Mä inhoan kun koko ajan joku soittelee mulle.

Mun mielestä se on aika näppärä nappula.

niin parempi lopettaa yhteydenpito ulkomaailmaan, eivätpä sitten häiritse sinua. eikä tollakaan menolla kyllä kauan tarvii valitella. Kovin yksipuoliselta kuulostaa....

Ihan kuin oisin ite kirjoittanut tuon.. Varsinkin ekat kuukaudet vauvan syntymän jälkeen puhelin ulvoi jatkuvasti: lopulta pistin äänettömälle. Kans ihmettelin samaa kun ihmiset halusivat rupatella niitä näitä tuntikaupalla.



Nyt vauva on 9kk ja sitkeimmät soittelijat soittelee edelleen, paras tapaus melkein päivittäin. Soittaa aina siihen aikaan kun lähtee töistä ja lätisee koko matkan työpaikalta kotipihaansa. Vastaan tuolle noin kerran viikossa.. Parasta on kun aloittaa aina puhelun, että mitäs teette ja yleensä vastaan, että ollaan syömässä tai lähdössä kauppaan tms ja silti hän vaan sanoo, että "ai jaa, no meillä tänään töissä blaa blaa blaa" ja juttua tulee seuraavat 35min. Sit kun pääsee kotipihaansa, niin sanoo että "no pääsin tähän kotiin ja tarttee alkaa tekemään ruokaa/suunnittelemaan kauppareissua tms ja tarttee lopettaa". Siis äly hoi.. Miksi ei tajua, että en minä voi vauvaa syöttäessä kuunnella hänen höpinäitään vain sen takia kun hänellä on tylsää..



Ja sit muutenkin ihmetyttää kun ihmiset vähän syyllistäen joskus sanoo, että "koitin soittaa ja et vastannut.." ja selkeästi odottaa, että tulee selvitys miksi en vastannut tai ole ehtinyt puhumaan. Joo ok.. Joskus tekis mieli vastata, että niin joo taisin olla paskalla just silloin, enkä viittinyt lähteä pers tavarassa juoksemaan puhelinta hakemaan.. Pyrin kyllä laittamaan soittajille ainakin tekstarin, että milloin palaan asiaan, että nyt on vähän kiire, mutta joskus voi mennä pari tuntia ennen kuin ehdin viestiä laittamaan.



Vähän jotain yksityisyyttä kiitos!

puhelin ei soi kovin ahkerasti, mutta jos käväisen esim. ulkona, vessassa tai suihkussa. Puhelin on sillä välin soinut tai jos puhun toista puhelua, takuuvarmasti joku yrittää soittaa silloin minulle.

Itse saan aina soitella ja tekstailla, jos haluan juttuseuraa, kun kaikki muut on niin kiireisiä aina.:(



Tai soittaa mulle noi hemmetin lehtimyyjät ja operaattorien ja laajakaistapalvelujen tarjoajat, jeee!!!

niin tänne tulee varmaan poliisit tarkistamaan olenko hengissä!



ARGH. Kuten sanoin, nyt ottaa päähän ja vihaan kaikkea häirintää. (Liikaa mammakerhoja nyt ja muuta......)



ap

mutta toisinaan taas kätevä.

Laita pois päältä kun haluat olla rauhassa. Ei koko ajan pidä olla tavoitettavissa, on vastaaja ,viestipalvelu olemassa. Harvalla niin akuuttia asiaa on.

jotka haluu jutella sun kanssa. Jätä ne siat... ansaitset ystäviä jotka eivät huomioi sinua...

soitatteko joskus kaverille ihan vain siksi, että haluatte jutella jonkun kanssa? Siis vaikka ei olisi mitään erityistä asiaa? Siis että sulla on vaikkapa tylsää, ja haluat ajan kuluksi jutella...?



Minä en koskaan.

