Ei ole mitään nolompaa kuin olla esikoiskirjailija :(
Kommentit (24)
Ainakin olet saanut omasi julkaistuksi.
Ei halua että kukaan lukee sitä. Ei halua että kukaan arvostelee/kirjoittaa siitä.
miten sait sen julkaistuksi? laitoitko usealle kustantajalle, oliko helppo saada kunnon sopimus?
mulla tekeillä nuortenkirja ja noita juttuja pohdin. olisi kiva jos vastaisit:)
kun esikoiskirja on yleisesti ottaen hyvä ja toinen on ihan pohjat :) Kolmannesta tai neljännestä ne kirjat vasta alkavat parantua.
Mulla ainakin käsikirjoitus makasi kustannustoimittajan pöydällä yli vuoden ennen kuin hän viitsi katsoa sitä. Tämä siis sen jälkeen kun kustantaja oli jo päättänyt julkaista sen.
Olet kunnianhimoinen? Minkä suhteen?
Myynnin vai omien tavoitteidesi? Mitä ne ovat?
T. Kirjailija, jolta on julkaistu yhteensä 5 kirjaa, joita kukaan ei lue.
Eivät ole myyviä.
Ainakin moni muusikko valittelee aina levyn valmistumisen jälkeen, kuinka on jotenkin nolo ja järkyttävä fiilis. Menee kyllä ohi, etenkin ensimmäisten positiivisten arvosteluiden jälkeen :)
Saanko udella, millainen kirja?
Minkä nimisiä kirjoja teiltä on julkaisu? Haluan lukea :)
Miten edetä ja jos saitte sopimuksen, niin teittekö sen ihan itse vai oliko joku apuna?
Jos esim. joku kohta (kuten saamasi prosentti) ei miellytä niin siitä pitää kitistä. Jos uskaltaa.
Varmaan kuuluisilla isompi, mutta noin jos ajattelee tuntematonta esikoiskirjailijaa?
Täällä on varmaan useampi asiasta kiinnostunut.
Jos ilmoititte kustantajalle, että teillä olisi kirja valmiina, niin ottaako ne sen luettavaksi tosta vaan?
Kirjaa on nykyään vaikea saada julki, tulijoita on paljon. Käsis kannattaa kirjoittaa mahd. valmiiksi ja sitten vasta tarjota sitä kustantamoille. Ei niisä tarvitse etukäteen ilmoittaa. Kustantamoilla vain saattaa mennä vuosikin vastata. Ja koko käsistä ei lueta, vain silltä täältä. Se on sääli, koska moni hyvä jää siten löytämättä. Myyvään alustukseen kannattaa satsata: hyvä tiivistys jne.
Vierailija:
Kustantamoilla vain saattaa mennä vuosikin vastata. Ja koko käsistä ei lueta, vain silltä täältä. Se on sääli, koska moni hyvä jää siten löytämättä. Myyvään alustukseen kannattaa satsata: hyvä tiivistys jne.
Joskus kymmenen vuotta sitten lahetin kasiksen mm. eraalle keskikokoiselle kustantajalle, lapi ei mennyt mutta antoivat kirjeessaan sellaista palautetta josta naki, etta olivat selvasti lukeneet ainakin tosi pitkia patkia ja ymmartaneet kokonaisuuden. Mitaan tiivistysta tai myyvaa alustusta en edes laittanut. Luulin, etta ne luetaan aina kokonaan...
Vierailija:
No niin, nyt voitas alkaa arvailemaan kuka julkkis ap on!
Myyntilukjen kannaltahan se ois tietty kätevää päästä poseeraamaan joka naistenlehden kanteen. Paitsi etei sekään riittäisi siihen, että elannon tienais kirjalla.
Oma kirjapalkkoni meni lähes kokonaan siihen, kun ostin muutaman oman kirjani antaakseni niitä lahjoiksi. Sain muistaakseni vain 10 kpl kirjoja ilmaiseksi, ja ne menivät kaikki ihmisille, joita olin käyttänyt tiedonhankinnassa avuksi.
Oma kirjani oli kevyt tietokirja. Tein niin, että lähetin lähetteen, sisällysluettelon, yhden luvun ja aikataulun kahdelle kustantajalle. Tein sopimuksen sen kanssa, joka vastasi nopeimmin. Molemmat olivat kiinnostuneita.
Jos tekisin romaanin, kirjoittaisin sen ensin valmiiksi. Harkitsisin kuitenkin myös pienempiä kustantamoja. Heillä on enemmän energiaa pitää myös tuntematonta kirjailijaa esillä, isoon kustantamoon hukkuu helposti.
onko ketään romaania tai nuortenkirjaa kirjoittanuttta?
mulla käsikirjoitus melkein valmis, onko ylipäätään mitään tsäänssejä saada sitä julkaistuksi? kun eihän se mikään harrypotteri ole kuitenkaan.
koska itse aina kuvittelen, että varsinkin esikoiskirjailijat kirjoittavat omasta elämästään. Tai siis minä luen niitä kirjoja sillä silmällä.
Tarkoitan että jokainen kirjailijahan kerran on esikoiskirjailija.