*** Lokakuiset alkuviikkoon*****

Aloitanpa uuden viikon....



SOSEET Te, jotka jo annatte hieman kiinteitä tai joilla kokemusta aiemmista lapsista, niin kysymys: Millä määrillä aloitatte kiinteät päivässä, ja kuinka nopeasti kasvatatte määriä?



Juuri kun pääsin jokin aikaa sitten kehumasta, että korviketta ei mene kauheasti päivässä, niin määrät alkoivat nousta ihan kamalasti, yli litran meni ja tuntui, ettei sekään riittänyt. Niin sitten päätin aloitella kiinteitä, vaikka aluksi ajattelin, että odotan vielä. Aluksi vaavi oli ihan pihalla, mutta nyt parin päivän jälkeen osaa jo avata suunsa, kun lusikka lähestyy suuta ;) No, annan 2-3 tl riisipuuroa aamulla (täällä suositellaan aloitettavaksi sillä), sitten päärynää 3 tl päivällä ja EHKÄ puuroa pari teelusikallista illalla, tai sitten ei. Eli mistää isoista määristä ei vielä ole kyse ;)



Mukavaa viikkoa





AJL

Edelliset: http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=73&m=12442695&p=2&tmo…





SOSEET: esikoinen oli 3kk muistaakseni kun alkoi kiinteitä maistelemaa. Kyllä aika vauhdilla nostin soseitten määriä kun mahavaivaa einäyttäny tulevan. Ekaks just joku1-2 tl, seuraavana päivänä varmaa 2-4 tl ja sitte jo varmaa puolikas pilttipurkillinen japian niinpaljon ku muksun napa veti. Sitä en kyllämuista missä tahdissa otin uusia makuja.



Nyt tarvii laittaa typynukkumaa

s

Niistä uusista mauista piti vielä kirjottaa, että taisin sitäkin jaksaa sen kaks viikkoa esikoisen kanssa, että yksi maku/viikko tai jotain sinne päin. Kun hyvin maistu kaikki vauvalle eikä tosiaan mahavaivaa tullu ni aika rohkeesti annoin kaikkea. Peruna taisi olla ainoa, mikä selvästi ei sopinu eikä pallero siitä tykännykää, mutta äkkiähän sen huomasi, mikä ei sovi. Nyt oon tytölleki tarjonnu sitä maissipuuroa jo aika reiluja annoksia, tänäaamuna vetäs semmosen puolikkaan hedelmäsosepurkillisen verran suunnillee ja ihan hymyssä suin. :)



Nyt kuitenkin vissiin vähän alettava siivoilemaan.

Meidän vauvalla taitaa olla kakka tiukassa - ja unet myös. Tänään on nukkunut yhteensä 2h päikkyjä! :S Ei nyt ihan mahdotonta ole ollut, mutta melkoista kitinää kuitenkin... Toivottavasti huomenna paremmin.



AJL kyselin soseiden määrästä. Esikon kiinteät aloitettiin muistaakseni muutamalla tl:llä päivässä, olisinko kolme päivää aina antanut yhtä makua kerrallaan, sitten toista ja sitten näiden sekoitusta. Viikon jälkeen taisin jo antaa syödä niin paljon kuin halusi kun kaikki kerran meni hyvin.

Kuinka moni meinaa tehdä SOSEET ITSE? Minä en kyllä taida jaksaa, ja neuvolastakin aikoinaan sanoivat ettei niin puhtaita hedelmiä kaupasta tahdo saadakaan kuin kaupan soseissa käytetään. Esikolle jotain keittelin, mutta lannistuin kun se ei mitään niistä halunnut syödä... Nyttemmin onneksi syö hyvin ennakkoluulottomasti lähes kaikkea mitä tarjotaan (salaattivermeistä ei niin välitä).



