Onko se työllistyminen 3-kymppisenä kotiäitivuosien jälkeen todella niin vaikeaa kuin koko ajan pelotellaan?
Kommentit (41)
ei ole vaikeaa...
Itse olen ollut monissa (pätkä)töissä koko opiskeluajan sekä lasten välillä. Nyt olen vastavalmistunut ja kotona vielä pari vuotta (nuorimmainen 4kk). Sitten olenkin 31v kun alan etsimään oikeaa työpaikkaa. Tai edes mielekästä pätkää.
t. humanisti
Sori, mutta vähän realitettiä kehiin: Valmistut päälle parikymppisenä ja hankit lapsia. Täytät 30 ja sulla on miltei 40 vuotta työaikaa jäljellä!
Eri asia on jos ei vaan kiinnosta, ei halua tai ei osaa.
30- vuotiaan äidin palkkaamisessa on paljon plussaakin! Jos näkee itsessään hyviä syitä miksi kannattaa MINUT palkata niin miksi sinua ei palkata?
Mutta kyllä vieläkin valitettavan moni rekrytoija mieluummin ottaa kahdesta tasaveroisesta hakijasta sen, jolla ei ole alle kouluikäisiä lapsia (= ei riskiä paljoista poissaoloista lasten sairastelujen vuoksi jne.). Tällaista tapahtuu, eikä pidä antaa sen lannistaa.
Ei ollut ongelmia löytää työpaikkaa. (Vanhaa työpaikkaa ei siis ollut, toimin yrittäjänä ennen kotiin jäämistäni.)
Sanoisin kyllä, että ellet itse arvosta itseäsi (työntekijänä), ei sitä kukaan muukaan tee.
Työharjoittelua ja opiskeluajan silppua työhistoriana. Ja maisterin paperit. ap
3-kymppinen pienten lasten äitikin on kovaa kamaa työmarkkinoilla. Lyhyellä tähtäimellä on varmaan vaikeaa, mutta pitemmän päälle töitä vielä löytyy varmasti.
on kyllä ihan valoisat työodotukset kuitenkin.
Koska olen humanisti - sovin tosi monelle alalle :)
3
Vierailija:
Työharjoittelua ja opiskeluajan silppua työhistoriana. Ja maisterin paperit. ap
Kuitenkaan kaikki työnantajat eivät tunnu olevan samaa mieltä.. valitettavasti.
Olen KM, ja olin kotona 4,5 v. Kyllä se työllistyminen oli vaan vaikeampaa kuin koskaan ennen. En ole koskaan aikaisemmin hakenut niin kauaa töitä, eli useampaa kuukautta.
Haluat kehittää itseäsi, taitojasi, olet innokas työstä ja firmasta.
NIIN KUKA SUA EI PALKKAISI?
Jos olisin työnantaja niin mua ei niinkään kiinnosta onko jollain lapsia: AIKA MONELLA ON ALLE 10- vuotiaita lapsia joita on laillinen oikeus hoitaa kun ne sairastuu!
Mutta mua kiinnostaisi miten paljon työnhakija on kiinnostunut työstä.
Siinä on kattokaas pieni ero.
Vierailija:
Haluat kehittää itseäsi, taitojasi, olet innokas työstä ja firmasta.NIIN KUKA SUA EI PALKKAISI?
Jos olisin työnantaja niin mua ei niinkään kiinnosta onko jollain lapsia: AIKA MONELLA ON ALLE 10- vuotiaita lapsia joita on laillinen oikeus hoitaa kun ne sairastuu!
Mutta mua kiinnostaisi miten paljon työnhakija on kiinnostunut työstä.Siinä on kattokaas pieni ero.
Kumpa elämä olisikin noin yksinkertaista! Minä olen hyvä työntekijä, kehityshaluinen ja kehityskelpoinenkin vielä. Kuka tahansa minut palkkaisi - jos vain tuntisi minut.
Ongelma oli se, ettei päässyt edes haastatteluun. Ja olin saanut apua cv:ni ja hakemukseni tekoon, eli en usko, että vika oli niissä. Vika oli jossain ihan muualla.
