Muita yli 35 v. kuumeilijoita?

Toinen tätikuumeilija uskaltautuu ilmoittautumaan. Meillä viime kesäisen km jälkeen päätettiin ettei vauvakuumetta enää tule. Ja niinkös se vain meinaa päälle kaatua... Toista tässä siis kuumeillaan ja on jo kuumeiltu monta vuotta!

Vauva on todellakin mielessä ja melkein koko ajan. Pelkona on kahden km jälkeen se, ettei koskaan toista vauvaa tulekaan. Mutta nyt olen ronkaistunut ja ajattelin tuo ukkokullan tartuttaa kuumeellani yhtä lailla!



-vauvaksi-

36 tänä vuonna täyttävä, joka nyt vasta on valmis kakkosen tuloon. Esikoinen -04 syntynyt. Toivotaan että tärppää, nyt yk4 menossa, esikoinen tärppäs heti.

Ikää on 36 ja lapsia kaksi. Ehkäisy jätettiin jätettiin elokuussa ja tässä sitä nyt on kärvistelty muutaman kerran...Mitenkään vakavalla mielellä ei olla vielä yritetty-en siis kalenterista ole bongaillut otollisia päiviä- mutta nyt sekin on hiipinyt mieleen...ja sekin, että onko tässä jo liian vanha. Ettei sitten koskaan enää tulekaan raskaaksi...Olen aina haaveillut kolmesta lapsesta ja mieskin sitten viimein ajatukselle lämpeni. Tätä vauvakuume palstaa olen nyt lueskellut muutaman viikon ja onnekseni huomannut, että onhan meitä kuumeilijoita!!! Peukut siis pystyyn ja taidan alkaa vilkuilla sitä kalenteria ja miettimään ovulaation ajankohtaa....

Eli ikaa 37 vuotta, lapsia jo kaksi, 4,5 vee ja kohta 2 vee, ja yllattaen olen alkanut tosissani miettia kolmosta. Mieskin rupesi pari viikkoa sitten aiheesta puhumaan... Mulla on taustalla kaikenlaista " mielenkiintoista" terveysongelmaa seka edellisiin raskauksiin liittyen etta ihan raskauksista riippumatta eli ihan akkipaata ei kolmosta meille tule, vaan ekaksi taytyy kayda useamman laakarin kautta etta saadaan lupa edes yrittaa. Mutta tassa iassa tankin prosessin taytyy menna suht. nopeasti, koska ei ole aikaa tuhlattavaksi. ;-)

Hei !



Minulla myös ikää 35, tänä vuonna täytän vielä 36.

Meillä lapsia kolme, tyttö -98, pojat -01 ja -06.

Lapsiluvun piti olla jo täynnä kun kuopusta odoteltiin mutta nyt ovat ajatukset muuttuneet. Miestä vielä lämmittelen asian suhteen ja saapi nähdä kuinka tässä vielä käy. Toivossa vielä elelen niin kauan kunnes se minulta pois viedään ;)



Nuo kolme lasta ovat saaneet helposti alkunsa mutta eihän sitä koskaan tiedä kuinka käy joten turhaa jäädä liian pitkäksi aikaa odottelemaankaan. Mutta aika näyttää.

Juuri kirjoittelin tuonne kolmosen kuumeilijoiden pinoon iästäni =)

Eli meillä on kaksi lasta kohta 6 - ja 2,5 -vuotiaat. Esikoisen kanssa meni n. 5 kk kunnes raskauduin ja kuopus sitten tärppäsi ekasta. Nyt mennään kolmatta yrityskiertoa. Toivottavasti tuo vanha sanonta kolmas kerta toden sanoo, sitten pitäisi paikkansa, katsellaan. Parin viikon päästä tuo selviää.



