänyt selittää kaikella rakkaudella oikein kauniisti, että haluan itseäni kutsuttavan äidiksi. Että jokaisella on vain yksi äiti, ja että minusta on kunnia-asia, että saan olla sinun äitisi jne.. Ja olen myös näyttänyt, että pidä tästä " nimittelystä" ja olen myös kokeillut olla vastaamatta ja reagoimatta jos minua ei kutsuta äidiksi. Vanhempi on hoksannut, että tällä tavalla saa myös hiukan huomiota ja välillä ihan selkeästi kokeilee, suutunko. Toisaalta välillä he molemmat esim. leikkipuistossa ihan spontaanisti kutsuvat minua nimelläni.
Onko kenelläkään ollut samanlaista ongelmaa, ja voisiko kyseessä olla vain joku ohimenevä vaihe? Tiedän, ettei kyseessä ole maailman suurin asia, mutta pari symppiskommenttia tekis silti terää.
Belllis & co.
Kommentit (3)
Meidän kaikilla kolmella on ollut vaihe, jolloin ovat käyttäneet vain etunimeä. Pisin muistaakseni kesti puoli vuotta! Minusta se oli vain huvittavaa, sillä eihän äidin " arvo" nimestä ole kiinni.
Arvaas muuten, tuntuuko nykyään kivalta, kun 2vee poikani sanoo kaikkia outoja miehiä " iskäksi" .. :D Ei vaan osaa käyttää setä-nimitystä vielä. Tullut pari noloa tilannetta, mutta olen laittanut asian vain leikiksi kyseisten herrojen kans.
Minä sentään olen vielä äiti ;) mutta iskää meillä 1 v 10 kk vanha kutsuu etunimellä. ja nyt 4,5-vuotias esikoinen on alkanut matkia. Iskä on ihan raivoissaan ja on yrittänyt kaikkea, olla huomaamatta, keskustella asiasta, suuttua... ei toimi, varsinkin kuopus käyttää tuota etunimeä aivan spontaanisti ja esikoinen taas vähän kiusallaan, kun on nähnyt miten se iskää hermostuttaa.
Eiköhän tuo mene ohi teilläkin, vaikka toki vanhempien sisarusten malli vaikuttaa, mutta jossain vaiheessa lapsesi varmasti alkavat taas kutsua sinua äidiksi. Näin lohduttelen miestänikin, että eiköhän se " iskä" sieltä taas jossain vaiheessa tule!
Meillä ainakin vastaavanlainen on ohimenevää; kausia tulee ja menee. Ensin 1,5-vuotiaana lapsi keksi itse kutusa minua äityliksi, mikä oli mielestäni suunnattoman noloa. Sitten tuli jonkun aikaa kestävät etunimikausi. Enimmäkseen kutsuu minua kuitenkin äidiksi. Itselleni kaikki nimitykset ovat olleet ok, jopa tuo äityli (vaikka julkisesti vähän nolostelinkin). En ole siis tehnyt nimitykistä mitään erityistä numeroa ja niin ne ovat vaihdelleet.
Ehkäpä sinun lapsesi testaa nyt valtaansa sinuun kun on löytänyt uuden, loistavan keinon. Koita kestää!