Tänään väsytti niin kovasti että jätin jo kuoronkin väliin. On jotenkin henkinen väsy päällä, tuntuu ettei oikein mikään luista. Herkkuja vaan haluttais syödä ja istua viltin alla lukemassa sarjiksia... Joten lähdenpä tästä toteuttamaan itseäni! :)

Meillä aloiteltiin soseet bataatilla ja hyvin maistuu muutamien päivien jälkeen lisäsin jo porkkanaa. Nyt ajattelin lisätä maissi bataatin kanssa.

Päärynäsose kun itse keitin näytti myös maistuvan hyvin pienen puistatuksen jälkeen. Ajattelin tehä soseita jääpalapusseihin eri sekoituksia ainakin silloin tällöin säästäähänsiinä aika paljon. Teen

sitten ison kasan kerralla.

Hedelmäsoseita onkin melkein pakko ostaa ainakin jotain. Joku suositteli kakkavaivaisille myöskin luumun lisäksi ruusunmarjaa täytyy ostaa sitä itsekkin kun meillä on ongelmaa vatsan kanssa.

Aloittelen varovasti uusia makuja ja pidän vähän kirjaa mitä on mennyt.

Itse kun olen ollut tosi allerginen lapsena tietää sitten ainakin mitä on tullut annettua.

Voiko noita säilykehedelmiä vaan muussata...jos ostaa omassa mehussa????

Jostain tuli vastaan kirja ensilusikallisia siinä oli paljon kaikkia soseittein ohjeita mitä voi kokeilla yhdistellä..

Meillä flunssa alkaa helpottaa huh kyllä on ollut poikki ja väsy minä sekä vauva. Mut nyt koisimaan.

Kun ei muutakaan asiaa ole.



Esikoiselle tein aikoinaan soseet itse suunnillee sinne saakka ku pallero oli 8kk. Nyt eilen keitin tälle tylleröiselle bataattisosetta kolme jääpalarasiallista pakkaseen, en tiiä jaksanko kuitenkaan niin paljon itse tehdä ku mitä esikoiselle tein.



Muistankohan väärin, mutta mielestäni säilykkeitä ei saisi vielä vauvaikäisille antaa..?



Nyt hoputtavat pihalle, aurinkoista päivää kaikille!



s

Ihana ilma, tosin lumi kruunaisi sen. Harmittaa ihan lasten puolesta tälläinen lumeton talvi. Itse sitä muistelee että lapsena oli AINA talvisin paljon lunta, miten sitä hiihdettiin, potkukelkkailtiin jne.



Ei tässä enää itkut auta =). Alkaa jo huvittamaan miten toi yläkerran tyyppi antoi juuri meidän perheeseen tälläisen yösyöjän. Viime yönäkin söi välillä jo alle tunnin välein, muutama herääminen selvittiin onneksi pelkän tutin laitolla. Päivisin pikkuäijä on pääsääntöisesti aurinkoinen ja hymyilevä. Ja taas unohtuu yövalvomiset kunnes yö koittaa...



Huomenna tulee 4kk täyteen ja perjantaina on neuvola. Hyvin on kasvanut pelkällä rintamaidolla (ihanat makkarajalat) ja itse en jaksaisi vielä alkaa soseilla pelata kun imettäminen on niin helppoa ja kulkee ruoka aina mukana. Mutta jos helpottais noita öitä vähän niin ei sitten auta kuin alkaa lusikoimaan bataattia tjm. Perjantaina annetaan myös rotarokotteen toinen osa kunhan muistan sen apteekista hakea.



Mukavaa päivää, J

Todella rikkinäinen yö takana, poitsu huusi tunnin välein. En osaa arvaillakaan mikä voisi olla syynä, nenän tukkoisuus, mahdolliset tulevat hampaat, masuvaivat tai mikä lie. Aamukuudelta annoin maitoa ja särkylääkettä ja niistin nenän mutta eipä juuri vaikutusta ollut. Nyt äijä on ihan iloinen ja vauhdikas eikä yön huudot tuntuneet kyllä miltään masuvaivoilta, ehkä se on sitten tuo tukkoisuus joka pikkumiestä vaivaa. Katsotaan jos ens yö on yhtä rikkinäinen, jaksammeko tulla tapaamiseen. Kai me kuitenkin tullaan, vaikka pää kainalossa :-O



Nyt taas jo ennalta tuhoon tuomitulle päiväunille ulos....



