Kuka uskoo, että poikien kehitys on hitaampaa kuin tyttöjen?

puheen oppiminen

siistiksi oppiminen vaipat jää aiemmin pois



kynän käyttö

piirtäminen

lukeminen

laskeminen



älyssä yleensäkin, tytöillä leikkaa

Vierailija:

puheen oppiminen

siistiksi oppiminen vaipat jää aiemmin pois

kynän käyttö

piirtäminen

lukeminen

laskeminen

älyssä yleensäkin, tytöillä leikkaa

Yhdelläkään noista osa-alueista ei ole saatu sellasia tutkimustuloksia, jotka tukisivat väitettä, että pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin.

akateemisia taitoja ja siinä todettiin tyttöjen olevan 1 - 1,5 edellä poikien kehityksen.



Asia oli maakuntalehdessä ja siksi tämän muistan kun oma lapseni oli juuri aloittelemassa koulua.

tuosta alla olevasta tekstistä lainaus



Esikouluikäisten lasten kehityserot eräiden tutkimusten valossa



Miten esi- ja alkuopetusikäisten lasten kehitys sujuu tämän päivän Suomessa? Minkälaista on esiopettajan työ? Millaisten kehityksellisten ongelmien parissa esiopettajat työskentelevät? Miten määritetään rajaa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten ja normaalin kehityksen äärialueilla olevien lasten välillä? Onko lapsi erityistä hoitoa ja kasvatusta vaativa lapsi silloin, kun lääkäri on sairauden tai vamman diagnosoinut? Onko lapsen erityisyys tällöin etiologialtaan orgaaninen, geneettinen, neurologinen ja sen myötä suhteellisen pysyvä? Jos päiväkodissa on yksi tai useampia erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevia lapsia, on tämä otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä. (Asetus lasten päivähoidosta 1973.)



Liuksila (2000) tutki hoitotieteen väitöskirjassaan lastenneuvolan viisivuotistarkastuksen toimivuutta ja lasten selviytymistä ensimmäisellä luokalla koulussa. Kun vanhemmilta tiedusteltiin, oliko heidän lastensa kehityksessä tai käyttäytymisessä jotain erityistä 1¿5-vuotiaana, mainitsi 20 % vanhemmista asiasta. Laajennetussa viisivuotistarkastuksessa tutkittiin lasten terveydentilaa sekä motorista, kielellistä, visiomotorista ja sosioemotionaalista kehitystä sekä kognitiivista kokonaiskehitystä. Laajennetussa viisivuotistarkastuksessa olleista lapsista oli normaalisti kehittyneitä 72 %.



Opettajan arvion mukaan koululaisista ainoastaan 47 % selvisi vaikeuksitta ensimmäisellä luokalla. Ongelmia esiintyi yhdellä alueella 23 %:lla lapsista ja useammalla alueella 30 %:lla lapsista.



Pojilla kehityksellisiä ongelmia esiintyi kaksi-kolmikertaisesti tyttöihin verrattuna kehitysalueesta riippuen. Tutkija päätyy yhteenvedossaan pohtimaan neuvolatoiminnan sisäisiä kehittämistarpeita. Vanhempien ohjaamista pitäisi kehittää siten, että päästäisiin vaikuttamaan perheen arkeen. Häiriöt pitäisi havaita mahdollisimman varhain, ja perheen pitäisi saada tukea. Motoristen taitojen kehitykseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, ja lapsen ohjaaminen lisätutkimuksiin ja harrasteiden pariin olisi tärkeää. Vanhemmat tarvitsisivat tukiryhmiä, ja kunnassa tarvittaisiin yli hallintokuntarajojen tapahtuvaa yhteistyötä lasten kuntoutuksessa. Ulkoiset kehittämistarpeet tutkija tiivistää seuraavasti. Kunnan pitäisi nähdä kuntoutuspalvelujen kehittäminen ja tarjonta tärkeänä. Resurssien mitoitus tulisi tarkistaa. Sosiaalitoimen ja koulutoimen taitotiedon yhdistäminen olisi tärkeää. Tarvitaan mahdollisuutta käyttää lisää työaikaa riskiperheiden tukemiseen. Riskiperheet pitäisi pystyä tunnistamaan ajoissa ja auttaa yli akuuttien kriisien. Koulun työyhteisöä ja toimintatapoja olisi kehitettävä poikien koulunkäyntiä tukevaksi.

Lasten kehityserot ja kouluun siirtyminen



Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedämme, että lasten kehityserot koulun alussa ovat hyvin suuret. Nyrkkisääntönä maksimaaliselle kehitystasoerolle voi pitää yksinkertaistusta lapsen ikä ± 2 vuotta, eli lasten kehitysikä vaihtelee koulun alussa 5 ja 9 vuoden välillä.

pojissa on enemmän erityislapsia ei tarkoita, että keskivertopoika kehittyisi keskivertotyttöä hitaammin.