Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kysymys uusperheellisille

Vierailija
20.02.2008 |

Miten selitätte pienille lapsille isä-äiti -kuviot? Olen elänyt siinä uskossa että lapsella on isä ja äiti, ja muut on sitten jotain muuta. Lapseni kutsuvat miesystävääni etunimeltä. Nyt on lasten isä selittänyt pienemmälle (4-v) että hänen naisystävä on nyt puoliksi lasten äiti. Vanhempi lapsi suuttui ja sanoi että heillä on jo äiti. Mutta tämä pienempi ei ihan ymmärrä. Enkä ihmettele. Onko pakko olla äitinä/isänä/puolikkaana lapselle jolla on jo vanhemmat olemassa? Ehkä olen vain tyhmä kun en ymmärrä. Mut minusta on turha sotkea pienen lapsen ajatuksia jollain puolikkailla tai " uusilla vanhemmilla" .

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
20.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

He eivät ole menneet sekaisin. Varsinkin, kun saduissa on äitipuolia.



Nämä " äitipuoli" ja " isäpuoli" -termien kammot vaivaavat useimmiten vain vanhempia, ei lapsia.

Vierailija
2/8 |
20.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

saati tuhrimista näistä " teillä on äiti ja teillä on äitipuoli" selityksistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
20.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

se miten asia selitetään. Tässä tapauksessa asia oli jäänyt täysin epäselväksi lapselle, hän kyseli jatkuvasti asiasta ja vaikutti ahdistuneelta sitä pohtiessaan. Tässä tapauksessa minusta on kyse jostain aikuisten halusta päteä, ei siinä lasta paljon ajatella jos vain kerrotaan että nyt onkin toinen äiti. Pyh sanon minä.

ap.

Vierailija
4/8 |
20.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

loukkaisi VALTAVASTI jos joku sanoisi olevansa minun lapsilleni äiti edes miljoonasosalta. MINÄ olen lasteni äiti, ei kukaan muu. Sairasta minusta, ja kuten joku tuossa kirjoittikin, aikuisten tarpeista lähtevää kutsua itseään puolikkaaksi äidiksi. Ei lapset tarvitse toista äitiä. Hävetkää. Lasteni äitiys on minulla, ei sitä kukaan muu voi jakaa kenellekään muulle.

Vierailija
5/8 |
20.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

etunimellä puhuttiin miestä. Tyttö tapasi ja tapaa edelleen isäänsä säännöllisesti ja on ollut selvillä siitä kuka on isä jä kuka ei. Muistaakseni eskari-iässä tyttö sitten kysyi, voiko hän alkaa sanomaan tätä uutta miestä " Pekkaa" , isäksi. Vastasin hänelle näin:" sä voit sanoa Pekkaa isäksi tai Pekaksi tai miksi vaan ikinä haluat, iskä sulle on kuitenkin aina iskä. Varmaan oli kavereiden kanssa helpompi puhua isästä kuin Pekasta, tiedä häntä.



Hetken aikaa tyttö sitten isäpuoltaan isäksi kutsui, mutta kun ex-mies, tytön isä siis kuuli tästä asiasta, hän veti kauheat kilarit mulle, että mä olen aivopessyt likan.. Ajan saatossa palattiin taas Pekkaan.



Pikkusiskon synnyttyä tyttö puhuu Pekasta isänä siskon kuullen.

Vierailija
6/8 |
20.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai normaalia ihmistä mitenkään VALTAVASTI loukkaa, jos lapsi sanoo toistakin naista äidiksi. Ei mun äitiys ainakaan sitä karise pätkän vertaa. En ymmärrä tätäkään ongelmaa... Outoa on toki, jos joku pyytäisi lasta sanomaan äidiksi, mutten siitä mitenkään loukkaantuisi. Korkeintaan sanoisin muksulle, ettei tarvi sanoa.

Vierailija:


loukkaisi VALTAVASTI jos joku sanoisi olevansa minun lapsilleni äiti edes miljoonasosalta. MINÄ olen lasteni äiti, ei kukaan muu. Sairasta minusta, ja kuten joku tuossa kirjoittikin, aikuisten tarpeista lähtevää kutsua itseään puolikkaaksi äidiksi. Ei lapset tarvitse toista äitiä. Hävetkää. Lasteni äitiys on minulla, ei sitä kukaan muu voi jakaa kenellekään muulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
21.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

luetun ymmärtämistä, eli 10 ei kirjoita loukkaantuvansa jos lapsi sanoo toista äidiksi, vaan jos joku muu kutsuu itseään lapsen äidiksi, edes puolikkaaksi. siinä on taas se valtava ero, ymmärrätkös?

Vierailija
8/8 |
21.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

t 12

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä seitsemän