Yrjö ja Veikka 20 vkoa

Mä totesin äsken, etten enää ikinä valita mistään. Kuulin, että lapsuudenystäväni vauva oli kuollut eilen. Tai itseasiassa siten, että äiti ei ollut enää tuntenut vauvan liikkeitä ja olivat menneet tarkistamaan asiaa ja vauva todettu kuolleeksi. Laskettuun aikaan oli 3 vkoa. Esikoinen tulossa, jota kauan yritetty ja joskus sanottu, että raskaaksi tuleminen on hyvin epätodennäköistä, jopa mahdotonta. Ja sitten käy näin :( Ihan sanattomaksi vetää. Äiti oli toivonut, että mahdollisimman moni tietäisi tästä ja ei tulisi tilanteita, että joku tulee kysymään jotain, sillä hän ei halua puhua asiasta. Itselle todellakin tuli tunne, että jaksan kyllä mitä vaan, kunhan saan pitää pikkuiseni ja mahdollisimman terveenä. Väsyttävää tällä hetkellä ihan hukassa oleva päivärytmi, josta alunperin piti tulla juttelemaan, mutta nyt sekin tuntuu jotenkin pieneltä murheelta. Torstaina on 4kk neuvola, jospa silloin kuulumisia iloisemmissa merkeissä ja mietteitä kiinteitten aloittamisestakin olisi.



Tintti ja Eeli 4kk

Tintti, otan osaa ystäväsi murheeseen :( Aivan kamalaa.. Kyllä tuollainen pysäyttää miettimään. Viime keväänä meidän mammapiirissä oli kauhea kuolemantapaus, kun 4-vuotias tyttö kuoli aivan yllättäen yöunien aikana. Syyksi todettiin aivoverenvuoto tai raju sydänkohtaus. Tapahtuma jätti jälkensä varmaan kaikkiin perheen jollain tavalla tunteneisiin ihmisiin. Se painaa vieläkin mieltä, kun jokin asia tai ihminen siitä muistuttaa. Itse en tuntenut perhettä hyvin.



On vaikea auttaa tuollaisessa tilanteessa mitenkään. Ehkä se, että on läsnä tarvittaessa ja kuuntelee on hyvä, ja jos voi auttaa joissain arkiasioissa. Tytön äiti halusi myös, että mahdollisimman moni tietäisi asiasta, ettei kukaan tule mitään kyselemään. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että pahinta on jos perhe jää yksin. Ja ihmiset myös pelkäävät, että heidät jätetään yksin ja muut alkavat karttaa heitä tapahtuneen vuoksi. Varmaan moni välttelee kohtaamisia sen vuoksi, ettei oikein tiedä mitä sanoa. Osaa voi aina ottaa ja se jopa lohduttaa (tiedän, kun minulta on kuollut läheinen ihminen). Pahinta tosiaan on, jos ihmiset vaikenevat ja kaikkoavat.



