Onko sinusta noloa tai vaikeaa pyytää lastenhoitoapua vanhemmiltasi?

niin ei oikein huvita enää pyytää, kun pettyy kuitenkin

En ole saanut mitään muuta apua/tukea kotoa koskaan.

ole vaikeaa, mummi se pyytää hoitoon ja kehoittaa minua tekemään jotain omaa juttua/hoitamaan asioita. Kehtaisin kyllä itsekin pyytää hoitoapua.

olemme myös soittaneet. jonkun kerran ovat itse soitelleet että menkää lauantaina yhdessä shoppailemaan tai illalla ystävien luo. meille ovat tulleet lasta hoitamaan. olemme tosi onnellisia ihanista vanhemmista joilta huoleti saamme apua tarvittaessa ilman omantunnontuskia...

Niin oma isä haluaa auttaa mutta 500km välissä, mutta appivanhemmat taas on noin 100metriä niin eivät VIITSI auttaa vaikka olen viimeisillään raskaana. On se helvetti ettei lapsenlapsen kanssa edes joskus olla, tuntuu kun he pelkäisivät koko iki-ihanaa lastani joka on maailman kiltein.

Lapsikin ihmettelee kun muiden ukit ja mummot käy heillä ja jopa leikkii, mutta omat ei. Mieheni on heille sanonut ja ei se auta.



olen itsekkin pyytänyt ja auttanut heitä KAIKESSA, niin kiitos on siinä että ei he kehtaa tulla, mikä lie vikana. Mutta ottaa päähän sillä ei lapsenlapsi kauaa ole lapsi. Kannattas nauttia lapsenlapsesta kun vielä voi, eikä marsiat sitten haudassa kun jäi tekemättä sitä ja tätä.

Viimeksi lääkärissäkäynnin takia, mummu kieltäytyi. Toki on oikeus kieltäytyä, mutta en kehtaa enää kysyä.

Vierailija:

Olen aina ajatellut, että jokainen hoitakoon omat lapsensa. En halua, että lapsistani on kenellekkään vaivaa.

Miltä sinusta tuntuisi, jos omat lapsesi ajattelisivat noin ja sen seurauksena ikävöisit lastenlastesi seuraa?

Tänään äitini kävi tuomassa meille lihasoppaa, lihakääryleitä, korvapuusteja jne. Olen kahden lapsen yh, kaikki ollaan flunssassa, lapset nyt nukkumassa.



Äitini sanoikin, että koska minä joudun tekemään töitä koko kesän (olen opiskelija), niin hän voisi ottaa touko- sekä elokuussa lapset kanssaan mökille viikoksi, että lapsilla ainakin olisi lomaa.

Yleensä meillä menee niin päin, että poika ja isovanhemmat sopivat keskenään yhteisestä viikonlopusta ja me keksitään miehen kanssa siihen ajankohtaan jotain kivaa.



Jos todella tarvitaan apua, sitä pyydetään ja saadaan. Paikkoja on monta, joten jos yksi isovanhempi on estynyt, kysytään seuraavalta.



Poika on nyt pieni koululainen, joten nämä loma-ajat ovat aiheuttaneet vähän miettimistä. Syysloma ja joululoma jaettiin isovanhempien ja opettajatädin kesken. Kaikki halusiva ja saivat viettää aikaa pojan kanssa, mutta kenenkään ei tarvinnut koko viikkoa varata hoitoavuksi.



Ehkä meillä tilannetta helpottaa se, että poika on sukujensa ainoa lapsenlapsi, luonteeltaan rauhallinen ja kaikkien isovanhempiensa silmäterä. Meidän pitää olla tarkkana, ettei kukaan isovanhemmista jää vähemmälle huomiolle ;)

Toinen lapseni on erityislapsi (terapiaa, lääkärikäyntejä usein/joka vko), toinen pääsee siksi aikaa mummolle kun toinen on terapiassa. Tai sitten isovanhemmat tulevat meille hoitamaan. Meillä siis niin päin että minua jo hävettää se avun määrä, jonka joka viikko meille antavat. Lisäksi ottavat lapsia yökylään. Tooiset isovanhemmat eivät käy edes katsomassa lapsia kuin muutaman kuukauden välein.

