Vanhemmat sekaisin ? Kantelut opettajista lisääntyneet.
Ymmärrän toki että osa niistä on aiheellisia mutta en usko että kaikki ovat. Opettajia kiusataan niin oppilaiden kuin heidän vanhempiensakin taholta.
Curling-vanhempia lienee nämä valittajat kun Nico-Petteriä ja Janica-Jessicaa kielletään koulussa onhan siihen puututtava kun he eivät ole tottuneet sellaiseen.
Juttu www. karjalainen. fi
Vanhemmat kantelevat opettajista yhä herkemmin
Länsisuomalaiset vanhemmat kantelivat huomattavasti useammin kuin itäsuomalaiset.
Opettajista ja muista opetusalan ammattilaisista kannellaan lääninhallituksille entistä enemmän. Viime vuonna kanteluja laitettiin vireille 197, kun luku oli vuotta aiemmin 160.
Länsi-Suomen lääninhallitus sai viime vuonna vastaanottaa todellisen kantelujen vyöryn. Kun tapauksia oli toissa vuonna 60, viime vuonna määrä oli 101.
Lakimies Esko Lukkarinen Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosastolta kuvailee tilannetta täydelliseksi mysteeriksi. Hän kertoo, että kiivas tahti on jatkunut myös tänä vuonna. Kanteluja jätetään vähintään kaksi viikossa.
¿ Selvä ilmastonmuutos on tapahtunut. Luvut kielivät varmasti enemmän kouluympäristön muutoksesta kuin opettajista.
Itä-Suomen läänissä kanteluja tehtiin sen sijaan viime vuonna edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2007 kirjattiin 17 vireille tullutta kantelua, mikä on kuudesosa lännen luvuista. Toissa vuonna Itä-Suomessa jätettiin 24 kantelua.
Lääninhallitukselle voi tehdä kantelun lainvastaiseksi tai virheelliseksi katsomastaan päätöksestä tai toiminnasta. Kantelijan ei tarvitse olla asianosainen.
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n lakimiestä Markku Poutalaa eivät nousevat kanteluluvut yllätä. Merkit ovat olleet ilmassa.
¿ Kuten muuallakin yhteiskunnassa, vanhempien aktiivisuus on lisääntynyt, ja samalla sietokynnys puuttua asioihin on madaltunut.
Poutalan mukaan on yhä yleisempää, että vanhemmat eivät ota ongelmatilanteissa yhteyttä kouluun vaan kääntyvät suoraan lääninhallituksen tai eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen.
Opettajia uhataan yhä herkemmin myös oikeustoimilla ja iltapäivälehtijulkisuudella. Poutala kertoo saavansa jo viikoittain puheluja opettajilta, jotka ovat joutuneet oppilaiden vanhempien pompoteltavaksi.
¿ Pahimmillaan opettajat eivät saa rauhaa edes öisin tai viikonloppuisin. Kiusaajat lähestyvät tekstiviesteillä, puhelimella ja sähköpostilla. Moni kiusan kohteeksi joutuneista soittajista on jo menettänyt terveytensä tai työkykynsä.
Kommentit (8)
Ennen kunnioitettiin auktoriteettejä ja opettajaa jo asemansa vuoksi.
Nyt meno on hillitöntä.
Tärkeää on nimenomaan tehdä yhteistyötä opettajan kanssa, myös vanhempien on kunnioitettava opettajaa ja hänen osaamistaan.
En ole opettaja, olen keski-ikäinen äiti joka ei ole hankaluuksissa lastensa eikä opettajien kanssa. Meillä on kuri ja kunnioitus.
Vierailija:
Itse esim. katson olevani kasvatusalan ammattilainen, vaikken vielä olekaan valmistunut maisteriksi. Opiskelen opettajaksi ja olen työskennellyt alalla seitsemän vuotta. Väitän, että minä ja kaltaiseni, alalle vahvasti orientoituneet, mutta muodollisesti epäpätevät sijaisopettajat (vakituisia töitä emme luonnollisestikaan ilman pätevyyttä saa) tuskin annamme aihetta lisääntyneille valituksille.Epäpäteviä opettajia on ollut AINA. Se ei mielestäni ole riittävä syy opettajan auktoriteetin ja tilannetajun kyseenalaistamiselle.
Minusta yksi syy on arvojen muuttuminen (vai suorastaan niiden puuttuminen...) ja itsekkyyden lisääntyminen. Lapselle opetetaan pienestä pitäen, että hän on oikeutettu toimimaan omien mielihalujensa mukaan, että hänellä on OIKEUS erityiskohteluun. Koulun pitäisi olla hauskaa, viihdyttävää, tarpeeksi helppoa (tai toisaalta " maailman älykkäimpien lasten" vanhempien mielestä kyllin haastavaa) ja omalle kullannupulle erityisesti sorvattua. Vanhemmilla ei ole halua työskennellä yhdessä opettajan kanssa, vaan suhteesta rakennetaan " me vastaan opettaja" -tyyppinen asetelma, jossa vanhemmat ovat aina oman lapsensa puolella ja kuvittelevat opettajan (jolla nimenomaan on velvollisuus ottaa myös ikävät asiat puheeksi) pahikseksi, joka huvikseen kiusaa oppilaitaan.
