Iltasanomien uskottomuus-kyselystä tuli mieleen, että juttelitteko miehesi kanssa näistä asioista heti suhteen alussa?
Puhuitteko siitä mikä on pettämistä ja mikä ei ja saako muiden kanssa vehdata vai omistaudutteko toisillenne? Vai ajattelitko että on itsestään selvyys että kerran yhdessä ollaan niin ollaan myös uskollisia? Kielsitkö jopa miestäsi suoraan käymästä vieraissa? Sanoitko että ero tulee jos niin tekee? Ilmaisitko siis kantasi selkeästi vai jäikö arvuutteluvaraa? Vai oliko alkuun vähän hakusessa suhteen säännöt ja ne hioutuivat vasta ajan mittaan? Entä onko nämä pettämisen rajat muuttuneet vuosien saatossa?
Kommentit (4)
muistaakseni myös siitä että pussailu on pettämistä ja toisen kanssa tanssiminenkin on kiellettyä jos ei ole viatonta. Ei ole ollut pettämistä meillä.
Siitä mitä se pettäminen sisältää on käyty keskusteluja enemmän myöhemmin ja ajatuksetkin näistä on muuttuneet vuosien varrella. Alkuun olin aika tiukkapipoinen verrattuna nykyiseen olotilaan.
Meidän ajatusmaailmoissamme toista ei voi omistaa. Silti pitää pyrkiä välttämään loukkaamasta toista. Emme ole kumpikaan kovin mustasukkaista tyyppiä. Minä olen mm. sanonut että olisi ok jos mies joskus satunnaisesti tahtoisi harrastaa seksiä jonkun muun kuin minun kanssa, mutta varsinaista suhdetta en sietäisi kuin ystävyysmielessä. Eli joko vain ystävyys tai vain satunnainen seksi. Minulla samat oikeudet. Ei olla luultavasti kumpikaan niitä käytetty.
Liian ankara sitominen ahdistaisi molempia. Vaikka ei ole tarvetta pettämiseen niin olisi ahdistavaa jos tietäisi että jos pussaat toista niin ero tulee ja lapset ja talo jakoon... Ettei pientäkään inhimillistä lipsausta saisi sattua.
Minusta liika ankaruus tässä asiassa myös estää ihmistä kehittymästä ja etsimästä itseään ja myös suhdetta kehittymästä vapaasti kohti parempaa. Pakotettuna ja kahlittuna emme kumpikaan tahdo elää, mutta vapaasti valiten olemme viihtyneet toistemme luona jo yli 10 vuotta. Myös se on tärkeää että meillä on sillä lailla vankka pohja että mistään pikkujutuista tai yhdessä yössä ei suhteemme kaadu, vaan olemme valmiit tukemaan toisiamme ja kasvamaan yhdessä. Tavallaan aika väljät toverisuhteen pelisäännöt? Mutta onneksi tämä sopii meille molemmille, muuta emme osaisi kuvitellakaan.
Sen jälkeen juteltiin paljonkin.