Äitini ikäluokan naiset ärsyttäviä

kyynisiä ruikuttajia. Äitini myös on selvästi kateellinen minulle, kun olen kouluttautunut, hyvässä työssä ja tulisin toimeen yksin vallan mainiosti ilman miestä. Hoitelen työt ja lapset ja kotiasiat. En kyllä väitä että se helposti käy, mutta riippumaton olen kyllä.

Äitiäkin häiritsee tämä, sillä hän ei ole mikään edellämainituista...

päiväkotiin viedä, mut töitäkin tarttis olla... mites hoidetaan työt jos ei lapsia saa hoitoon viedä?! Ja kuinka ennen pärjättiin pienillä tuloilla ( äitini hoiti meidät kotona)... on se kumma jos nykyään ei kodinhoidontuella päärjää!!!! Haloo, nyt on 2000-luku ja kotihoidontuki on jäänne sieltä kasari-ajalta, ei se nykyaikana riitä kun euron myötä kaikki on kallistunut. Välillä ottaa aivoon tyyli: Ei silloin tehty niin eikä näin... Kyllä pitää niellä vaikka avioliitto olis paskakin niin ennenkin on tehty plääh!!!!

Tekevät nurkumatta mutta jälkikäteen valittavat " Kuinka kamalan raskasta silloin jouluna -86 oli tehdä koko suvulla ruokaa"



Ja suurin osa on ihmeellisiä siivousfriikkejä; " kaikki" ajattelavat vain sitä, kuinka likaista juuri ko. marttyyrin kotona on. Ja silti miehet ( ja pojat) passataan pilalle ja sitten itketään kun joutuu aina raatamaan. ARGH!

Ja tuo parikymmentä vuotta menee kuin siivillä.

Olen vasta parikymppinen, mutten ole vieläkään tavannut kys. ikäluokan naista, jonka kanssa tulisin toimeen!!

Imettää pitäis, vaan ei liian pitkään (nyt 2 vuotta täynnä)

Töihin pitäis mennä vaikka hampaat irvessä ja lapsi päiväkodin ikkunassa itkien.

Siivota pitäis aina kun vaan suinkin mahdollista, vaikka vaihtoehtona voisi olla vaikka hyvän kirjan lukeminen.

jnejnejne

Eivätkä ole kovinkaan ärsyttäviä. Eivät arvostele vaan kannustavat ja tukevat meitä. Ovat molemmat selvinneet monista haasteista elämässään ja silti vaan porskuttavat. Ihailen heitä.