Onko kukaan muu saamassa lasta tilanteeseen, jossa turvaverkkoa ei ole lainkaan? Ei mummuja ja pappoja, ei muita sukulaisia eika oikein sellaisia tuttuja, jotka voisivat tai

neuvoisin että äkkiä turvaverkkoa luomaan. Itse sain hyvän tervaverkon tutustumalla perhekerhossa muihin äiteihin ja sit ku lapset vähän kasvoi (olivat 3v ja 2v) niin pyysin näitä ystäviä välillä (aika usein oli sellainen tilanne) katsomaan lapsiani sillä aikaa ku itsellä oli jotain menemisiä. Ja pyrin siihen etten mankunut tai pyytänyt liian usein samaa ihmistä... ja tietysti haluan itsekin auttaa jos voin. Usein vaan tuntuu etten voi. Lisäksi on ihana lapsiperhe naapurissa. On meillä sukuakin turvaverkkona, mutta aikapaljon luotan äiti-ystäviini.



Harrastukset. Leikkipuistot, mikä paikka vain missä voi tutustua kannattaa hyödyntää. Ehkä jo raskausaikana voi tutustua muihin äiteihin.... äideiksi tuleviin.

vertaistukea voit hakea ulkomammapalstoilta. Siellä on meitä, joilla kokemusta arjen selviämisestä täysin yksin ilman ketään muuta (siis tämä silloin kun muuttaa uuteen maahan lasten kanssa). Tai esim. vieraan maan sisällä uudelle paikkakunnalle. Meillä mies tekee vielä paljon matkatöitä, joten aika lailla yksin saa arkea pyöritellä. Toisaalta olemme muuttaneet niin usein maasta toiseen, että tähän on jo tottunut. Äkkiä vaan tukiverkostoa luomaan.