Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Hei! Sinä jolle on tehty keisarileikkaus!

Vierailija
19.02.2008 |

Kuinka kauan meni toipumiseen?

Millaista liikkumisesi oli alkuun? Pystyitkö sängyssä kääntämään kylkeä ja olemaan makuuasennossa?

Miltä sektioarven ympärillä tuntui?

Huolestuttaa, kun en oikein kykene sängyssä olemaan ja kääntyilemään normaalisti.

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun pääsin synnäriltä kotiin, en enää tarvinnut kipulääkkeitä. Tietysti se haava oli vielä pitkään kipeä sen jälkeenkin. Kääntyily oli ihan tuskaa aluksi, mutta kun sitkeästi vaan kääntyy ja lähtee kävelemään, niin se paranee nopeammin.



Jos oot kauhean pitkään ollut kipeä, niin käy lääkärissä. Kai se haava voi tulehtuakin.

Vierailija
2/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aamulla leikattiin ja illalla olin jo pystyssä. Kävelemään ei annettu lähteä, mutta sain liikuskella rullatuolilla : ) Ja vessaan + suihkuun pääsin myös. En ollut mitenkään kipeä missään vaiheessa, voimaton vain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta olisinko ollut synnytyksen jälkeen vielä 4 päivää sisällä (lähinnä lapsen takia).



2

Vierailija
4/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta tottakai pitää noustessa muistaa oikeat liikeradat: kyljen kautta ylös ja suunnitella kaikki nostot sen mukaan, ettei vatsan aluetta tarpeettomasti kuormita. Ensimmäisen parin viikon aikana kilometrinkin kävely heikotti. Mutta siitä vain lisää pituutta matkoihin, se jumppaa jo hyvin tätä vatsan seutua. Pikku hiljaa lisää harjoitusta.



n. 4kk sektiosta olin punttiksella, eikä leikkausarpi enää vaivannut. Samoin aloin oppia taas uudestaan hahmottamaan vatsan alueen lihaksia.



Sektiohan on leikkaus, eli pitää muistaa, että siellä on revitty paikkoja auki. Joihinkin kohtiin tunto voi palautua jopa 3-5 vuotta.



v. 2002 sektioitu, ja täysin parantunut

Vierailija
5/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kipulääkettä käytin viikon verran. Kotona ei kipuja enää ollut lainkaan (olin sairaalassa 8 päivää sektion jälkeen).

Vierailija
6/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kylkeä ei oikein voinut kääntää, oli hankala nukkua jne.

Sitten alkoi toipuminen, esikoisen leikkauksen jälkeen olin sairaalassa 6 päivää, kuopuksen jälkeen pakolliset 4 päivää.

Kipulääkettä en tarvinnut enää kotiutumisen jälkeen.

Arven ympäriltä tuntui sellaiselta turtalta, ihan kuin puutunut. Ja esikoisen jälkeen en pystynyt hallitsemaan vatsalihaksia mitenkään, maha vaan hytkyi kun nauroi... Kuopuksen syntymän jälkeen ei ollut tuollaista ongelmaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkään ihan kamalasti noiden sisäisten haavojen repeämistä, että senkin takia stressaannun.

Sanokaa jotain lohduttavaa! Tässä on vielä ne 3 viikkoa oltava ihan hissukseen. :´(

-ap

Vierailija
8/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me ihmiset olemme niin erilaisia.



Itselleni tehtiin niinkin pieni operaatio kuin laparoskopia, ja toipuminen kesti monta helvetillistä viikkoa, vaikka jotkut sanoivat, ettei se tunnu missään. Kaipa se riippuu myös leikkaavasta lääkäristä, itse haavasta, kudoksista jne.



Olepa huoleti!!



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Me ihmiset olemme niin erilaisia.

Itselleni tehtiin niinkin pieni operaatio kuin laparoskopia, ja toipuminen kesti monta helvetillistä viikkoa, vaikka jotkut sanoivat, ettei se tunnu missään. Kaipa se riippuu myös leikkaavasta lääkäristä, itse haavasta, kudoksista jne.

Olepa huoleti!!

Vierailija
10/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Pelkään ihan kamalasti noiden sisäisten haavojen repeämistä, että senkin takia stressaannun.

Sanokaa jotain lohduttavaa! Tässä on vielä ne 3 viikkoa oltava ihan hissukseen. :´(

-ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aamulla nousin ylös ja kävelin vessaan. Ekalle kerralle tunki hoitaja mukaan. En tarvinut särkylääkettäollenkaan.

Pari päivää käveli vähän kumarassa. Kyllähän se kyljen kääntö ainakin oli siellä sairaalassa ollessa hidasta. Olin 5pv sektion jälkeen siellä. Vauvalla oli keltaisuutta, että siksi ei olis aikasemmin voitu lähteä.



Kotona haava ei ollut kipeä. Vaikka siten kylä tulehtuikin. Ja haavan avaaminen ei yllä ollu kovin kivaa.

Arpi oli pitkään tunnoton. Jossain ohjeissa sanotaan, että pitäisi puolen vuoden sisällä tuntua jo normaalilta, mutta kyllä mulla se tunnottomuus kauemmin kesti. En osaa sanoa tarkasti kyllä kauanko. Pikkuhiljaa normalisoitui.

Vierailija
12/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heips:)



Ei aina ole niin paha, ekalla kerralla leikkauspäivän ilta järkky pahoinvointi, aamulla ohi ja kaks päivää kumarassa kävelyä mut neljännen aamuna kotiin,vointi ihan hyvä.

Tokalla kerralla kerroin tuosta pahoinvoinnista etukäteen ja kun se iski taas leikkauspäivän jälkeisenä aamuna, sain jonkun pahoinvointipiikin, nimeä en muista, helpotti melkein heti ja seuraavana päivänä pääsin jo kotiin, tosin erikoisluvalla, mutta oloni oli aivan liian mainio sairaalassa oleskeluun joten pyysin päästä kotiin, viikon päästä aloitin jo reippaat kävelylenkit:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

molemmilla kerroilla olin 2 yötä sairaalassa. Toinen lapsista syntyi aamulla, toinen illalla. Kipeää tekee aluksi mutta voin kertoa että sen kivun unohtaa nopeasti ja pian tekee jo mieli uudestaan laitokselle :)

Nopeasti ylös sängystä niin toipuminen nopeampaa.

Vierailija
14/14 |
19.02.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Heips:)

Ei aina ole niin paha, ekalla kerralla leikkauspäivän ilta järkky pahoinvointi, aamulla ohi ja kaks päivää kumarassa kävelyä mut neljännen aamuna kotiin,vointi ihan hyvä.

Tokalla kerralla kerroin tuosta pahoinvoinnista etukäteen ja kun se iski taas leikkauspäivän jälkeisenä aamuna, sain jonkun pahoinvointipiikin, nimeä en muista, helpotti melkein heti ja seuraavana päivänä pääsin jo kotiin, tosin erikoisluvalla, mutta oloni oli aivan liian mainio sairaalassa oleskeluun joten pyysin päästä kotiin, viikon päästä aloitin jo reippaat kävelylenkit:)