Olen maanantaina palaamassa takaisin työelämään. Ihan kivaa vaihtelua ja vie mukavasti jo nyt ajatukset pois tästä vauvakuumeilusta. Olin jotenkin ihan varma (en tiedä miksi) että raskaudun taas ekasta kierrosta. Tai sitten ainakin jo toisesta. Tulin aika kovaa tuolta pilvilinnoista alas ja nyt en enää stressaa asiasta. Tulee jos tulee! Ainakin on tervetullut!!



Luin netistä hedelmöittymisestä ja sielläpä sitten oli selvällä suomenkielellä, että kun nainen täyttää 35 vuotta, pienenee hedelmöittymisen mahdollisuus, olikohan jo melkein puolella =(

Kauhistuinpa sitten siitäkin. No on onneksi muutamia ystäviä " vanhoilla päivillä" lapsia saaneet, joten toivoa on!! Yli nelikymppisiäkin löytyy...

Olen kohta 35v, lapset 8,7,2, enkelivauva 07 ja juuri plussasin. Yritys laitettu alulle 10/07. Mahdoton pelko, eikä luottamista että vko:n 12 jälkeen mennään turvallisilla vesillä. No päivä kerrallaan ja toivotaan että nyt saadaan vauva elossa syliin.

Kiva huomata, ettei yksin " huuruile" täällä!

ja yllättäen taas vauvakuume vaivaa!

lapsia 5 joten tiiä oikein mitä tässä tekisi..

meillä lapset 1v,3v,4v ja 12v ja 11v.

vähän pelottaakin jos ei kaikki menisikään hyvin.

Mulla kans 36 tänä vuonna mittariin ja toista kuumeillaan . Eka sai alkunsa helposti ja nyt jo yk4 menossa. Nyt kun tää raskautuminen on näin vaikeaa niin alkaa entistä enemmän pelottamaan et mites sitten se lapsi, onko mahdollista saada enää toista tervettä lasta. Pistää vakavalle paikalle!

Olen 35v. ja kuumeilen neljättä. Meillä ennestään pojat -97 ja -99, sekä tyttö -03. Olen jo pitkään " roikkunut" tällä palstalla ja lueskellut vauvakuumejuttuja, mutta nyt vauvakuume on ottanut niskalenkin ja päätin minäkin kirjoitella. Täytyy tosin heti tunnustaa, että todennäköisesti välillä iskee laiskuus tämän kirjoittamisen suhteen ja tyydyn vain lueskelemaan taustalla... Täytyy vielä hehkuttaa, että olen saanut vähitellen tartutettua miehen mukaan kuumeiluun! Onnea Hanna07 plussasta! Kaikkea hyvää odotukseen!

Tosiaan mukava huomata, että on muitakin " samassa jamassa" . Ja jollakin jo oli lykästänytkin, onnea!



Minua henkilökohtaisesti tämä ikä mietityttää jotenkin todella paljon. Suoraan sanoen pelkään, että jos tulisin raskaaksi, niin lapsen olisi pakko olla sairas. ENhän voi enää kolmatta kertaa saada ihanaa tervettä lasta... ?Tai sitten sieltä tulisi vähintäänkin kaksoset, jolloin meistä tulisi todellinen suurperhe. Ja vielä, kun ikäero kuopukseemme saattaisi jäädä aika pieneksi, koska kovin pitkään ei kai uskalla lykätä pikkukolmoshaaveita, niin kuinka ihmeessä sitä sitten jaksaisi ? Tällaisia minä mietin ja stressaan...



Ja välillä taas epäröin, että olenko nyt sittenkään aivan varma että minusta olisi kolmen lapsen äidiksi. Meillä lasten ikäero on nyt aika suuri, joten minulla ei edes ole kokemusta vauvasta ja taaperosta, mikä lienee monin verroin rankempi yhdistelmä kuin vauva ja iso , omatoiminen lapsi. Ja että nyt elämä kahden lapsen kanssa on ihanaa ja helppoa, niin miksi ottaa enää " riskiä" tai " ahnehtia" lisää lapsia, mikä saattaisi muuttaa montakin kuviota meidän elämässämme. Välistä mietin, että hyvähän se on pohtia asioita monelta eri kantilta. Toisinaan taas ajattelen, että onko tämä pohdinta sittenkin sen merkki, etten lopulta kuitenkaan halua kolmatta lasta, vaan näin on hyvä..?