Aiemmin homma toimi karkeasti ottaen näin (fyysistä rangaistusta en kannata, mutta se oli faktista todellisuutta vielä 50-luvullakin): Petteri näytti kieltä opettajalle, joten joutui nurkkaan häpeämään ja sai opettajalta karttakepillä näpeille. Mitä teki Petteri isä? Pieksi opettajan? Ei tietenkään - vaan antoi Petterille vielä kotona selkäsaunan varmemmaksi vakuudeksi.
Nykyään homma menee (esimerkiksi) näin: Petteri potkaisee opettajaa kipeästi sääreen ja kutsuu tätä huoraksi. Opettaja kutsuu Petterin vanhempineen kasvatuskeskusteluun asian tiimoilta. Mitä tekee Petterin isä? Antaa Petterille selkäsaunan? Ei tietenkään - vaan kutsuu opettajaa huoraksi ja lähettää varmemmaksi vakuudeksi uhitteluviestin vielä illalla sähköpostitse.
a) peruskasvatusvastuun kantajana
että
b) palveluntarjoajana, jolle voi soitella kuin puhelinpalveluun ja valittaa, kun lapsi ei saa todistusnumeroa siksi, ettei voinut tulla kokeeseen, kun sattui juuri olemaan kampaajalla,ja muuta yhtä tyhmää...
Hupsuimpia esimerkkejä tuo mainitsemani kampaajajuttu, mutta yläluokilla jo näköjään yleisehkö.
Kuitenkin nämä kaksi outoa roolia ovat suuressa ristiriidassa keskenään. Peruskasvatusvastuu on kuitenkin vanhemmilla, eikä opettaja (lakien tahi yleisen oikeudenmukaisuuden mukaan) ole palveluntarjoaja, jota raivopäissään voi hyppyyttää. ´
Ymmärtämättömiä opeja varmasti löytyy maailmasta, kuten minkä tahansa ammatin edustajista, mutta isoin ongelma on vissiin se, ettei opea osata erottaa puhelinoperaattorin valituspuhelimesta..?
Toisaalta Suomessa on harvinaisen hyvät opettajat: Maailman mittakaavassa alaluokkien opettajien ylempi korkeakoulututkinto on harvinaisuus. Samoin harvinaista on se, että opettajan ammatti on meillä perinteinen ja arvostettu sivistysammatti. Se takaa laatua sikäli, että opettajaksi pitää haluta ja olla valmiuksia.
uksen, tuntuvat kovasti puoliaan pitävän täälä. Metelillä ja ilman.
Ei ole nykyään enää mitään kunnioitusta.
Itse esim. katson olevani kasvatusalan ammattilainen, vaikken vielä olekaan valmistunut maisteriksi. Opiskelen opettajaksi ja olen työskennellyt alalla seitsemän vuotta. Väitän, että minä ja kaltaiseni, alalle vahvasti orientoituneet, mutta muodollisesti epäpätevät sijaisopettajat (vakituisia töitä emme luonnollisestikaan ilman pätevyyttä saa) tuskin annamme aihetta lisääntyneille valituksille.
Epäpäteviä opettajia on ollut AINA. Se ei mielestäni ole riittävä syy opettajan auktoriteetin ja tilannetajun kyseenalaistamiselle.
Minusta yksi syy on arvojen muuttuminen (vai suorastaan niiden puuttuminen...) ja itsekkyyden lisääntyminen. Lapselle opetetaan pienestä pitäen, että hän on oikeutettu toimimaan omien mielihalujensa mukaan, että hänellä on OIKEUS erityiskohteluun. Koulun pitäisi olla hauskaa, viihdyttävää, tarpeeksi helppoa (tai toisaalta " maailman älykkäimpien lasten" vanhempien mielestä kyllin haastavaa) ja omalle kullannupulle erityisesti sorvattua. Vanhemmilla ei ole halua työskennellä yhdessä opettajan kanssa, vaan suhteesta rakennetaan " me vastaan opettaja" -tyyppinen asetelma, jossa vanhemmat ovat aina oman lapsensa puolella ja kuvittelevat opettajan (jolla nimenomaan on velvollisuus ottaa myös ikävät asiat puheeksi) pahikseksi, joka huvikseen kiusaa oppilaitaan.
Aiemmin homma toimi karkeasti ottaen näin (fyysistä rangaistusta en kannata, mutta se oli faktista todellisuutta vielä 50-luvullakin): Petteri näytti kieltä opettajalle, joten joutui nurkkaan häpeämään ja sai opettajalta karttakepillä näpeille. Mitä teki Petteri isä? Pieksi opettajan? Ei tietenkään - vaan antoi Petterille vielä kotona selkäsaunan varmemmaksi vakuudeksi.
Nykyään homma menee (esimerkiksi) näin: Petteri potkaisee opettajaa kipeästi sääreen ja kutsuu tätä huoraksi. Opettaja kutsuu Petterin vanhempineen kasvatuskeskusteluun asian tiimoilta. Mitä tekee Petterin isä? Antaa Petterille selkäsaunan? Ei tietenkään - vaan kutsuu opettajaa huoraksi ja lähettää varmemmaksi vakuudeksi uhitteluviestin vielä illalla sähköpostitse.