Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ihanaa, että Hannele Lauri katsoo hymyillen tulevaisuuteen, kertoessaan isänsä kuoleman aiheuttasta surusta. -Iltalehti ev
19.02.2008 |
Kommentit (6)
Olisivat tehneet minusta jutun kun menetin isäni 24-vuotiaana ollessani raskaana ja odottaessani esikoistani!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Olisivat tehneet minusta jutun kun menetin isäni 24-vuotiaana ollessani raskaana ja odottaessani esikoistani!
ja vaikka suru onkin suuri, oli se selkeä yhden ajanjakson päättyminen, vanhan ja väsyneen miehen astuminen tästä ajasta ikuisuuteen. Jokapäiväinen huolehtiminen jäi pois ja surun pohjavärityksenä on tietyn asteinen helpotus.
Nyt voi ihan oikeasti katsoa uusin silmin tulevaisuuteen. Moneen vuoteen en esim. ole viitsinyt lähteä pitkälle matkalle, kun taustalla on ollut huoli isän voinnista.
Jaksamista Hannele Laurille, suru on varmasti kuitenkin suuri.
Toki saa itkeä ja ikävöidä, mutta yhdeltä tutultakin (perheelliseltä) elänmä suunnilleen loppui, kun iäkkäät vanhyemmat kuolivat. Ei voi käydä töissä, ei nukkua jne....
Se vaan menee niin, että vanhat kuolevat.
Alue: Aihe vapaa
Ite olen menettänyt liian nuorena vanhemmat. Ei hymyilyttäny yhtään :(