Meillä menee tällä hetkellä paremmin, kun tytteli nukahtaa yöunille vihdoinkin ilman suurempia proseduureja ja jopa hyvään aikaan eli 20.30 -21. Aiemmin hän ei oikein halunnut mennä yöunille ennen puolta yötä. Tuntuu, että illalla jäävä oma aika helpottaa kummasti tuota hermopuoltakin:)



SOSEET: meillä ei vielä maistella, mutta tyttömme onkin nuorimmasta päästä, kun syntyi marraskuun puolella:) Aion kyllä muutenkin viivyttää aloitusta vielä, sillä isoveljellä oli vauvana maitoallergia ja helposti olisi kuulemma voinut tulla muitakin allergioita. Esikoinen söi vain kuutta ruokalajia 1-vuotiaaksi, jottei muut allergiat niin helposti ' puhkeaisi' . Näissä asioissa on eri koulukuntia, mutta meidän kohdalla tämä keino ainakin toimi hyvin. Ei tullut muita allergioita ja se maitoallergiakin jäi pois 2-vuotiaana. Joten ajattelen, että on parempi vielä odotella kiinteiden aloitusta.



Kirjoittelen muita kuulumisia myöhemmin:)



Voimia kaikille ja erityisesti väsyneille äideille!!!



T. Kerttu ja tytteli 071107

Meillä pantataan kakkaa, kakataan hirmuiset tröötit ja pantataan taas... Ja tottahan se pistää itkemään, joko se ettei kakka tule, tai sitten se että jokapaikka on kakassa...



No, pienet on tosiaan murheet, kun vaikka niihin TINTIN kavereihin vertaa. Omassakin tuttavapiirissä on tapahtunut ihan vastaava juttu - se oli vielä koko tuttavapiirin ensimmäinen vauva joka sitten kuolikin kohtuun. Ihan hirveä juttu, eikä siitä vieläkään oikein voida puhua, vaikka ko. perheessä on jo kolme lasta. Jätti kyllä jälkensä koko poppooseen, meistä kukaan ei pidä lasten saamista mitenkään itsestään selvänä tai varmana juttuna, aina pelätään syntymään saakka (ja minä heikkohermoisena vielä pitkään sen jälkeenkin). Viikkoa ennen oman esikoiseni syntymää perhetuttumme 23v poika kuoli nukkuessaan (ilmeisesti epilepsiakohtaus), ja siitä " viisastuneena" minä pelkään ihan jatkuvasti menettäväni lapseni. Hölmöä miettiä moisia... Mutta kyllähän nämä tarinat antavat perspektiiviä elämään.



Mistähän sitä piti kirjoittelemani? On ollut taas toi nukkumispuoli niin heikkoa ettei oikein meinaa mistään tulla mitään. Jotenkin sitä onnistuu luovimaan päivät läpi ilman suurempia katastrofeja, mutta eipä kyllä tule mitään suurempia onnistumisiakaan... Suklaakin on loppu.

Mites teillä muilla... millaisia kokemuksia synnytyksen jälkeen teillä on menkkojen kanssa??... Mulla alkoi menkat noin kuukausi sitten ja nyt odottelin toisia menkkoja, mutta niitä ei alkanut kuulumaan? Tein jo raskaustestinkin, mutta huh en ole raskaana=). Voiko olla siis mahdollista että kierto ei ole heti säännöllinen.



Mitäs sitten... Täälläpäin Suomea on ollut huippuhienoja kelejä. Pari astetta pakkasta, aurinko paistaa ja lunta riittää... ihanaa! Pojan kanssa menee mallikkaasti... tietty päivärytmissä on vielä hiomista. Toisaalta olen ajatellut, että kun on tällainen " joustava" rytmi (eli ei mitään rytmiä=)), niin pystymme vapaasti tekemään päivän aikana mitä huvittaa. Ei tarvitse siis miettiä, esim. että nyt ei pysty lähteä mihinkään, kun pojun päiväunien aika on nyt... tai nyt täytyy aloittaa yöunille valmistelut. Olemme siis aika fiiliksen pohjalta eläviä koko perhe... etukäteen suunnittelut ei ole meitä varten. Onneksi kuitenkin yöunet sijoittuvat yölle nykyään, ettei tarvitse öitä valvoa.



terv. Mi11Mi ja poju noin 4 ja 1/2kk

Ontosisurullista tuo Tintin kirjoitus. Kuolema pysäyttää aina, varsinkin lapsen. Meidänperhe-lehdessä 1/08 isä kirjoitti kuolleesta tyttärestään. Se juttu sai kyyneleet silmiin. Kyllä sitä toivoo, ettei sattuisi mitään pahaa yleensä kenellekään. Arvostaa terveitä lapsiaan ja puolisoaan myös.



