Taisin ylireagoida, mutta helvetti, että vituttaa... :o(

Mulle on kanssa joillain tavaroilla TODELLA paljon tunnearvoa ja sitten kilahdan jos joku esine on lopullisesti piloilla.

että piukahtaa pikkuasioistakin.

Hanki apua ajoissa.



Ps. tämä on kirjoitettu kaikessa ystävyydessä

jotka joskus hiiltyvät.

Kunnon ihmisellähän ei koskaan vituta, eikä väsytä. heti vain purkkia kouraan.

uuteen sohvaan tulee likaa jne., jne., jne., mutta - heitit kaukarin seinään?



Mitä sitten rähjäät? olet itse osoittanut, että teillä ei ole niin väliksi hajottaa tavaroita. Oliko ensimmäinen kerta kun reagoit hajottamalla jotain? Veikkaan, että ei.



Ei sen ole niin väliksi vaikka jotain hajottaa. Äitikin tekee niin, ja vieläpä tahallaan, se on perheen tapa.

Tuntu siltä, että kaikki oma on viety, ei omaa tilaa, ei omaa aikaa, ei omia tavaroita, joita muut kunnioittaisivat. Elä muiden tahdissa, omassa tahdissa elämiseen ei ole mahdollisuutta, ellet sitten halua tuntea itseäsi huonoksi puolisoksi ja äidiksi. Tuttuja tunteita! Täytyisi osata olla terveesti itsekäs ainakin joskus.

Tämän päivän maailmassahan ei ole enää lupa tuntea kiukkua eikä iloa, pelkkää tasaista pötköä vaan.... Ei vaan, ap, ymmärrän sua täysin. Mutta usko pois, toi menee ohi. Kuitenkin sulla oli ihan täysi oikeus tuntea noin. Huolestuttavampaa olisi, jos mikään ei tuntuisi miltään.

Vierailija:

Hanki apua ajoissa.

Ps. tämä on kirjoitettu kaikessa ystävyydessä

Minulla on väsyneenä ja stressaantuneena joskus kilahtanut ja olen vintannut jonkun seinään. Tyynyn pari kertaa ja kerran nakkasin maidot kupista lavuaariin.

Elämä on. Joskus vain asiat purkaantuu johonkin ihme asiaan ja kamelin selkä katkeaa.

Itke itkus ja sitten kun rauhoitut, mieti, mitä tässä on taustalla. Työväsymystä, huolia, univelkaa, lapsen sairastamista ja huolta tms.

Sen jälkeen voitkin selittää miehelles ja lapselles, mistä tää oikeastaan johtui.



Miksi muuten lapsille sallitaan tempperamenttiero, mutta äitien pitäisi olla samaa myhäilevää ja hymyilevää massaa?

Samaa massaa ei tarvitse olla mutta temperamenttierot eivät edellytä ketään hajottamaan paikkoja.

Toivottavasti et laskenut kirjoitustani tuohon paskaa niskaan sarjaan..?



Ei ollut tarkoitus. Oikeasti vain reaktiosi oli hyvinkin ylimitoitettu ja ei kuulostanut " normaalille" . Ja jos lapsesi on 4v, tulisi noin pienen kanssa hillitä omia reaktioitaan.



Huuto, itku reaktiona olisivat vielä ihan ok, mutta kaukosäätimen hajoitus vain pisti miettimään..



Jos kuitenkin reaktiosi oli sinusta ok ja olet oikeasti tasapainossa, niin PAHOITTELUNI

hajottaa paikkoja.

Näinhän tää menee.

masennuslääkkeitä. Ovat sen verran railakkaampia käänteissään.

Aikuisina sellainen riehakas käytös ei ole sallittua.

Niin huutonetistä ainakin :)



Saako udella mikä lasi on moisen kiventakana tai tyrkyllä isolla rahalla?

hetihän täällä tulis vastauksia että jätä heti moinen väkivaltainen riehuva hullu ennen kuin se hakkaa sut jos joku vaimo kertois, että lapsi hajotti vahingossa lasin ja mies alkoi hulluna raivota, huutaa ja rikkoa tavaroita.

Kuulostaa kovin tutulle...

Mies rikko mun kahvimukin joka oli lapsena saatu ja jotain 25vuotta vanha ja tunne arvoo oli tosi paljon ja kyl itkua väänsin siit mukista.. :O(

Oli viel piiolottanu roskiin sen etten löytäis ja aloin sit ettii mukiani ja sillon tunnusti et oli rikki menny, vahingossa sitä en sit tiää..

se, että mies ei ole " kuunnellut" vaimoaan pitkään aikaan ja nyt vain tuli se mitta täyteen.

Muistan aikoinaan kun mies ns. käveli minun mielipiteiden yli. Jokin pieni asia oli sitten se, että tuntui minusta isolta muurilta ja ylireagoin. Asia johti siihen, että saimme keskusteltua asioista ja tilanne on korjaantunut.

Mies oli alkanut pitää minua niin päivänselvänä, ettei huomioinut minun haluja ja mielipiteitä. Säikähti pimahtamisestani niin, että huomasi, että olen muutakin kuin huonekalu perheessä.

Mutta eiköhän se hajonnut lasi kannata nyt kuitenkin laittaa roskiin, eikä alkaa museoimaan sitä.

Huudosta ja ebaysta jos löytäisit samanlaisen lasin tilalle. Myös käytettyjen tavaroiden liikkeessä voisi olla tai kirppiksessä. Millainen oli kyseessä?

Voihan olla, että jonkun meidän kaapeista löytyy juuri samanlainen pariton lasi...

Mikä teidät ajaa tuohon pisteeseen? Ei kukaan mun tutuista kilahtele ja heittele tavaroita seinille, vaikka ollaan varmasti kovemmilla kuin useimmat äidit: tehdään erittäin stressaavaa työtä, on pieniä lapsia, korvatulehduksia, valvomista jne. Silti. Ei normaali ihminen sekoa ihan pienestä ja tilannehan vaan pahenee, kun alkaa käyttäytyä väärin ympäristöään kohtaan. Hermotustuminen tai äänen korottaminen on eri asia kuin heitellä tavaroita, kiroilla hillittömästi ja heittäytyä draamakuningattareksi.

Vierailija:

Minulla on väsyneenä ja stressaantuneena joskus kilahtanut ja olen vintannut jonkun seinään. Tyynyn pari kertaa ja kerran nakkasin maidot kupista lavuaariin.

Elämä on. Joskus vain asiat purkaantuu johonkin ihme asiaan ja kamelin selkä katkeaa.

Itke itkus ja sitten kun rauhoitut, mieti, mitä tässä on taustalla. Työväsymystä, huolia, univelkaa, lapsen sairastamista ja huolta tms.

Sen jälkeen voitkin selittää miehelles ja lapselles, mistä tää oikeastaan johtui.

Miksi muuten lapsille sallitaan tempperamenttiero, mutta äitien pitäisi olla samaa myhäilevää ja hymyilevää massaa?