TAMMIKUISTEN VIIKONLOPUN TUPINAT

Olen Miikaron kanssa samaa mieltä, tosin meillä ei voi neuvolassa sydänkäyrää ja liikkeiden määrää mitata, vaan pitää mennä sairaalaan päivystykseen...



Kuitenkin kirjoitit, että olet tosi huolissasi. Meille siellä Kättärillä sanottiin, että juuri siksikin on hyvä käydä tarkistamassa tilanne, ettei tarvitse kotona turhaan murehtia. Sanoi vielä että " niin ei tarvitse ajatella, että se meitä jotenkin työllistäisi turhaan." Melko varmasti sinunkaan kohdallasi ei ole syytä huoleen, mutta eihän vara venettä kaada :)



Argh mulla on taas univaikeuksia. Nukuin tossa varmaan sellaset kaksi tai kaksi ja puoli tuntia, ja yhtäkkiä vaan huomasin olevani sängyssä silmät auki ja täysin virkeänä. Silti vaikka en nukkunut eilen koko päivänä, ja tosiaan ne edellisen yön unetkin jäi lyhyiksi. Tän hormoonitoiminnan vaikutukset on kyllä aivan käsittämättömiä.. :)



Pajunkukka+Tiitiäinen 39+3

Lauantaiaamuna menin synnytyssalille käynnistykseen ja sen tuloksena syntyi 19.1 potra poika klo.14.15. 3960g, 52cm pipo 35cm. Vielä sairaalassa ollaan, puhelimen kautta nopeasti vauvauutisia ilmoittelen.



oompah ja pikku-ukko 2pv

Millonkahan se oma hetki koittaa... tämän viikon lauantaina on laskettu aika, mutta jotenkin en yhtään osaa uskoa, että vauva syntyisi ajoissa. En tiedä miksi, mutta jos nyt vaikka menisi yhtäkkiä lapsivedet, niin olisin varmasti aivan tyrmistynyt ja epäuskoinen :)



Olin puolitoista tuntia taas sängyssä yrittämässä unta, mutta ei siitä mitään tullut :( Kaikenlaiset ajatukset pyöri päässä, muun muassa aloin miettiä toisien imetysliivien ostoa. Voisiko joku kokeneempi olla ystävällinen ja vielä selventää sitä kun jotkut kirjoitti käyttävänsä imetysliivejä myös yöllä - miksi? Jos yöksi tarvitsee myös liivit, niin siinä tapauksessa minun on kyllä varmasti sitten ostettava ne toisetkin liivit jo tähän alkuun.



Meillä oli muuten eilen illalla miehen kanssa välienselvittely... viittaan siihen aikaisempaan kirjoitukseeni hankalista viime päivistä. Miehelle oli ilmeisesti tullut yhtäkkiä paniikki ja epäilys, että yritän kontrolloida häntä liikaa. Syynä se, että hän viime viikolla pitkähkön tauon jälkeen innostui taas nettipokerista ja käytti siihen ainakin kolmena iltana ja yönä tuntikausia aikaa (tai tämä oli minun näkemykseni, hän oli eri mieltä) - ja minä olin sitten jotain nalkuttanut. Olen myös joskus aiemmin ollut huolissani hänen alkoholin käytöstään ja toivonut, että alkoholin nauttiminen kerran viikossa riittäisi - ja hän on aika lailla toiveideni mukaisesti tuossa asiassa sitten toiminutkin. Lopetimme kumpikin myös polttamisen silloin, kun saimme tietää odottavamme vauvaa (minä olin lähinnä bailupolttaja, mies poltti vähän enemmän), ja siinäkin asiassa olen sitten kai häntä liiaksi määräillyt.



Niin, tuossa kaikessa olikin sitten jo tarpeeksi syytä vetää sellainen johtopäätös, että minä olen kamala kontrolloiva bitch, joka haluan muuttaa mieheni kokonaan (hän käytti sanaa " nössöksi" ), ja sitten hän kertoi myös pelkäävänsä sitä kun vauva tulee - että jos kaikki sitten muuttuu ihan täysin, eikä hän muka enää saisi koskaan käydä missään tai tehdä mitään omia juttujaan. Siinä mielessä olitte kyllä oikeassa, että moni teistä epäili miehellä jotakin viime hetken paniikkia vauvan tuloon liittyen.



No koitettiin sitten puhua asioista ja saatiinkin kai ihan kelvollinen yhteisymmärrys aikaiseksi. Ja pyysi mies sitten anteeksi näitä viime päiviä ja sitä, ettei aina ole muistanut ajatella minun henkistä jaksamistani tarpeeksi. Sanoi yrittävänsä nyt loppuajan petrata - toivottavasti niin käy :)



Menisinköhän taas yrittämään sitä unta... Neuvola on 10.30, vielä tässä ehtisi vähän nukkua..

Kirjoitan nyt vielä tähän ketjuun, kun en jaksa laiskuuttani uuttakaan aloittaa... =D



Eipä mitään uutta edelleenkään tältä rintamalta! Eilen joitain kertoja supisteli vähän napakammin, mutta eipä ne taaskaan jatkuneet sitten! =/

Tänään klo 11 neuvola, normaalikäynti ja löpinät... varataan aika ensi viikoksi jo mahdolliseen yliaikatarkastukseen, masentavaa jos sinne asti pitää mennä! Nyt näyttää tosin kyllä siltä! Supistuksia ei kauheasti ole ollut, ei niin paljoa että olisi tarvinnut kellon kanssa välejä katsoa.

Musta tuntuu myös että vauva ei ole kiinnittynyt kunnolla vieläkään... pää tuntuu olevan edelleen tuossa aika ylhäällä, jos nyt itse osaan sitä kokeillakaan.



Eilen siivoilin hieman kotona,imuroin ja pyyhin lattioita yms. Päätin jo, etten enää lähde suurempia kauppaostoksia tekemään mutta tänään on tytön kanssa pakko käydä neuvolareissulla myös kaupassakin... Liikkuminen on kyllä niitä supistuksia aiheuttanut aiemminkin, että jospa se olisi vaan hyväksi?? =)



Mies on ollut nyt pari viikkoa tässä kotosalla melkein kokoajan.. nyt sitten lähti äsken vähän kauemmaksi (n. 40km päähän) tekemään isänsä kanssa puita ja sanoi, että pitää soittaa heti jos tuntuu siltä, ettei pidä jäädä odottelemaan turhia! Miehen sisko asuu kyllä ihan lähellä, että voin hänet soittaa hätätapauksessa viemään sairaalaan jos tulee tiukka paikka ja hän on luvannut ottaa lapsetkin heille sitten.

Perus pessimistinen luonteeni (ainakin tällä hetkellä) kyllä sanoo, ettei tässä vielä tarvitse säntäillä mihinkään! =(

Toivon suuresti, että synnytys alkaisi vesien menolla... mulla edelliset alut on olleet sen verran erikoisia, että panikoin jo nyt valmiiksi että tajuanko edes tarpeeksi ajoissa että koko synnytys on alkamassa! Koskaan aiemmin ei ole esim vedet menneet kunnolla etukäteen, siitähän ainakin varmasti tietäisi että täytyy lähteä!

Epävarmuus iskee viime metreillä....



Viime viikkoina mulla on paino noussut aivan hurjasti, sellaista melkein kilo per viikkoa- vauhtia! =O Sitä se teettää kun ei ole paljoa liikkunut, vaan tässä kotona kökötellyt!



Tylsää tekstiä, pitääpä siis lopetella tää valitus! =D



vilmahilja 40+2