Meillä 4vee on mummolassa yökylässä ja muut tytsät nukkuu. Tänään olikin mukava ilta meillä. Ollaan ulkoiltu paljon tänään. Oltiinvielä illalla 6veen ja vauvan kanssa puistossa pimeellä ja ihanasti kuu loisti taivaalla. Veimme kynttilän lumilinnaan. Kaiken kruunasi saunominen. Jahas, hiljaisuus ja oma hetki loppui kun mies tuli pelaamasta, täytyy mennä vielä iltapalalle.



Hyvää yötä, no eipä taas ollut kummasta asiaa mulla.



Miranneli

Miranneli kirjoitti Meidän Perhe-lehdessä olleesta jutusta. Se on sama perhe ja tapaus, josta kerroin aiemmin. En ole juttua lukenut, mutta tiedän isän kirjoittaneen siitä tuossa numerossa. Hän myös kirjoittaa Meidän Perhe -lehden nettivuilla blogia, jossa kertoo perheen elämästä esikoisen kuoleman jälkeen pienen vauvan kanssa. Todella surullista ja järkyttävää, mutta samalla ihmeellistä, miten ihminen voi elää ja ' selvitä' niinkin kauhean asian jälkeen.



RYTMI: meillä on rytmi tällä hetkellä muutoksessa, ihan positiivisella tavalla. Tytteli herää aamuisin aikaisemmin ja menee myös aikaisemmin nukkumaan. Hänellä on mielestäni ollut synytmästä asti jonkilainen ennustettava rytmi, toki se on monta kerta muuttunut matkan varrella. Tällä hetkellä käydään siis muutosta läpi, mutta näyttä siltä, että hän heräilee aamuisin noin klo 8 ja menee tunnin päikkäreille klo 10 ja uudelleem pitkille päikkäreille klo 13-14. Pitkillä unilla hän uinuu 2-3 tuntia. Nukkumaan lähdetään 20.30-21. Yöllä hän heräilee muutaman kerran, mutta se ei niin kauheasti haittaa, kun hän nukkuu vieressä:) Sellaiset yöt ovat raskaita, kun herään vauvan tuhinoihin ja ähinöihin monta kertaa lyhyen ajan sisällä.



Tytteli tarttuu innolla esineisiin ja työntää niitä suuhunsa:) Masulleen hän ei ihan vielä pääse itse, mutta hän ' pyörii' matolla aikamoisesti.



MIES. Meillä mies kyllä osallistuu paljon lasten hoitoon ja laittaa myös mieluusti ruokaa. Siivous jää kyllä paljolti mun harteille, vaikka kyllä hän viikkosiivouksen tekee ihan mielellään. Se oikeastaan vaan harmittaa, kun olen ainoa joka pitää jonkinlaista järjestystä yllä, eli siivoan toisten jälkiä ja järjestelen tavaroita, kuppeja, vaatteita ja roskia paikoilleen, Taitaa olla aika yleisesti naisten kontolla nuo hommat:)



Tällä hetkellä elämä vauvan ja taaperon kanssa sujuu ihan ok. Pitää yrittää nauttia tästä ajasta, kun se menee kuitenki niin nopeasti ohi. Esikoisen vauva-aikana nautin toki, mutta olin aika hermona ja jännittynyt kakesta uudesta, ja myös turhauduin ' vauva-arkeen' helposti. Elämänmuutos oli niin suuri ensimmäisellä kerralla, että sen sulatteluun meni varmasti koko ensimmäinen vuosi:) Nyt ' järkytys' ei ole niin suuri, vaan osaan enemmän nauttia vauvasta ja kaikesta muustakin. En tosin aina;)



Hyvää iltaa teille kaikille ihanille äityleille!!



