Onko vaikeaa olla tyttö, jos perheessä ennestään vain poikia?

enkä mä ole koskaan ajatellut, että siinä olisi ollut jotain vaikeaa. Ihan hyvin on mennyt.

Poikamaista tytöstä ei välttämättä tule, mutta ei häntä myöskään sisarukset ymmärrä yhtään. Ainakin minua vanhemmat veljet (ikäerot reilu 3 ja reilu 1 vuosi) kiduttivat koko lapsuuden ajan. Olen kuullut myös veljistä, jotka ovat auttaneet ja suojelleet sisariaan, mutta minua ei sellaisilla siunattu. Veljieni mielestä olin hävettävä olento juuri siksi, kun olin tyttö! Surkea rääpäle.

mulla on kolme isoveljeä, kaksi pikkuveljeä ja yksi sisko.

Nuorempana oli kova tarve tehdä kaikki samat jutut mitä isoveljetkin, mutta vanhemmiten olen kyllä muuttunut huomattavasti " tyttömäisemmäksi" .



Kiusaamista oli totta kai, mutta se on vaan kasvattanut mieltä.

Pojat tappelevat jatkuvasti, mutta siskon kanssa leikkivät sopuisammin (ei ole niin kovaa kilpailutilannetta).

Kyllä tietyissä määrin oppii enemmän poikien juttuja kuin jos ois enempi tyttöjä talossa. Mutta kyllä meillä myös tyttöjen juttuja tehdään.

Pojat kyllä väliin haukkuu ym jos jotain hienostelee tms mutta olen sanonut et ei niistä kannata välittää kun ei pojat ymmärrä.

Kiusaamista/tappelua ym ei sen enempää kuin muidenkaan sisarusten kesken. Enempi liittyy siihen et on nuorempi kuin nuo 3 isompaa veljeä.