Kaksoset kehittyvät eri vauhtia, kokemuksia?
Meillä on nyt tammikuussa vuoden täyttäneet kaksoset, jotka syntyivät aikoinaan keskosina ja viikkoihin nähden pienikokoisina viikkoihin nähden r.myrkytyksen takia. (1465g, 38cm & 1475g, 38cm).
Alku oli kummallakin samanlaista ja kasvukin tapahtui samalla nopeudella. Pian alkoi kuitenkin A-vauvalla syömisvaikeudet ja myöhemmin todettiin vaikea refluksitauti. Pari pahempaa virustakin sairasti, joka vei sairaalahoitoon. Lukuisten tähystysten ja tutkimusten mukaan päädyttiin syöttönappiin, joka on vieläkin paikallaan. Syömistä opetellaan vieläkin, mutta se on menossa onneksi parempaan suuntaan.
Mahan kanssa on kuitenkin pienellä ollut niin paljon kestämistä, ettei siedä vatsallaan oloa oikeastaan ollenkaan. Pitkään oli pahasti motorisesti jäljessä, kun ei suostunut kääntyilemään, eikä osannut istuakkaan. Ei vieläkään käänny tai nouse itse ylös, mutta on jo muutaman kuukauden istunut tuetta ja nyt kääntyilee istualteen akselinsa ympäri ja vetää itseään eteenpäin hitaasti ( " peppukiitoa" ).
Seisoo myös tukea vasten ihan ok, muttei itse nouse seisomaan.
Toinen vauva, joka ei ole joutunut kestämään mitään ylimääräisiä juttuja on siskoaan n. 1,5kg painavempi ja on kävellyt puita pitkin jo pitkään. Nyt ottaa ensiaskeleita ja seisoo tuetta. Nousee seisomaan kaikkea vasten ja kiipeilee sekä konttaa hurjaa vauhtia.
Ero heillä siis kuin yö ja päivä ja on tosi vaikea nähdä tämä hitaampi omana yksilönään. Väkisinkin sitä vertaa kaksoseensa, joka on kehittynyt motorisesti täysin normaalisti.
Hitaammalla vauvalla on käynyt fyssari jo elokuusta lähtien josta on ollut apua, mutta huoli silti painaa...
Muilla kokemuksia?
Kommentit (3)
Meillä ihan normaalikokoisina syntyneet tyttö ja poika rv 39. tyttö kehittyy hurjaa vauhtia eteenpäin ja poika junnasi paikallaan pitkään. Toinen opetteelee seisomaan ja toinen ryömimään, eroja on vaikka ei ole ollutkaan alkutaipaleen vaikeuksia.
Kovasti jaksamista fysiolle menossa kuitenkin myös me.
Onneksi näin nuoreen puututaan ja varmasti fysio auttaa, kuullut paljon huikeitakin kokemuksia sen tehokkuudesta.
Meillä myös jonkin verran eroa kehytyksessä ollut. Painoeroahan oli syntyessä yli puolet. Aluksi tämä pienempi kaveri oppi kyllä kääntymään aikaisemmin (toinen vasta kun konttasi), mutta alkoi myös kovat mahavaivat ja ei pystynyt pitkään aikaan myöskään olemaan mahallaan. Kun toinen oppi ryömimään poika oli surullisen oloinen ja kun toinen alkoi kontata, toinen käänsi päänsä pois. Viivettä toisiinsa ei kuitenkaan tässä vaiheessa ollut kuin vähän aikaa. Tuen varassa lähtivät kävelemään molemmat samoihin aikoihin, mutta toinen liikkui tuen varassa pari kuukautta, pienemmällä meni kenties koonsakin takia 5kk. Siinä vaihessa tosin ei harmitellut yhtään, kun pääsi sikanopeeta itse kuitenkin konttaamalla mukaan kuvioihin. Molemmat kuitenkin oppivat normaaliajassa asiat, isompi melko varhain. Välillä kuitenkin suretti, kun toinen katseli apeana. Kuitenkin tämä pienempi on mielestäni liikunnallisesti lahjakkaampi, jos vertailla niin voi.
Puheessa ei kovin isoja eroja ollut, molemmilla samat ensimmäiset sanat. Kun toinen puhui pitkillä lauseilla ennen 2v niin toinen käytti 2-3 sanan lauseita, mutta onhan sekin normaalia.
Tsemppiä kaikille!
Meillä viive on ollut pienempää ja eri mittakaavassa. Meillä siis tyttö on tullut veljeään perässä motorisessa kehityksessä. Tyttö oppi kävelemään myöhemmin kuin veljensä, mutta fysioterapeutti totesi, että tämä menee ns. normaalin rajoissa, vaikka tapahtuikin yli 1,5 vuotiaana. Näitä puutteita on jatkunut myöhemminkin, mutta niihin ei ole puututtu mitenkään erityisesti. Lapset ovat nyt 5-vuotiaita. Tavallaan tähän ajatukseen on tottunut, että meidän tyttö ei tule loistamaan liikunnassa, mutta on todella kultainen lapsi ja taitava muulla tavoin. Aikanaan koulussa kaikenlainen kilpailu ja vertailu varmasti aiheuttaa surua, mutta vanhempana yritän sitten kannustaa ja auttaa tyttöä löytämään ne omat vahvat puolensa.
- Marjuska -