T. Kerttu ja tytteli 071107

Kiitos kahvitteluseuralaisille! Oli mukavaa päästä vähän " ulos" ...



Mi11Mi kyseli MENKOISTA. Mullehan lykättiin kierukka tässä taannoin, ja sen kanssa on ollut vuotoa jos jonkin näköistä, mutta en nyt sanoisi niitä menkoiksi. Esikon jälkeen sain odotella menkkoja koko imetyksen ajan, noin 7kk. Ensimmäinen kierto oli piiiiiitkä, toisessa sitten jo raskauduinkin ja ainakin ultran mukaan olin ovuloinut ihan " normaali aikaan" . Menkat olivat myös erittäin runsaat aikaisempaan verrattuna, ja aika kivuliaat. Joten muutokset lienevät ihan normaaleja, kuuleman mukaan menkat palautuvat ajan kanssa normaaleiksi.



Mitäs muuta? Järkyttävä väsy painaa, ylläri... Oltiin illalla lastenkutsuilla, saatiin herkkuja ja jännitystä niin että lapset nukahtivat kuin tukit melkein heti kun päästiin kotiin. :) Voi että odottelen sitä yötä kun nuo molemmat nukkuvat hiiskumatta aamuun asti! *haaveilee*

Täällä sairastelu alkaa jo vähän helpottaa. Tänään oli neuvola sain rotan toisen osan, piti antaa eka rokotuskin. Päätin että siirretään viikolla kun poju on vähän räkänen vielä.

Pituutta oli vaan 61 cm ja paino vähän alle 6kg. Kiinteitä ollaan aloiteltu mukavasti sujuu. Uusia makuja muutaman kerran viikossa.

Iloinen ja pirteä ollut nyt jo kun on tukkoisuus vähän helpottanu, nyt on levotonta ton rotan jäljiltä..

Mite muilla onko eka rokotus mennyt ilman kuumeilua..

Olen pahoillani tintti..kamalaa kun tollasia sattuu.

En kanssa kyllä valita enään joka pienestä asiasta. Saa kiittää kun asiat on ees jokseenkin hyvin.





Frans kohta 4 kk

Täällä yöt perseestä. Pieni murhehan se on ja ajan kanssa varmaan taas helpottaa mutta olen tosi väsynyt.



Uskomatonta miten meidän supernukkujasta on tullut hankala, yöunille kyllä mennään entiseen tapaan klo 20 ja ihan hyvin, mutta yöllä on heräilty monta yötä 1-2 h välein ja aamuyöstä 20 min välein pahimmillaan! Ja aamulla herätään klo 5.30-6.30. Koko päiv ollaankin sit tooosi väsyneitä ja iltaa kohden itkuisia. Päivisin ei meinaan millään saada nukkumaan, vaikka näkee että väsyttää ja aika paljon sit lopulta nukkuukin päivän aikana, eilenkin viitisen tuntia. Hampaita on tulossa, meille on tulossa kulmahammas eka se jo pilkottaa ikenen alta. Neuvolasta meinasi että saattaa hampaatkin aiheuttaa levottomia yöunia.



jaaha, nyt sitä taas väsyttää kun pininisteli hereille niin sika aikaseen



riza ja tyttö 4 kk

sateista ja harmaata. Taas se lumi suli ja siinä meni isomman hiihtotoiveet jälleen. Tänä vuonna kun tuo pääsiäisen lapin reissukin jää väliin =(.



Mukava oli eilen treffta. Hauska nähdä niin monta samanikäistä vauvaa. Yleensä kun tavataan noita isoveikan kavereita ja heidän sisarruksia.

Sunshine, vitsi kun itsekin osaisi ottaa valvomiset ym. käninät samanlaisella huumorilla! Taidat olla supermamma.



