Miksi EI saa olla ylpeä siitä, jos synnyttää luomuna?

kuin ap.

sen jälkeiset päivät raahustanut karmivan haavan kanssa ja silti on järjissään, seisaallaan ja lapsi terve&onnellinen.

itsekin olen itsestäni ylpeä siinä asiassa. ennen synnytystä luin paljon asiaan liittyviä juttuja ja itse päädyin mielipiteeseen, että olisi minulle ja vauvalle parasta kokea se ilman puudutteita. ja niin tapahtui - miksen olisi tyytyväinen. en kyllä viitsi asiasta yleensä heiluttaa lippua, sillä ne, jotka ovat synnyttäneet lääkkeiden avulla, pitävät joko sitä hyökkäyksenä heitä kohtaan (mitä se ei ole) tai sitten tyhmänä sellaista joka "kärsii vapaaehtoisesti vaikka apua olisi tarjolla". itse varmaan provosoituisin riitoihin helposti, siksi pidän usein suuni kiinni asiasta.

Miksi pitää kärsiä kipua, jos kivunlievitystäkin on olemassa? En ole koskaan kuullut, että syöpäpotilas tai reumapotilas kehuisi itseään sen takia, että pärjää ilman lääkkeitä. Mitä ihmettä sillä luomusynnytyksellä voittaa, miten se on ylpeyden aihe? Itse olen yhden synnyttänyt luomusti, muut lääkkeillä ja olen onnellinen, että kaikki meni hyvin.

Itsekin kaksi luomua (esikoinen omasta tahdosta luomuna, toka tuli niin nopeesti) ja yksi spinaali synnytys takana. Ylpeä olen noista luomuista juuri itseni takia. Eli meiningillä:"Perhana mähän selvisin siitä!". Se on se itsensä voittaminen eikä tarkoitus ole mollata ketään. Vain huonolla itsetunnolla varustetut ihmiset ottavat itseensä ja kuulevat asian tarkoituksella väärin. Ja vaikka ylpeä olenkin luomusynnytyksistäni, spinaalin haluaisin ehkä silti jos vielä synnyttämään pääsisin :)

mutta on eri asia olla ylpeä ja ylpeillä sillä (siis niin etät pitää muita huonoina). Kun ne tilanteet vaihtelee niin paljon, on ihan eri asia synnyttää vaikka 4 h kuin 3 vuorokautta (kaverillani vähän kesti).



-se joka sai epiduraalin valvottuaan 36 h ja lapsi syntyi siitä tunnin päästä

ja jotenkin olen taipuvainen ajattelemaan, että koin sen "kuten luonto tarkoitti". Ok, voihan sanoa, että samalla logiikalla pitäisi haluta kokea esim sairaudet ilman kivunlievitystä, mutta jotenkin näen että se on eri asia, sairaus ei ole elämää edistävä asia kuten synnytys.



Vaikea selittää, kukin tekee tavallaan, en ylpeile luomusynnytyksellä sen takia, että joku muu ottaa esim epiduraalin vaan siksi, että minulla synnytys sujui hyvin, se oli erittäin positiivinen kokemus, kipu siedettävissä rajoissa, tunsin, että olin tilanteen "herrana". Tuntuu, että mulle oli tärkeää synnyttää näin. Ehkä seuraavalla kerralla jokin asia menee toisin ja kipu on niin kamalaa, että otan jotain kivunlievitystä, ja olen varmaan sitten tyytyväinen siihen ratkaisuun.



Ei viitsitä tapella tästä vaan olkaamme nyt vaan kaikki iloisia, että me naiset pystymme tekemään jotakin niin suurta ja ihmeellistä, ja että nykyaikana on varaa valita, millä tavalla sen haluaa tehdä. "Ennen vanhaan" ei ollut lääkkeitä, ja toisaalta esim 70-luvulla voisin kuvitella homman olleen aika autoritaarista hoitohenkilökunnan puolelta, ei silloin paljoa kyselty synnytyssuunnitelman perään, tai haluaako synnyttää luomusti vai miten. Nykyaika antaa mahdollisuuden itse valita, mikä on hienoa.



t. Se yksi luomulehmä tästä ketjusta

Mutta ei se siitä sen parempaa tee, vaikka et kipulääkkeitä käyttäisi. Joskus voi olla jopa vaarallisempaa vauvalle.

mutta ei kannata mollata niitä jotka valitsee kivunlievityksen tai sektion (valitsee tai joutuu siihen). Synnytys miten tahansa on AINA ylpeyden aihe, mutta kuten vanha sananlasku sanoo, ylpeys käy lankeemuksen edellä. Eli ei pidä liikaa mesota ja ylpeillä.

Itse sain spinaalin (epiduraalia en enään saanut kun olin liian monta senttiä auki). Spinaalin vaikutus ehti lakata kauan ennenkuin lapsi oli maailmassa. Ja kipeää teki synnytys. Sen kaksi tuntia sain levähtää minkä puudutus vaikutti mutta itse ponnistus tapahtui ilman mitään kivun lievitystä. Eli kumpaan kategoriaan minä kuulun; ilman kivunlievitystä vai sen kanssa? Ja pitäskö tästä nyt kailottaa koko maailmalle (aluksi riittänee AV)

en vaan tajua mistä. En ajattele synnytystä minään suorituksena, josta selvittyäni olisin ylpeä itsestäni. Olin vain iloinen, että se oli ohi! Ihan sama miten synnytys menee, alakautta, leikaten, lääkittynä tai ilman. Pääasia, että lapsi saadaan terveenä ulos.



Mutta jos koet, että voit olla itseesi tyytyväinen luomusynnytettyäsi, niin olen puolestasi iloinen näistä tuntemuksista.

ylpeämpi kuin sen yhden synnytyksen vuoksi jolloin otin kaikki mahdolliset kipulääkkeet.