Vierailija:
Haluat kehittää itseäsi, taitojasi, olet innokas työstä ja firmasta.NIIN KUKA SUA EI PALKKAISI?
Jos olisin työnantaja niin mua ei niinkään kiinnosta onko jollain lapsia: AIKA MONELLA ON ALLE 10- vuotiaita lapsia joita on laillinen oikeus hoitaa kun ne sairastuu!
Mutta mua kiinnostaisi miten paljon työnhakija on kiinnostunut työstä.Siinä on kattokaas pieni ero.
Ja se on tiukassa. Ja pienten lasten äidit ovat yleensä paljon poissa töistä, koska lapset sairastavat. Tämä on ihan realiteetti, ainakin jos päivähoitoura alkaa siinä kun työt alkavat.
t. humanisti, pienten lasten äiti
Moneen työhön otetaan mieluummin KTM/ YTM (esim. viestintää pääaineena opiskellut) tai jopa DI, vaikkei suoranaisesti olisikaan teknisestä työstä kyse.
En missään tapauksessa halua masentaa humanisteja, mutta tämä on minunkin kokemukeni. Tietyn alan työkokemuksella tai lisäkoulutuksella voi kyllä huomattavasti parantaa asemiaan työnhaussa.
5/11
Vierailija:
Kumpa elämä olisikin noin yksinkertaista! Minä olen hyvä työntekijä, kehityshaluinen ja kehityskelpoinenkin vielä. Kuka tahansa minut palkkaisi - jos vain tuntisi minut.Ongelma oli se, ettei päässyt edes haastatteluun. Ja olin saanut apua cv:ni ja hakemukseni tekoon, eli en usko, että vika oli niissä. Vika oli jossain ihan muualla.
" pohjalta" , tai minä ainakin olen siihen valmis. Siis en heti tähtää virkaan (vaikka se olisikin huippujuttu) vaan haen ihan yhtälailla erilaisia pätkiä. Olen jo nyt katsellut paikkoja, vaikka vasta 2 v päästä lähden töihin. Mutta kun töitä on niin monella saralla, niin vähän kartoitan kohteita koko ajan. Saako ap udella tarkemmin sun alaa? Kulttuurien tutkimus, kielet, hissa, ope, mikä? Mulla on yksi vinkki.
3
Jos noista aloittaa, niihin myös jää. Ei juristit ja insinööritkään pohjalta aloita. Samaa röyhkeyttä peliin vaan!
Näin jälkikäteen olen sitä mieltä, että rekrytointi oli onnistunutta, koska he tajusivat, että minusta on muuhunkin. Mutta siinä työnhakutilanteessa se otti päähän, kun vihdoin viimein pääsee haastatteluun, niin ei oteta.
[/quote]
" pohjalta" , tai minä ainakin olen siihen valmis. Siis en heti tähtää virkaan (vaikka se olisikin huippujuttu) vaan haen ihan yhtälailla erilaisia pätkiä. Olen jo nyt katsellut paikkoja, vaikka vasta 2 v päästä lähden töihin. Mutta kun töitä on niin monella saralla, niin vähän kartoitan kohteita koko ajan. Saako ap udella tarkemmin sun alaa? Kulttuurien tutkimus, kielet, hissa, ope, mikä? Mulla on yksi vinkki.
3
[/quote]
Ja niihin assarin hommiin tai " vaatimattomiin pätkiin" otetaan usein paljon mieluummin esim. innokkaita vastavalmistuneita tradenomeja, jotka ovat valmiita venymään työajoissa, reissamaan jne. :(
Jos sulla on selkeä oma osaamisala (vaikka opintojen ajalta), kannattaa sitä käyttää hyödyksi. Samoin tietysti kaikki mahdolliset suhteet.
Itse en palkkaisi yli 30 joka ei ole " oikeissa" töissä ollut lainkaan.
Toisaalta on aloja, joilla on huutava pula ja kriteerit alhaalla.