Viime yö oli loistava vauvalla. Vauva nukkui 21-8.30 ja söi yhdeltä, neljältä ja seiskalta. Kerran laitoin tutin. Mutta isompi sitten piti hereillä koko yön. Niin paha yskä. Isäntä kun on reissussa niin minähän se valvoja sitten olin. Lääkkeestäkään ei ollut apua. Toivottavasti ei tartu vauvalle. Huomenna neuvola ja rotarokotteen toinen annos.



Velvollisuudet kutsuvat, J

Pikaviestinä vaan kun pieni miehentynkä tuolla jo komentelee siihen malliin että koirakin meni verhojen taakse pakosalle...;)



Niin, kiitos kovasti virkistävästä kahvittelusta kaikille osallisille! Joachimin kommentti minusta " supermammana" sai niin raikuvaan nauruun että tuolle läpälle mä vielä hohottelen ruttuisena kiikkastuolissakin! =D Buah hah hah haaah!! Pari vuotta sitten mun olis ennemminkin uskonut muotoutuvan urospuoliseksi pesukarhuksi kuin supermammaksi!! Kai sitä jotenkin pitää luovia kun tuommonen ärisevä vauvapersoona on elämääni lykätty. Ja kiitos siitä! On ainakin päivissä täytettä ettei aika käy tylsäksi tai talo hiljaiseksi, heh. Yötkin aikamoista hulinaa mutta viime yö olikin sitten ihan luxusta meille kun poika nukkumaan n. 20.30 ja parin lauleskelutuokion/imetyksen jälkeen alkoi yöunet, jotka jatkui aina klo 9.30 asti aamulla. Toki tuohon rupeamaan mahtuo 4 syöttöä mutta nukahti heti niiden jälkeen eli TOSI hyvin meille. Tsemppiä vaan Rizalle öihin, kyllä se siitä paranee..niin lattealta kuin voikin kuulostaa! " Hampaita tekkee.." niin kuin meille on sanottu viimeiset 3,5 kk! =D



Nyt ei kestä naapurin Pirjo-mummokaan tota mekkalaa joten lähden tästä taas toimimaan yksityisenä ohjelmapalvelutoimistona tuolle vaativalle asiakkaalleni! Mukavaa, vaikkakin tylsän harmaata päivää! Torstaita??



S+pieni vinkujainen 4 kk

Toivoa sopii ainakin,että ensi yö menisi paremmin kuin viime yö. Likka söi klo 22.15, 00.15 ja sen jälkeen 5-7 kertaa nostin hänet viereen ja takas omaan sänkyynsä ja lisäksi 3 kertaa nostelin tuttia. Aamulla herättiin klo 7.30. Että unta kaivataan täälläkin!



Kävi sitten niin, ettei tylleröiselle ilmeisesti maissipuuro sopinukaa. Meillä palattiin niihin tunnin hysteerisiin iltahuutoihin tuossa alkuviikosta, mutta kun lopetin koko puuron antamisen, niin huudot loppui siihen (enkä edes antanu iltaisin tuota puuroa vaan aamulla). Meinasin jo luopua koko kiinteistä,mutta tänää sitte kuitenki annoin vähän bataatti-maistiaisia. Toivon edelleen, että nuo yöunet kohta korjaantuisi, kun saan tytön syömään muutaki ku tissiä.



Tintin lähipiiriä oli kohdannu suuri suru. Kyllä nuo kohtukuolemat ja lapsen kuolema yleensäki pysäyttää aina miettimään miten arvokkaita nämä hetket noitten pienokaisten kanssa on. Vaikka väsymyksestä tai itkuista ja muista tuleekin valitettua niin mistään hinnasta en kyllä koskaan noista lapsista suostuisi luopumaan.



Esikoinen kuuluukin heränneen päikkäreiltään, joten lopetan tähän. Moikka!



S ja tylleröinen 5kk