G: Oletteko tavallisia keskivertosuomalaisia vai mielestäsi hiukan parempia?
Jos menette suureen satunnaisesti valikoituneeseen joukkoon, kumpaan päähän asetut akselilla duunari - herra?
Kommentit (18)
olisihan se hienoa olla siellä herrojen jonossa mutta veikkaan, että toiselle puolelle mennään.
Akateemisia molemmat, mies johtaja, minä ylempi toimihenkilö. Rahaa on kivasti, mutta pidämme tavallisista asioista.
En lähtisi siltikään itseämme tai perhettämme mitenkään nostamaan toisten yläpuolelle, kuulostaa niin ylpeeltä.
Tavallisia duunareita me kaikki loppupelissä ollaan, niin se vaan on.
keskivertoja, mutta siihen erittäin tyytyväisiä!
emme ole taviksia mm. siinä mielessä, että olemme asuneet ulkomailla useaan otteeseen. Vierastan kyllä tuota duunari-herra-luokittelua... mutta pakko valita se herruus, koska akateemisia ollaan.
asettuu oikeasti tuohon duunari-akselille. Palkkatyön orjia ne on ne akateemisetkin suurine asuntolainoineen.
lisäksi tarvitaan laaja-alaista sivistystä ja tietty varallisuuden taso
emme ole duunareita emmekä myöskään herraskaisia, mutta olemme hyvin koulutettuja ja tulotasokin on hieman keskitasoa korkeampi.
Emme ole ihan duunareita. Meillä on aika hyvät tulot ja olemme " harrastaneet" monenmoista bisnestä ja toimintaa. Mutta emme koe mitenkään olevamme herraskaisiakaan. Aikamoinen jaottelu! Ei noihin ääripäihin kovinkaan monet istu.
Mies ei ole suomalainen. Lapsille haetaan varmaan kaksoiskansalaisuus... Vai mitenhän se sen kansalaisuuden kanssa menee? Toinen lapsista on Suomessa syntynyt ja toinen ei.
päällikköpaikat molemmilla ja palkat yli keskitason, iso uusi okt Uudellamaalla, 4 lasta, 2 autoa, kesäpaikka. Mahdollisuus matkustella sekä työn puolesta että lomilla. Jos näillä nyt on mitään merkitystä.
ollaan sen keskiverron alapuolella. ( ;
Vierailija:
emme ole duunareita emmekä myöskään herraskaisia, mutta olemme hyvin koulutettuja ja tulotasokin on hieman keskitasoa korkeampi.
Mutta silti pidämme itseämme melko tavallisina. Emme pröystäile rahoillamme ja tykkäämme aika tavallisista jutuista. Varakkuuden voi huomata talosta, mökistä ja matkoista, mutta eihän kukaan tiedä, kuinka vähän lainaa meillä niistä enää on. Poikkeamme keskivertosuomalaisesta eniten siinä, että emme juuri juo viinaa.
Tervemenoa vaan esim. Ruotsiin katsomaan kuinka alkoholistit on " herraskansaa" kun hehän asuvat oikein ulkomailla!
Vierailija:
Mies ei ole suomalainen. Lapsille haetaan varmaan kaksoiskansalaisuus... Vai mitenhän se sen kansalaisuuden kanssa menee? Toinen lapsista on Suomessa syntynyt ja toinen ei.
Molemmat erittäin korkeasti akateemisesti koulutettuja alalle, jolla Suomessa ansaitsee oikein hyvin ja maallista omaisuuttakin mukavasti. Tosin olemme ehkä siinä mielessä poikkeavia, että emme tuo sitä esille, kuten ne joilla pisuli nousee aseman ja mammonan myötä päälaelle ja kovaan ääneen toitotetaan kaikki investoinnit sekä pikkuprinsessan viimeisimmät burberryt. Meille henkinen pääoma on tärkeämpää.
No, rahallinen hyvinvointimme tulee toki asuntojen ja autojen myötä esille koska haluamme tarjota lapsillemme hyvät turvalliset kasvuolosuhteet. Eli kyllä me sille rahallekin vastinetta haluamme. Mutta itse olen muuten varsin vaatimaton. En kulje esim. merkkivaatteissa vaan ruotsalaiset halpisketjut kelpaavat. Juoksen tarjousten perässä ja ostan Pirkkaa =) Moni varmaan luulee meitä vähävaraisemmiksi, mutta luulkoon.
Käsitin vain, että tässä kysyttiin koko perhettä ja meistä minä olen oikeastaan ainoa varmasti suomalainen.
Koulutus akateeminen ja tulot reippaasti keskitason yläpuolella. Alkoholin kulutus on vähäistä, enkä asu Ruotsissa :)
Vierailija:
Tervemenoa vaan esim. Ruotsiin katsomaan kuinka alkoholistit on " herraskansaa" kun hehän asuvat oikein ulkomailla!Vierailija:
Mies ei ole suomalainen. Lapsille haetaan varmaan kaksoiskansalaisuus... Vai mitenhän se sen kansalaisuuden kanssa menee? Toinen lapsista on Suomessa syntynyt ja toinen ei.
molemmat akateemisia johtajia, ja etenkin miehen puolelta varallisuutta (=perintöä) jo lukuisten sukupolvien ajalta
Sukunimi silti ihan tavallinen, emmekä (kai) mitenkään pröystäile, vaikka mukavasti elelemmekin.