Pyydän muuten anteeksi sellaisilta, jotka mahdollisesti toivovat esikoistaan, kun yksi täällä vaan laskelmoi laskelmoi tällaisia lapsilukuasioita!



Joka tapauksessa haluaisin vielä kerran nauttia raskaudesta ja pienestä tuhisevasta kääröstä, joten nämä asiat pyörivät päässäni päivittäin ja välillä tuntuu että pää hajoaa, kun en osaa lopullista päätöstä tehdä! (Mies on näyttänyt vihreää valoa jo, mutta minähän se sitä huushollia äitinä tulen kuitenkin pyörittämään, joten kovasti vielä harkitsen tätä asiaa). - kunpa joku voisi ottaa minua kädestä kiinni ja luvata, että anna palaa vaan, hyvin se menee...!

Ja ikää tällä hetkellä jo 37v. Minulle tuli pari vuotta sitten rankka keskenmeno ja silloin ajattelin etten enää ikinä ryhtyisi lasten tekoon, nyt kuitenkin huomaan mielen muuttuneen. Ja kuumeilen kovastikin. Meillä on yksi lapsi jo 9v. Että monesti olen kyllä miettinyt et mitenkähän tuo vauvanhoito enää edes onnistuukaan. Ja kyllä väkisinkin tulee mieleen myös nuo terveysasiat kun ikää on jo tuon verran itselläkin. Mutta silti uskoisin katuvani lopun ikäni, jos en vauvaa tee.

Meillä mies kyllä vielä vähän empii.

Täällä myös yksi joka kuumeilee kolmatta ja ikää on 35 vuotta.

Yrityskiertoja on X määrää, viime vuonna kun tuli km ja olin jo heittää hanskat tiskiin. Mutta niin vaan taas notkutaan täällä kuumeilemassa...

Plussia kaikille!

Täälläkin yksi 35+kuumeilija...Lapsia meillä ennestään kolme (-01, -02 ja -05). Kaikki saaneet aikoinaan alkunsa 1-3 yrityskierroksella...Nyt emme vielä ole yrittäneet neljättä, vaan odottelen malttamattomana huhtikuuta, jolloin ehkäisy olisi tarkoitus jättää pois...Tosin olen jo alkanut tässä miettimään, että pitäisikö jo nyt helmikuussa alkaa tositoimiin, kun ei koskaan tiedä miten nopeasti sitten mitään tapahtuisi tai tapahtuisiko koskaan. Itseäni mietityttää lähinnä alkuraskauden pahoinvointi ja se, miten raskaus sitten etenisi, nouseeko verenpaineet pilviin niin kuin aikaisemmin on käynyt ja tietysti synnytykset jne....Kolmannen synnytyksessä ajattelin, etten enää ikinä lähde siihen touhuun, mutta -kas kummaa- luonto tekee tehtävänsä ja kipu unohtuu...Neljää lasta olen aina toivonut, vielä emme ole mitään vauvatarvikkeita heittäneet pois, vaikka kuopus on jo 2v...Auringon pilkottaessa yhä enemmän tunnen kuumeen vain nousevan entisestään...Plussatuulia kaikille!