Joten ei sitä tule pyydettyä kun n. 2 krt vuodessa.

näemme siis harvoin, joten ei tule usein pyydettyä.

Siskoni perheineen asuu lähellä, mutta häneltä on vaikea pyytää apua. En viitsisi vaivata heitä, kun on heillä omatkin kiireensä.

päässä ja tuo ainokainenkin vasta vauva. Eli ei ole vielä ollut tarvetta... aina, kun mun vanhemmilla ollaan käymässä, niin mun äiti patistaa mua milloin mihinkin (kauppaan hakemaan jotain todella " tärkeää" , koiralenkille tms...), jotta " mummu saa olla lapsenlapsen kanssa" . Isäni vielä hieman arkailee, kun on niin pieni tuo meidän vauva. Miehen isä on ihan innoissaan tuosta tulokkaasta kanssa, anoppini ei kai niinkään. On anoppinikin siis onnellinen siitä, että me olemme " löytäneet toisemme ja perustaneet perheen" , mutta lastenhoitoapua ei sieltä taida tulla. Välimatkaakin on kyllä 600km.

En mä usko, että mä sitä nolona / hankalana koen, jos joskus mummua tai pappaa sitten tulevaisuudessa pyydän hoitamaan lasta. Mullakin kyllä vähän sellainen asenne (kun kaikki isovanhemmat vielä työelämässä), että lapsi saa mennä " hoitoon" isovanhemmilta, mutta aloitteen olisi hyvä tulla heiltä. Noh, tuntien nuo isovanhemmat, niin aloitteita varmasti tulee (liiankin kanssa).

Munkin mielestä lapsenlapset rikastuttavat monien elämää ja isovanhemmilla on täysi oikeus nauttia heistä :) Helppohan se on sanoa, kun on niinkin ihanat isovanhemmat kuin meidän ipanalla on.

Auttavat mielellään, mutta toivon, että osaavat sanoa, jos eivät joskus voikaan auttaa.

Meillä tyyli on se että " alustavasti" lupaavat ja lapsille sitten puhuvat, että sitten kun tulette yökylään. Yleensä sitten päivää ennen äitini soittaa, että ei nyt käykään, kun ajattelivatkin lähteä tanssimaan tms. Ja minä sitten selitän lapsille etteivät pääse mummolaan ja saan lasten raivarit omaan niskaan. Nyt ei puoleentoista vuoteen ole mummoja tai ukkeja kysyttykään mihinkään, käytetään mll:n hoitajia, ainakin tulevat kun on sovittu (ja tämä on mummojen mielestä ihan rahanhaaskausta). Meillä molemmat mummolat kymmenen minuutin ajomatkan päässä, mutta ehkä joka toinen kk nähdään. Meidän lapset ainoat lapsenlapset, mutta eivat vaan kiinnosta kun on omatkin kiireet noilla isovanhemmilla. Meillä kyllä lapset jo isompia, eikä isointa enää saa edes mukaan mummolaan, ovat niin vieraantuneita... Harmittaa lasten puolesta. Minä en niinkään olisi hoitoapua vailla, mutta jos edes kävisivät meillä tai kutsuisivat käymään.

Tämän vuoksi en pyydä juuri koskaan hoitoapua. Vapaa-aika hoidetaan miehen kanssa niin, että toinen jää kotiin ja toinen pääsee rentoutumaan.

Niin toivon, että nuo omat pojat saisivat aikanaan lapsia (tai mielellään ajoissa noin 20 vuotiaina). Ja voisin olla hoitoapuna. Mutta senpä aika näyttää miten käy. Tai mahiksia vois olla jo muutaman vuoden päästä, mutta vaikuttaa sille, että nykyään aletaan lisääntyä vasta 30-40 vuotiaina, siis aivan liian myöhään :(

kun tulin raskaaksi äidin kommentti oli, että millä hänet elätät?

ehkä se juontaa siitä