Ei kyse ole siitä, että haluasi katkaista välit tai siitä, että olla aina yksin lapsineen. Monesti ihmiset itsekkäästi soittavat jollekkin silloin kun kokevat sen itselleen sopivaksti hetkeksi. Se ei välttämättä ole paras hetki sille toiselle puolelle, etenkään, jos on lapsiperhe kyseessä. Tai kesäkuumalla käydään suihkussa ja tungetaan freesinä kylään ilmoittamatta, koska nyt sattui olemaan aikaa. Jos itse ajatteli just tuona hetkenä mennä suihkuun ja vähän levätä, kun vauvakin nukkuu, niin vieras lähinnä ärsyttää.

jotka haluu jutella sun kanssa. Jätä ne siat... ansaitset ystäviä jotka eivät huomioi sinua...

Hoh hoi.. Just joo.. Tuostahan olikin kyse.

Ite en aio laittaa puhelinta pois päältä sen takia, että jotkutmaan vaivat terrorisoi tekemisen puutteessa: mulle tulee myös tärkeitä ja odotettuja puheluita, joihin täytyy vastata. Ja joskus täytyy soittaa itekin kelaan yms.

Minkä takia kotona äitiyslomaansa viettävän oletetaan olevan kiinnostunut kaiken maailman juoruista ja että äidillä on varmaan tooooosi tylsää. En saanut tuollaisia jaarittelupuheluita ennenkuin sain lapsen.

Jos sovitaan kyläily tms niin juttu erikseen, mutta tuommoinen puhelimessa roikkuminen on tosi ärsyttävää: yleensä kun molemmat kädet tarvitaan tän härdellin pyörittämiseen..

muuten vain, pitää aina olla jotain asiaa. Meille saa soittaa vaikka keskellä yötä jos tarve vaatii. Mutta silloin ei mielellään jos haluaa vain jutustella :)

etteivät luule itsekkääksi kun soitan silloin kun mulle sopii. Haloo!

Ei kyse ole siitä, että haluasi katkaista välit tai siitä, että olla aina yksin lapsineen. Monesti ihmiset itsekkäästi soittavat jollekkin silloin kun kokevat sen itselleen sopivaksti hetkeksi. Se ei välttämättä ole paras hetki sille toiselle puolelle, etenkään, jos on lapsiperhe kyseessä. i]

vastaat puhelimeen, jos pystyt/viitsit.

Jos et viitsi, niin et vastaa.



Jos joku jaarittelee, etkä jaksa jutella, lopetat puhelun, koska on "tilanne päällä", täytyy mennä tms.



Jos joku on soittanu, soittaa varmaan uudestaan, jos on asiaa.



Tuntuu, että teille valittajille puhelin on taakka. Kannattaa harjoitella itselleen sopiva käyttötapa.



Meillä yleisesti kaveripiirissä tiedossa, että sekä lapsettomat että lapselliset saattavat olla tekemässä jotain tärkeää eivätkä pääse tikkana puhelimeen. En suutu, jos eivät soita takaisin, laita tekstaria tms. soittavat sitten kun heillä on asiaa. Jos mulla huipputärkeää asiaa, laitan tekstarin tai soitan uudestaan.

Ainakin 7, 13 ja 14 tietävät tasan tarkkaan mun fiilikset... Kun en minä välejä halua katkaista, vaan ongelma on juuri tuo jaarittelu ja turhan jauhaminen juuri silloin kun minulla ei olisi aikaa kuunnella.



Ja tuo on niin yleistä, että ihmiset soittavat kun he menevät töihin tai palaavat töistä. Mulla on kolme sellaista kaveria, jotka tekevät niin. Ja ruuhkista riippuen mun sitten pitäisi 30-60 minuuttia kuunnella raporttia heidän töistään tai koiriensa karvan trimmauksesta. Huoh.



Kun aina ei oikeasti pysty eikä jaksa vastata. Inhoan myös sitä syyllistämistä, jota ainakin kaksi mun kavereista tekee "et sitten vastannut vaikka soitin". Ja taas selitän että en pystynyt jne. "Mutta kun sä olet koko ajan kotona ja sulla on aikaa, etkö halua jutella".