Mulla on ikää 40 vuotta. Lapsia on kaksi (-03 ja -06) ja raskauksia takana kaikkiaan neljä (-04 ja -07), joten eipä tuo onnistumisprosentti päätä huimaa. Silti yhä vain siintelee mielessä toive kolmannesta lapsesta. Pääsin näissä asioissa vasta alkuunkin 34-vuotiaana. :) Yritystä ei kuitenkaan aloiteta ainakaan ennen kesää, sillä yritän karistaa vielä kymmenkunta kiloa painostani pois ennen sitä. Kuusi kiloa on jo lähtenyt. :)

joskin meillä tärppäsi pitkän (liki 2,5 vuoden!!!) yrittämisen jälkeen, ja nyt mennään rv 9+1 :)



Lapsia entuudestaan 3: iältään 17 v, 5 v ja 4 v.

(tosin esikoinen asuu jo " omillaan" )



Kovasti mietitytti uskautautuako enää raskaudesta edes havittelemaan, sillä nykyinen kuopuksemme ei ole täysin terve.

Hänellä synnynnäinen poikkeavuus selkärangassa sekä kylkiluissa, joskin ison leikkauksen jäljiltä poika voi erittäin hyvin :)



Jaksan uskoa siihen, että kenellekään ei anneta kannettavakseen semmoista, mitä ei jaksaisi/kestäisi, ja tuon voimin yritän valaa uskoa siihen, että voimme vielä saada terveen lapsen.



Nuoreksi en enää itseäni tunne, fyysisesti ainakaan, mutta mieleltäni kylläkin ;)



Ikäero sisaruksiin tuli turhankin isoksi, mutta kuten kerroin, meillä yritettiin pitkään ja hartaasti vauvaa, eikä kaikki aina mene kuten yrittää ajoittaa.

Nyt kuitenkin koko perhe odottaa ihan innolla syksyä ja uutta tulokasta :)



Rohkeutta ja tärppionnea tahdon toivotella teille kaikille!

Syksyllä tulee 40 vuotta lasiin ja vauvakuume on kova. Yritystä on ollut nyt 10 kk, mutta mitään näkyvää ei ole tapahtunut. Joulukuussa menimme Väestöliiton tutkimuksiin. Kaikki värkit pitäisi olla kunnossa. Seuraavassa kierrossa olisi tarkoitus kokeilla inseminaatiota (yhdistettynä clomeihin). Meillä on entuudestaan 1 keskosena syntynyt lapsi (-05) ja takana 1 keskenmeno (-04). Vähän jo surettaa, että tuleeko sitä toista lasta ikinä...

Maanantain np-ultrassa ei näkynytkään viikkoja (12) vastaavaa elävää sikiötä. Olin juuri eilen kaavinnassa, ja vaikka suru on vielä päällä, niin ilmoittaudun taas tänne kuumeilijoiden puolelle. Ikää on 37. Lääkäri totesi kaavintaa tehdessään, että kohtuni on myoomainen. Niitä on jo leikattu multa kerran, mutta ne per***eet kasvoi takas. Olen menossa 2 kk päästä jatkotutkimuksiin. Nyt vähän tuntuu siltä, ettei taida meille kolmatta tulla. Vanhemmat lapset on 10-vuotiaat kaksoset. Uutta isoa myoomaleikkausta kohtuni ei kestä, mutta ehkä tähystysleikkauksen. Saa nyt nähdä...

Täällä kanssa vauvakuume nostelee päätän, vaan ikää tulee tänävuonna jo 41v. Entuudestaan on kaksi poikaa 13v ja 2v1kk 28pv.

Järki sanoo ettei enään ehkä kannattaisi yrittää, mutta kun...

Iän tuomat riskit + iän tuoma väsymys, ei jaksa valvoa niin kuin nuorempana. Mutta kun ne lapset ovat niin ihania kaikkine mukanaan tuomineen huolineenkin. No, ehkä huomena on esimurkulla mieletön kiukkupäivä ja nuoremmalla suunnaton uhmakohtaus, jos vaikka olisi vielä riitaa ukkokullankin kanssa, niin ehkä tuo kuume hetkeksi helpottuisi. Olispa hieman nuorempi, niin en empisi yhtään.