Hei sinä pph!!! Millainen on sinun päiväsi?

Näin lyhyesti kerrottuna, lapset tulevat aamulla hoitoon, syömme aamupalan (n. klo 8) ja pidän jonkinlaisen aamutuokion (satu, laulua, lorupussi tms) ja sitten menemme ulos. Joka viikko käymme yhtenä aamuna myös kerhossa ja kirjaston satutunnilla. Käymme suht usein kirjastolla, taidemuseossa, lasten tapahtumissa ja esityksissä ym. Aamupäivän ulkoilulla kiertelemme leikkipuistoissa ja/tai noissa edellä mainituissa paikoissa.



Sitten on lounasaika (n. klo 11) ja lapset päiväunille. (Teen tavallisesti ruoan valmiiksi jo illalla tai sitten aamulla ennen lasten tuloa, että on helposti valmiina ulkoa tullessa. ) Sillä ajalla (olettaen, että kaikki nukkuvat, mikä ei välttämättä toteudu käytännössä) luen postin, syön itse, puuhailen jotakin hiljaisia kotitöitä ja valmistelen askartelua ja välipalaa. (Jos joku herää kesken unien tai hoidossa on isompia lapsia, jotka eivät nuku, koetan turvata toisten unirauhan puuhailemalla jotain hiljaista leikkiä valvojan kanssa sillä aikaa. ) Jos ryhmässä on esikoululainen (tällä hetkellä ei) niin kouluavustaja tuo puolilta päivin ja hänen kanssaan teemme läksyjä tai luemme.



Kun lapset heräävät, syömme välipalaa (n. klo 14) ja askartelemme, luemme, laulamme tms ja on myös aikaa vapaalle leikille. Useimmin aamulla on enemmän leikkiaikaa ja iltapäivällä ohjatumpaa, mutta toimin lapsilähtöisesti ilman mitään kaavaa; jos lapsilla on kiva leikki kesken niin en tietenkään keskeytä sitä jonkun ohjatun jutun takia, vaan sen voi tehdä seuraavana päivänä. :)



Sitten lähdemme ulos, iltapäivän ulkoilemme pihassa ja sieltä vanhemmat hakevat lapsensa kotiin. Päivällä on pituutta n. 10 tuntia, joskus vähän alle. Siitä suuntaan kauppaan, siivoan kodin (lasten tehtävänä on kerätä lelut ennen unille menoa ja ennen uloslähtöä iltapäivällä), laitan ruokaa seuraavalle päivälle ja koetan ehtiä elää vähän myös omaa elämääni ennen kuin on nukkumaanmenoaika...



Aikaavievä ja huonosti palkattu työhän tämä on, mutta todella nautittava, minä ainakin viihdyn. :) Kymmenes vuosi jo menossa tällä alalla. Minulla on myös alan ammattitutkinto.



Perhepäivähoitajana on mahdollisuus luoda hoitolapsiin syvempi suhde kuin päiväkodissa, jossa hoitaja vaihtelee ja lapsia on enemmän. Minusta ainakin pikkuiselle ehdottomasti parempi vaihtoehto. Pidän myös siitä, että pph voi elää " rennosti" ja nauttia arjen pienistä iloista, ulkoilla päiväaikaan valoisalla talvisinkin ja ettei tarvitse aamulla lähteä kotoa minnekään muualle töihin.



Meillä lauleskellaan ja lorutellaan paljon ilman tuokioitakin, mm. vaatteita pukiessa ja muutenkin sylitellään ja silitellään, juttelen lasten kanssa paljon ja keksimme kivoja leikkejä ja retkeilemme. Aika paljon keritään askartelemaankin, vaikka ei ihan joka päivä kuitenkaan; muuten aika ei yksinkertaisesti riitä monipuoliseen toimintaan. Olenkin tulkinnut sen niin, että päivään sisältyy niin vapaata leikkiä kuin toimintatuokioita, jotka keskittyvät tasapuolisesti eri kehityksen osa-alueisiin. Tällä alalla ei ehkä ole niin suunnitelmallista toimintaa kuin päiväkodissa, ainakaan suunnitelmat eivät aina ole kirjallisia, mutta lapsen kehitystä koetan tukea ihan samalla tavalla, ja vanhempien kanssa keskustellen.



Pph:na saat varautua siihen, että omaa aikaa ei hirveästi jää, tilipussi ei suuremmin kasva ja koti kuluu käytössä, mutta puolestaan saat viettää päiväsi pienten lasten ihanassa seurassa, ja kunnian huolehtia perheidensä kalleimmista aarteista. :) Työpäivät ovat juuri niin mielekkäitä kuin mitä itse niistä teet (oma motivaatio ja innostus vaikuttaa kovasti työssäjaksamiseen) ja saat keskittyä täysillä työhösi, kun muuta työyhteisöä ei ole läsnä (mitä nyt puistossa ehkä näkee). Varaudu siihenkin, että välttämättä et saa yhtään hengähdyshetkeä päivän mittaan (ei oikein voi sanoa, että sori lapset, nyt on tädillä kahvitauko! ) mutta parhaimmillaan uniaikaan voi olla useamman tunnin rauha ja hiljaisuus, jolloin on omaa aikaa!



Kysele tarkemmin, katson jos huomenna ehdin taas koneelle. :)