HALUAN jutella, mutta joskus kun mulleKIN sopii. Se ei ole kesken kakkavaipan vaihdon, se ei ole kesken lyhyiden kallisarvoisten yöunieni, se ei ole kesken kauppareissun kun kädet ei riitä muutenkaan. Ja kun asiat eivät yleensä edes koske minua, vaan heidän omia juttujaan.



Mä soitan todella harvoin ihan vain löpistäkseni, koska mulla ei ole aikaa eikä energiaa moiseen. Yritän nähdä kavereita säännöllisesti, mutta puhelimessa puhumista vihaan.



Kiitos sympatiasta! Nyt lähden ihan oikeasti tapaamaan yhtä kaveria, en siis katkaise välejä, mutta nokitusten on mukavampaa, ja silloin kun molemmille sopii.



ap

muuten vain, pitää aina olla jotain asiaa. Meille saa soittaa vaikka keskellä yötä jos tarve vaatii. Mutta silloin ei mielellään jos haluaa vain jutustella :)

Tarkennan vielä, että kysyin ihan uteliaisuuttani. En siis todellakaan tarkoita, että siinä olisi jotain outoa, jos soittaa vain jutellakseen. Kysyin siksi, kun itselläni se ei ole tapana, eli onko se muilla ihan yleistä:)

t. se 12

Puhelin on joskus todella raivostuttava kapistus. Eniten vituttaa, kun äitini saattaa laittaa, jos en päivään-kahteen vastaa, tekstiviestin että "oletko hengissä". No vittu eiköhän sullekin joku ilmoittaisi jos olisin kuollut!

Onkohan meillä ap sama kaveri joka soittelee..? Tuli vaan mieleen tuosta koiran trimmauksesta yms. Ite en ole koskaan omistanut trimmattavaa koiraa ja tuntuu oudolta kuunnella 10 min tarkka selvitys miten meni ja mitä tuli piskistä hoidon jälkeen.. Ite kun en ehdi edes kampaajalle tarpeeksi usein.



Tykkään kyllä kun mulle soitellaan ja soittelen itekin, mut en jos sama tyyppi soittaa aivan jonnin joutavaa juttuavain lätistäkseen ja melkein joka päivä. Ihanaa on saada soitto kaverilta, joka oikeasti kertoo omia kuulumisiaan (ei kaverin kaverin, jota en ole koskaan nähnytkään tai koiransa hampaiden lähdöstä. )



Muuten ootteko muut huomanneet, että on joitakin ihmisiä, jotka "juoruaa" kavereittensa, naapureidensa ja tuttaviensakin asiat, vaikka et ole heitä ikinä nähnytkään. Kummallisinta on se, että sit näistä vielä puhutaan etunimillä ikään kuin olisivat mun vanhoja tuttuja..



Huoh, on taas kommunikoinnissa ihmisillä eroja.



Ite en haluaisi puhelinterroria, oli minulla sitten lapsia tai ei. Anoppi soittaa yleensä, että lähetin sähköpostia, tuliko perille kun et ole vastannut? Sit kun katon, niin on laittanut noin 5 min ennen soittamista. Varmaan jonkun mielestä normaalia tuokin. Mun mielestä nimittäin ei ole.

Vastapuolihan ei tiedä onko teillä "tilanne päällä" vai ei.



Tulee tästä kyllä mieleen kaveri, joka lähtee joka kesä mökilleen 2kk:si ja palattuaan sieltä itkee kun kukaan ei ota yhteyttä. (No hei, vois kyllä ilmoittaa saapuneensa kaupunkiin...)

eihän soittaja voi etukäteen tietää, onko vastaajalla hyvä vai huono hetki tai tilanne päällä... se täytyy ihan itse ilmaista ja tuskinpa soittajakaan soittaa itselleen huonoon aikaan vaan valitsee hyvän hetken puhelulleen. Ei voi vaatia ennustajan taitoja soittajalta.